Pro
Siirry sisältöön
Podcast

Onnistumiset näkyville! – TKIO osana ammatillista erityisopettajankoulutusta 

Kirjoittajat:

Eija Honkanen

yliopettaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 25.08.2026

Ammattikorkeakoulussa moni opettaja pohtii, miten saa nivottua luontevasti tavoitteiden mukaisen oppimisen ja osaamisen siten, että TKI tukee tavoitteiden saavuttamista. Kuvaan artikkelissa, miten TKIO:ta on onnistuneesti toteutettu Haaga-Helian ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa.

TKI on osa erityisopettajien opetusta

TKIO on keskeinen osa ammattikorkeakoulujen tehtävää (Ammattikorkeakoululaki 932/2014), ja siksi se on ollut jo vuosia osana myös ammatillista erityisopettajankoulutusta. Ammatillisen erityisopettajan osaaminen koostuu erityispedagogisesta osaamisesta, ammatillisen erityisopetuksen osaamisesta, kehittämis- ja kehittymisosaamisesta sekä yhteistyö- ja verkosto-osaamisesta.

TKI-toiminnan näkökulmat ovat lain edellytyksen lisäksi opetusta ja oppimista kehittäviä, tukevat henkilöstön osaamisen kehittymistä, edistävät työelämää ja aluekehitystä sekä monipuolistavat rahoitusta ja tukevat kansainvälistä toimintaa (Laitinen-Väänänen ym. 2026).

Opetuksessa TKI-toiminta valmentaa ammattikorkeakoulusta valmistuvia opiskelijoita asiantuntijatehtäviin ja tukee heidän ammatillista kasvuaan. Alanko-Turusen ja Kunnarin (5.6.2025) mukaan onnistunut toteutus edellyttää TKI-toiminnan ja opetuksen tiivistä yhteistyötä sekä rakenteita ja järjestelyjä. Heikkanen (26.11.2025) kirjoittaa, että TKIO:n integrointi vaatii tahtotilaa, rakenteita, pedagogista rohkeutta ja fasilitointia sekä opettajilta että opiskelijoilta. Kokemukseeni perustuen olen samaa mieltä heidän kanssaan.

TKI:n ja opetuksen yhdistäminen edellyttää yhteisiä tavoitteita

Alanko-Turunen ja Kunnari (5.6.2025) kirjoittavat, että ammattikorkeakoulussa tulee olla halu ja tahto toteuttaa TKI-toimintaa opetuksessa. Toimiessani opettajana TKI-toiminta näyttäytyy opetukseen luontevasti kytkeytyvänä silloin, kun opintojaksolla opettavat opettajat tai joku opettajista on mukana hankkeessa. Tällöin TKI-toiminnan konkretia, esimerkiksi hanke, on lähellä opettajia – omassa tiimissä.

Kun opettajat ovat sitoutuneet samaan aikaan hankkeen tavoitteisiin ja opetukseen, syntyy halu ja tahto, eli hankkeen tavoitteet koetaan tärkeiksi toteuttaa ja merkitykselliseksi liittää osaksi myös opiskelijoiden ammattitaitoa ja osaamista.

Halun ja tahdon jälkeen mietimme opettajien kanssa, miten saamme TKIO:n käytäntöön eli luomme rakenteita ja mahdollisuuksia. Analysoimme hankkeen ja opetuksen tavoitteita sekä aikataulutusta yhdessä, minkä pohjalta muodostimme opettajien kanssa yhteisen ymmärryksen TKIO:n tavoitteista ja toteutuksesta. Pohdimme, miten on mahdollista liittää TKI ja opetus yhteen siten, että se hyödyntää hanketta ja samaan aikaan tarjoaa ajantasaista kehittämisosaamista erityisopettajaopiskelijoille ja työelämälle eli ammatillisille oppilaitoksille, joissa he toimivat opettajina.

TKIO osana ammatillista erityisopettajankoulutusta

Ammatillisen erityisopettajan opetussuunnitelmassa on erilaisia opintojaksoja ja osaamistehtäviä, joihin TKI-toiminta sopii erinomaisesti. Näitä ovat esimerkiksi opetusharjoittelukokonaisuus ja kehittämistyö. Erityisopettajaopiskelijat voivat liittää opetusharjoitteluunsa tai kehittämistyöhönsä erilaista TKI-toimintaa kansallisella tai kansainvälisellä tasolla.

