Asiakasymmärryksellä kehitetään Helsingin keskustaa viihtyisämmäksi

Kaupunkikeskustan elinvoimaisuus ei enää rakennu pelkkien kivijalkaliikkeiden varaan, vaan keskustoista on tullut kohtaamispaikkoja, joissa korostuvat houkuttelevat tapahtumat, yhteisöllisyys ja kaupunkikulttuuri. Mikä saisi ihmiset ja yritykset viihtymään paremmin Helsingin keskustassa?

Tässä artikkelissa tarkastelemme Helsingin ydinkeskustan elinvoiman vahvistamista. Artikkeli on osa Älykkäiden elämysten Helsinki -hanketta.

Elinvoima alkaa asiakkaiden ymmärtämisestä

Jotta keskusta saadaan eläväksi, on ymmärrettävä kävijöiden todellisia tarpeita, motiiveja ja arjen muuttuneita tapoja. Tämä havainto koskee niin turisteja kuin paikallisia kaupunkilaisiakin.

Kysyimme Helsingin keskustan hotellien vastaanotoissa, mitä kaupungissa vierailevat matkailijat kysyvät ja mitä he haluavat tehdä Helsingissä.

Vastausten mukaan matkailijat etsivät erityisesti helposti saavutettavia ja selkeästi hahmotettavia kokemuksia. He etsivät tekemistä, joka sijoittuu ydinkeskustaan ja on helposti yhdistettävissä lyhyeenkin vierailuun.

Talvikaudella matkailijoiden toiveissa korostuivat keskustassa sijaitsevat perinteiset talviaktiviteetit, kuten luistelu. Vaikka Helsingissä on useita luistelukenttiä, niiden sijainnit eivät ole matkailijan näkökulmasta helposti saavutettavia. Vielä merkittävämpi haaste on palveluiden puute: useimmilla kentillä ei ole luistin- tai kypärävuokrausta, mikä estää matkailijoita kokeilemasta lajia spontaanisti. Lisäksi luistelukokemusta tukevat palvelut, kuten kahvilat, ravintolat ja muut oheispalvelut, ovat usein vähäisiä tai puuttuvat kokonaan.

Tutkimuksemme perusteella myös Rautatientorille aiemmin rakennettua luistelukenttää kaivattiin takaisin. Sen vahvuutena nähtiin keskeinen sijainti, hyvä saavutettavuus sekä kyky tuoda talvikaudella tunnelmaa ja elävyyttä Helsingin ydinkeskustaan. Luistelukentän koettiin tarjoavan sekä matkailijoille että kaupunkilaisille helposti lähestyttävän talvielämyksen.

Tämän seurauksena Helsingin talvinen tarjonta voi näyttäytyä matkailijoille hajanaisena, vaikeasti hahmotettavana ja kansainvälisesti verrattuna melko vaatimattomana. Esimerkiksi Tukholma on onnistunut integroimaan talvikauden osaksi kaupunkikokemusta hyödyntämällä keskeisiä julkisia tiloja aktiivisesti. Talvisin Kungsträdgården muuttuu tunnelmalliseksi luistelukeskukseksi, joka houkuttelee sekä paikallisia että matkailijoita valojen, musiikin ja helposti saavutettavien palveluiden avulla (Visit Stockholm, n.a.).

Voikin kysyä, missä määrin asiakasymmärrys on ohjannut Helsingin keskustan kehittämistä. Kehittämistyötä voi haastaa sirpaleisuus: Helsingin kaupungin eri toimialat, kauppakamarit, Visit Finland ja muut matkailututkijat keräävät tietoa, mutta sitä ei välttämättä saada yhdistettyä systemaattisesti päätöksenteon tueksi. Lisäksi käyttäjätarpeet muuttuvat nopeasti, mikä lisää tarvetta kerätä tietoa jatkuvasti.

Yhteistyö kantaa hedelmää mutta tarvitsee yhteisen tavoitteen

Kaupunki, yritykset, tapahtumajärjestäjät ja kiinteistönomistajat vaikuttavat siihen, millaisena keskusta koetaan. Hankkeessa analysoidut kansainväliset esimerkit sekä toteutetut innovaatiotyöpajat osoittivat, että elinvoimaisimmat keskustat syntyvät silloin, kun toimijoilla on yhteinen näkemys siitä, mitä keskustalta halutaan, kenelle sitä kehitetään ja millaisilla toimenpiteillä tavoitetta edistetään. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Porvoossa tehty työ.

