ChatGPT Ads ja tekoälylöydettävyyden uudet ulottuvuudet matkailuyrityksille

Tekoälylöydettävyydestä on vauhdilla kasvamassa uusi digitaalisen markkinoinnin kulmakivi. Najafi & Costa (2026) toteavat, että etenkin pienet- ja keskisuuret matkailualan yritykset ovat uuden edessä, kun entistä useamman matkailijan asiakaspolku alkaa tekoälyn kanssa keskustelemalla.

Tekoälylöydettävyydellä tarkoitetaan yksittäisten toimijoiden – yritysten, organisaatioiden tai henkilöbrändien – tietoisia yrityksiä vaikuttaa ison kielimallin tuottamiin tekstivastauksiin. Aihealue on uusi, ja edes terminologia ei ole vielä täysin vakiintunut (Pettiette, Conde & Fischbach 2026). Tekoälylöydettävyyttä kuvaavia termejä ovat esimerkiksi Answer Engine Optimisation (AEO), Artificial Intelligence Optimisation (AIO), Large Language Model Optimisation (LLMO) ja Generative Engine Optimisation (GEO).

Itse käytän näistä eniten GEO:a, ja tässä kirjoituksessa tekoälylöydettävyyteen viitataankin jatkossa GEO:na.

Hakukoneoptimoinnin lyhyt oppimäärä

Siinä missä hakukonemarkkinointia ja -optimointia (search engine optimisation eli SEO ja search engine marketing eli SEM) on tutkittu ja viety käytäntöön jo kolmisenkymmentä vuotta, tekoälymarkkinoinnin ja -optimoinnin aikakausi on vasta alussa. Hakukoneoptimoinnin pitkästä historiasta voidaan kuitenkin johtaa alustavia arvioita siitä, miten GEO saattaa lähivuosina kehittyä.

Hakukoneoptimoinnin kehitys heijastaa hakukoneiden toimintalogiikan muutosta (Erdmann, Arilla & Ponzoa 2022). Löydettävyyden optimointia alettiin systematisoida joskus 1990-luvun lopulla. Alkuaikoina näkyvyyttä rakennettiin ennen kaikkea sijoittamalla sivuille oikeita avainsanoja, kun taas etenkin Googlen yleistyessä 2000-luvun alussa painopiste siirtyi ulkoisiin linkkeihin, ristiinlinkityksiin ja niiden kautta muodostuvaan uskottavuuteen sisällön aitoudesta ja ’laadusta’. 2010-luvulla alkoi korostua sisällön laatu, relevanssi ja käyttäjän hakuaikeeseen vastaaminen, ja 2020-luvulle tultaessa hakukoneoptimointi on muuttunut entistä kokonaisvaltaisemmaksi.

Hakukoneet arvioivat yhä enemmän sisällön hyödyllisyyttä, asiantuntevuutta ja käyttäjäkokemusta sekä pyrkivät ymmärtämään hakujen ’merkitystä’ pelkkien avainsanojen sijaan. Samalla tekoälypohjaiset hakupalvelut, viimeisimpänä hakutuloksiin ensimmäisenä tupsahtavat tekoäly-yhteenvedot, ovat alkaneet muuttaa sitä, miten sisältöä löydetään ja esitetään käyttäjille.

Tietyllä tapaa tekoälyoptimoinnin kanssa eletään nyt samankaltaista kokeilun ja konsolidoitumisen aikaa kuin 1990 luvun lopussa ja 2000-luvun alussa SEO:n kanssa. Erilaisia teknisiä ratkaisuja GEO:n maksimointiin kokeillaan, mutta laajempi tekoälyoptimoinnin liiketoimintaympäristö mitattavine tuloksineen on vasta muotoutumassa.

Erilaiset lähestymistavat tekoälylöydettävyyteen

Kiinnostavaa on, että eri tekoälyekosysteemit näyttäytyvät markkinoijalle eri tavoin tekoälylöydettävyyden osalta. Tekoäly-yhtiö OpenAI:n maksetun näkyvyyden palvelu ChatGPT Ads lanseerattiin Yhdysvalloissa helmikuussa 2026 ja 31 Euroopan maassa (mukaan lukien Suomessa) elokuussa 2026 (OpenAI 2026), Mainokset näkyvät sovelluksen ilmaiskäyttäjille (ChatGPT Free) sekä alimman hintapisteen käyttäjille (ChatGPT Go).