TKI-toimintaa voi olla tarjolla Haaga-Helian puolesta tai heidän omassa oppilaitoksessaan. He voivat osallistua TKIO:n toteuttamiseen yksilöllisesti, yhdessä tai yhteisönsä kanssa. Opettaja sopii erityisopettajaopiskelijan kanssa tavoitteista ja toteutuksesta yhdessä henkilökohtaisessa kehittymissuunnitelmassa eli HEKSissä, jolloin toiminta liittyy osaksi opintoja.

Ammatilliseksi erityisopettajaksi ei kehitytä vain perehtymällä teoriaan ja tutkimuksiin. Asiantuntijuus vaatii rinnalla vahvaa käytännön kokemusta, jota vahvistaa tutkiva ja kehittävä työote sekä jaettu asiantuntijuus (Hakkarainen 2017).

Erityisopettajaopiskelijat toteuttavat TKIO:ta näissä opintojaksoissa tutkivalla ja kehittävällä työotteella yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa ja liittävät siihen ajantasaista tutkimusta ja teoriaa. He kartoittavat kehittämiskohteita, valitsevat ja perustelevat niitä, luovat tavoitteita ja aikataulun, kehittävät yhdessä toteuttamalla tavoitteiden mukaista toimintaa ja innovoivat uusia tapoja toimia, pyytävät palautetta sekä tarkastelevat tuloksia yhdessä.

TKIO edellyttää ohjaamista ja rinnalla kulkemista

Onnistunut TKIO-prosessi ei synny itsestään. Kuisman (2022) mukaan tutkiva ja kehittävä toiminta opinnoissa vaatii ponnistelua opettajilta ja opiskelijoilta, jolloin opettajat suunnittelevat opetukseen soveltuvaa TKI:n toteuttamista sekä sitä, miten opiskelijoita ohjataan ja tuetaan. Erityisopettajaopiskelijoilla on paljon osaamista, ja heillä on myös ammattiosaamisen kehittymiseen liittyviä tavoitteita, kuten erityispedagogisen asiantuntemuksen vahvistamista sekä asiantuntijana toimimista monialaisessa ja moniammatillisessa toiminnassa (konsultatiivinen asiantuntemus).

Käytännössä onnistunut ja tavoitteellinen TKIO-toteutus edellyttää vahvaa ohjausta opettajalta. Kehittämiseen ja oppimiseen liittyvät HEKSiin kirjatut tavoitteet eivät voi jäädä vain lauseiksi, vaan ne on mietittävä yhdessä erityisopettajaopiskelijan kanssa konkreettisena toimintana; mihin osaamistehtäviin ja opintojaksoihin TKIO-toiminta voidaan liittää ja miten.

Lisäksi se edellyttää roolien, aikataulujen ja toiminnan yhteensovittamista sekä ohjauksesta sopimista ja sen aikatauluttamista. TKIO:ssa erityisopettajaopiskelijoiden ohjaaminen on osaamistehtävien, opetusharjoittelun ja kehittämistyön tukemista, rajausta, tavoitteiden kirkastamista, kannustamista, arvioimista, palautekeskusteluja, rinnalla kulkemista sekä ohjauksen tavoitteellista ja säännöllistä toteuttamista.

Erityisopettajankoulutuksessa TKIO:ssa syntynyt yhteinen kehittäminen ja sen tulokset esitellään opiskelijakollegoille ja yhteistyöorganisaatioille, joilta kootaan myös palautetta ja kokemuksia kehittämisestä. Erityisopettajaopiskelija kokoaa yhteistyöorganisaatioiden palautteen kehittämisen rinnalla. Opiskelijakollegoiden palaute on ohjattua ja reflektiivistä, jossa pohditaan yhdessä toteutuksen ja tulosten sovellettavuutta laajemmin ammatillisessa koulutuksessa eri aloille, alueille ja ideoidaan muokkaamista eri tarkoituksiin.