Porvoon valinta Vuoden kaupunkikeskukseksi 2026 havainnollistaa, miten yhteinen visio ja toimiva yhteistyö voivat vahvistaa keskustan ympärivuotista vetovoimaa (kaupunkikeskustat.fi, 2026). Porvoossa historiallinen miljöö, paikallinen yrittäjyys, matkailu ja tapahtumatarjonta muodostavat toisiaan vahvistavan kokonaisuuden. Konkreettinen esimerkki tästä on Porvoon joulu -kokonaisuus, jossa kaupungin toimijat rakentavat keskustaan elämyksellisen talvisen ympäristön. Osana kokonaisuutta torille sijoittuva Havumetsä Sauna & Spa tuo saunan ja ulkouima-altaan osaksi kaupunkitilaa ja osoittaa, kuinka rohkeat, paikkaan sidotut elämykset voivat lisätä keskustan houkuttelevuutta myös hiljaisempina matkailusesonkeina. (Visit Porvoo, 2026.)

Porvoon esimerkki osoittaa, että vaikuttavimmat tulokset keskustan elinvoiman kehittämisessä saavutetaan silloin, kun eri toimijat työskentelevät yhteisen tavoitteen eteen ja kehittävät palveluita pitkäjänteisesti osana laajempaa kokonaisuutta. Tämä on keskeinen lähtökohta myös Helsingin keskustan kehittämisessä.

Helsingin kaupunki on pyrkinyt vahvistamaan ydinkeskustan elinvoimaisuutta kokonaisvaltaisesti. Kehittämisen painopiste on siirtynyt arjen asioinnista vapaa-aikaan, elämyksiin ja viihtymiseen. Keskeisiä keinoja ovat tapahtumallisuuden lisääminen, julkisten tilojen viihtyisyyden parantaminen, ympärivuotisen käytön tukeminen sekä asumisen, työn ja vierailun toiminnallinen sekoittuneisuus. Samalla on panostettu myös elinvoiman johtamiseen ja mittaamiseen, jotta keskustaa voidaan vahvistaa pitkäjänteisesti ja koordinoidusti. (Helsingin kaupunki 2025.)

Tätä ydinkeskustan kehittämissuuntaa on viety käytäntöön Älykkäiden elämysten Helsinki -hankkeessa. Helsingin kaupunki tarjoaa erinomaisen alustan kokeiluille, pilotoinneille ja uusien konseptien testaamiselle. Hankkeessa tätä potentiaalia on hyödynnetty kokoamalla kaupungin edustajat, yritykset ja muut keskustan toimijat yhteisiin innovaatiotyöpajoihin.

Esimerkiksi innovointityöpaja Ullanlinnan alueen yritysten kanssa osoitti, että uusia ideoita syntyy erityisesti eri toimialojen kohdatessa. Eri toimijoiden ja yritysten yhteistyö avasi uusia näkökulmia palvelujen kehittämiseen ja toi esiin potentiaalisia mahdollisuuksia, joita yksittäinen toimija ei olisi välttämättä edes tunnistanut. Yhteistyön ja ideoinnin seurauksena syntyi esimerkiksi uudenlaisia tapahtumia ja elämyksiä.

Yhteistyö ei yksin riitä. Toimijakentän hajanaisuus, rajalliset resurssit, eriytyneet tavoitteet sekä koordinaation puute luovat haasteita yhteistyölle. Kantaakseen hedelmää yhteistyö tarvitsee kirkkaan yhteisen tavoitteen, selkeän koordinoinnin sekä pitkäjänteisen sitoutumisen. Ilman niitä yhteistyö jää helposti yksittäisiksi projekteiksi tai kokeiluiksi, joiden vaikutukset eivät ulotu pysyviksi toimintatavoiksi.

Ympärivuotisuus vahvistaa elinvoimaa

Kolmas hankkeen aikana tunnistettu keskeinen havainto liittyy ympärivuotisuuteen. Elinvoimainen keskusta tarjoaa syitä tulla paikalle kaikkina vuodenaikoina, ei vain kesäsesongin tai suurten tapahtumien aikana. Talvikausi nähdään usein haasteena, mutta monet kaupungit ovat onnistuneet rakentamaan vetovoimaa myös talvikaudelle. Talvikausi voi siis tarjota merkittäviä mahdollisuuksia erottautumiseen ja uusien elämysten kehittämiseen.