Vuoden 2026 alussa ChatGPT:lla oli noin miljardi aktiivista käyttäjää kuukaudessa, ja näistä noin 90-95 prosenttia käyttää sovelluksen ilmaista versiota (Kafka 2026). Tekoälymarkkinoinnilla saavutettavien potentiaalisten silmäparien määrä on siis suuri, ja Ads-palvelun lanseerauksen taustalla huhutaankin olevan OpenAI:n tarve demonstroida kassavirtaa ennen pörssilistautumista.

Eri lähtökohdista kisaan ampaissut Google investoi myös suuresti hakukoneensa tekoäly-yhteenvetoihin. Google näkee tekoäly-yhteenvedot kokonaan uutena näkyyysoptimoinnin muotona ja lanseeraten elokuun 2026 lopussa uusia työkaluja yrityksille oman impressionsa hallintaan ja seurantaan.

Samaan aikaan OpenAI:n suurin kilpailija Anthropic ilmoitti, ettei Claude-tekoälymalliin tule mainoksia nyt eikä koskaan, sillä yhtiö keskittyy yritysasiakkuuksiin (Anthropic 2026).

Katsaus ChatGPT Adsiin

Koska tekoälylöydettävyys on aiheena tuore ja ChatGPT Ads on ollut Suomessa käytössä vasta jonkin aikaa, lienee hyödyllistä käydä läpi lyhyesti miten palvelu toimii.

Kampanjan tekeminen ChatGPT Adsissa on melko suoraviivaista ja muistuttaa riisuttua versiota Google Adsista. Valmiin mainosehdotuksen voi tehdä verkkosivujen pohjalta ja muokata. Sen jälkeen määritetään kampanjan kohderyhmä ja laajuus: avainsanat, alueellinen kohdennus ja budjetti. Samalla määritetään, onko kampanjan tavoitteena kerätä impressioita eli näyttökertoja vai klikkauksia, ja asetetaan hinta, joka näkyvyydestä ollaan valmiita maksamaan.

Jos klikkauskampanjasta haluaa mahdollisimman paljon dataa, voi kampanjalle määrittää myös konversiota mittaavan toimen. Käytännössä upotetaan kampanjan kohteena oleville verkkosivuille html-koodinpätkä, joka mittaa vaikkapa kampanjan ohjaamana verkkosivuille päätyvien käyttäjien tekemiä uusia tilauksia.

Siinä missä hakukonemarkkinoinnissa sponsoroidut linkit nousevat hakutulosten kärkeen, Ads-mainokset nivoutuvat osaksi ChatGPT:n kanssa käytävää keskustelua. Ajatus on, että mainosten näyttäminen Adsissa on kontekstiin sidotumpaa ja käyttäjän tarpeen ympärille rakentuvaa täsmällisten hakusanojen optimoinnin sijaan.

Tekoälylöydettävyys matkailualan pk-yrityksen silmin

Mitä pienen matkailualan yrityksen tulisi ymmärtää GEO:sta, ja miten oman yrityksen tekoälylöydettävyyttä voisi kehittää?

Kannattaa aloittaa perusteista, ihan ensimmäisenä yrityksen verkkosivuista. Kerro selkeästi, mitä tarjoatte, missä toimitte, kenelle palvelu sopii, mitä se maksaa ja mikä tekee siitä erityisen. Käytä asiakkaiden oikeasti esittämiä kysymyksiä otsikoina: ’Mitä tehdä Helsingissä sateella?’, ’Paras päiväretki Porvooseen?’ tai ’Sopiiko retki lapsille?’. Vastaa kysymyksiin napakasti ja konkreettisesti.

Pyri pitämään yrityksen tiedot samoina kaikkialla: nimi, sijainti, yhteystiedot, aukioloajat, hinnat ja palvelukuvaus verkkosivuilla, Google-profiilissa ja Online Travel Agency (OTA) -kanavissa kuten Expedian palvelussa. Koita tuoda samaa kuvausta ja kysymysten vastauslogiikkaa myös esimerkiksi TripAdvisor-palautevastauksiisi.

Seuraava askel voisi olla luoda sisältöä, joista voisi olla ihmiskäyttäjälle suoraa iloa ja joita tekoäly voi käyttää vastauksissaan. Erilaisia oppaita, FAQ-sivuja, reittiehdotuksia, vertailuja, paikallisia vinkkejä ja valmiita 1–3 päivän matkaohjelmia. Kirjoita konkreettisista asioista, älä vain yleistä markkinointitekstiä.
Pyri saamaan yrityksesi mainituksi luotettavilla ulkopuolisilla sivustoilla, kuten paikallisten matkailuorganisaatioiden, medioiden ja yhteistyökumppaneiden sivuilla.

Tärkeintä on tehdä yrityksestä selkeästi tunnistettava kokonaisuus siitä, mitä tarjoat, missä, kenelle ja miksi juuri sinut kannattaa ottaa mukaan matkasuunnitelmaan.

Mitä seuraavaksi?

Kun löydettävyyteen vaikuttavat perusasiat ovat kunnossa, voi olla aika kokeilla maksettua näkyvyyttä esimerkiksi ChatGPT Adsin kautta.

Tässä pohtisin strategiaa SEO:n historian kautta. Jos ChatGPT Ads kehittyy samoilla linjoilla kuin hakukonemarkkinointi, on tulevaisuudessa odotettavissa mahdollisuus mainosten tarkempaan kohdentamiseen, kehittyneemmät mainosten tarjoustyökalut sekä entistä syvempää analytiikkaa. Ajan myötä muodostunee myös erilaisia, juuri tämän työkalun käytön ympärille rakentuvia täsmäkoulutuksia ja sertifikaatteja, joilla Ads-osaamista voi päivittää ja todentaa.

Pohdi siis, hyppäätkö GEO:n maailmaan ensimmäisten joukossa vai odotatko vielä. Nimittäin avoin kysymys markkinoijien huulilla on, miten tekoälymarkkinointi suhteutuu perinteiseen hakukonemarkkinointiin tai maksettuun näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa. Onko ChatGPT Adsiin sijoitettu kampanjaeuro parempi, huonompi vai yhtä hyvä kuin vaikkapa Google Adsiin tai näkyvyyteen sijoitettu euro Metan somealustoilla?

Yksiselitteistä vastausta on tässä kohtaa eli syksyllä 2026 vaikea antaa. Vastaus riippuu ainakin markkinoitavasta tuotteesta tai palvelusta, kampanjalla tavoiteltavasta yleisöstä sekä tavoista, joilla yleisö etsii tietoja ja alustoista, joilla yleisö viettää muutenkin aikaa. Kannustaisinkin markkinoijia kokeilemaan rohkeasti, mikä toimii parhaiten juuri teille.

Kiinnostavaa on huomata, miten ChatGPT Adsilla toteutettavan minimikampanjan budjetti on jo syys-lokakuun 2026 aikana muuttunut. Syyskuun alkupuolella minimikampanjan budjetti ChatGPT Adsissa oli 100 euroa. Lokakuun alussa tämä oli tippunut 65 euroon, ja kirjoitushetkellä – lokakuun loppupuolella – minimibudjetti on enää 15 euroa.

Koska tekoälymarkkinointi on vasta orastava maksetun näkyvyyden ala, myös palveluntarjoajat paraikaa kokeilevat tuotteensa markkinapotentiaalia. Tämä tarkoittaa, että kokeilujen suoraa vaikutusta on pidemmälle kehittyneiden alojen näkökulmasta hankalampaa mitata.

Edelläkävijyydestä voi kuitenkin itsessään olla uutta kilpailuetua etenkin pienille, ketterille toimijoille, ja varsinkin niin kauan kuin hintapiste kokeiluun ei ole tämän korkeampi.