Lux Helsinki -tapahtumassa vieraili vuonna 2026 lähes puoli miljoonaa kävijää (Lux Helsinki 2026). Tämä osoittaa, että valotaide kiinnostaa ja kuinka valo elävöittää kaupunkitilaa. Voisiko valoa hyödyntää pimeänä aikana kaupungissa nykyistä laajemmin? Myös yrityksillä ja yhteisöillä voisi olla tässä aktiivisempi rooli. Erityisesti ulkomaisia matkailijoita kiinnostaa sekä talven pimeys että kesän valoisuus niiden poikkeuksellisuuden vuoksi. Helsingillä olisi mahdollisuus rakentaa molemmista tietoisesti vetovoimatekijöitä.

Ympärivuotisuuden kehittämiseen liittyy kuitenkin haasteita, kuten sesonkiajatteluun perustuvat liiketoimintamallit sekä talvikauden kysyntään liittyvä epävarmuus. Nämä voivat osaltaan vähentää investointihalukkuutta ja hidastaa uusien konseptien syntyä.

Ympärivuotisuus voi merkitä myös jo olemassa olevien vahvuuksien hyödyntämistä uudella tavalla. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi keskustaan sijoittuvia elämyksellisiä talvisia luistelualueita palveluineen, saunakulttuurin näkyvämpää hyödyntämistä tai ruokaan, vuodenaikaan ja kaupunkikulttuuriin liittyviä elämyskokonaisuuksia.

Kohti elävämpää Helsingin ydinkeskustaa

Helsingin keskustan kehittämisessä onkin nyt käynnistynyt uusi vaihe, jossa kaupunki ja elinkeinoelämä rakentavat aiempaa tiiviimpää yhteistyötä keskustan vetovoiman vahvistamiseksi. Keväällä 2026 perustettu elinkeinoelämävetoinen Elävä Keskusta ry kokoaa yhteen kaupungin, kiinteistönomistajat, kaupan, ravintola-, matkailu- ja tapahtuma-alan toimijat lisäämään keskustan kävijämääriä, tapahtumallisuutta, investointeja ja yleistä veto- sekä pitovoimaa. Yhdistyksen toimintamalli perustuu Tukholman City i Samverkan -yhteistyömalliin, ja sen tavoitteena on siirtyä yksittäisistä kampanjoista pitkäjänteiseen keskustan kehittämiseen. (Helsingin kaupunki 2026.)

Samaan aikaan Helsingin matkailun ja tapahtumien uusi kehitysohjelma 2026–2029 painottaa ympärivuotisen matkailun kasvua, tapahtumallisuuden lisäämistä, kansainvälisen houkuttelevuuden vahvistamista sekä tiiviimpää yhteistyötä kaupungin ja elinkeinoelämän välillä (Ikkunapaikka 2026).

Älykkäiden elämysten Helsinki -hankkeessa on tunnistettu kolme keskeistä elinvoimaisen keskustan edellytystä: syvällinen asiakasymmärrys, toimijoiden välinen yhteistyö sekä ympärivuotinen tarjonta. Nämä teemat ovat samassa linjassa Helsingin uuden keskustakehittämisen suunnan kanssa, jossa yhteistyötä kaupungin, yritysten, kulttuuritoimijoiden ja tapahtumajärjestäjien välillä vahvistetaan määrätietoisesti.

Näkemys saa tukea myös kansainvälisestä kaupunkikeskustojen kehittämistä käsittelevästä tutkimuksesta. Tutkimuksissa korostuvat julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö, yhteinen johtaminen sekä eri toimijoiden koordinoitu toiminta keskustojen elinvoiman vahvistamisessa (Coca-Stefaniak ym. 2009; Faganel ym. 2023). Lisäksi tutkimusten mukaan keskustojen kilpailukykyä vahvistavat yhteinen markkinointi, tapahtumallisuus sekä eri toimijoiden välinen pitkäjänteinen yhteistyö (Faganel ym. 2023). Keskustojen vetovoiman kannalta keskeistä on myös paikan identiteetin ja autenttisten paikallisten vahvuuksien kehittäminen, joiden avulla keskustat voivat erottautua muista kaupallisista keskittymistä (Guimarães 2022). Nämä tekijät auttavat keskustoja vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin ja vahvistamaan niiden vetovoimaa.

Kun keskustan kehittämistä ohjataan tiedolla, sisältöjä rakennetaan pitkäjänteisesti yhteistyössä ja kaupunki tarjoaa syitä vierailla kaikkina vuodenaikoina, syntyy elinvoimaa, joka näkyy paitsi kasvavina kävijämäärinä myös pidempinä viipyminä, vahvempana palvelutarjontana ja vetovoimaisempana kaupunkikokemuksena. Tavoitteena kaikilla on, että Helsingin keskusta säilyttää asemansa paikkana, johon halutaan tulla, jossa viihdytään ja johon halutaan palata uudelleen.