Perusteltuna yhteinen reflektio tuo erityisopettajaopiskelijoille lisäarvon laajentamalla TKIO:n tulosten sovellettavuutta, siirrettävyyttä ja muunneltavuutta kansalliseen ja kansainväliseen ulottuvuuteen.

TKIO-tuloksista iloitaan yhdessä!

Erityisopettajaopiskelijoille on erityisen tärkeää, että TKIO:ssa luodut käytänteet, saavutetut tulokset ja erityisopettajaopiskelijoiden asiantuntemus myös jaetaan ja niistä iloitaan yhdessä. Erityisopettajanopiskelijan on mahdollista tuottaa TKIO-toiminnasta julkaisu.

Julkaisun tekemisen kynnys on korkea, ja siihen liittyy paljon ennakko-oletuksia. Opiskelijat ovat tottuneet tekemään opinnäytetöitä, eivät niinkään ammattilaisille suunnattuja julkaisuja. Kuten TKIO-toiminnassa niin julkaisuissakin erityisopettajaopiskelija on asiantuntijana pääroolissa.

Opettajina me kannustamme julkaisun tekemiseen, suunnittelemme yhdessä eritysopettajaopiskelijan kanssa, mihin muotoon julkaisua rakennetaan, kokoamme julkaisua yhdessä heidän kanssaan pala palalta sekä arvioimme julkaisuun liittyvää työskentelyä kannustavasti, arvostavasti ja myötätuntoisesti. Haaga-Heliassa TKIOn tuloksista on koottu myös julkaisuja, joissa kuvataan kehittämistä ja toimintatapoja. Viimeisin esimerkki on Tuetaan kaikkia oppijoita! – Yhdessä kehitettyjä hyviä käytänteitä ammatilliseen koulutukseen.

Erityisopettajaopiskelijoiden TKIO:ssa tapahtunut kehittäminen ja osallistuminen hanketoimintaan on osa ammatillisena erityisopettajana kehittymistä ja osaamistavoitteita, kuten julkaisumme teemat ja sisällöt osoittavat. TKIO:n ansiosta erityisopettajankoulutuksessa oppimistavoitteet ja sisältöpainotukset ovat ajantasaisia, osaamista kehittäviä ja ylittävät usein tavoitteet (vrt. Alanko-Turunen & Kunnari 5.6.2025).

Onnistunut TKIO vahvistaa opettajien osaamista, opiskelijoiden tutkimus- ja osaamisperustaisuutta, alan kehittämistä sekä ammattikorkeakoulun vaikuttavuutta kansallisesti ja kansainvälisesti (vrt. Vähäsantanen ym. 2025). TKIO-toiminnalle luodut ja varmistetut mahdollisuudet ammattikorkeakoulussa tuottavat myös jotain tätäkin vaikuttavampaa: ne vahvistavat yhteisöllisyyttä ammattikorkeakoulun henkilöstön, opiskelijoiden ja työelämän kesken sekä yhteistä osaamista nyt ja tulevaisuudessa.

Lähteet

Alanko-Turunen, M. & Kunnari, I. 5.6.2025. ”Monot samaan suuntaan” – mutta mikä on suunta? TKIO-jännitteiden takana piileviä mahdollisuuksia. eSignals Pro. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Hakkarainen, K. 2017. Kollektiivinen luovuus, yhteisöllinen oppiminen ja itsensä ylittäminen. Aikuiskasvatus, 37, 1, s. 47-56.

Heikkanen, S. 26.11.2025. TKIO – Oppiminen, joka muuttaa työelämää ja yhteiskuntaa. eSignals Pro. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Kuisma, M. 2022. Bliss and Curse of Autonomy : Implementing inquiry learning in a domain-specific and cross-curricular context. Väitöskirja. Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta. Tampereen yliopisto.

Laitinen-Väänänen , S., Vähäsantanen, K., Tapani , A., Alanko-Turunen , M., Korento, K., Kilja, P., Kanninen, S., & Kunnari, I. 2026. Tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan opetus ja oppimisintegraatio – Kajastuksina ja karikkoina ammattikorkeakoulun henkilöstön kerronnassa. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 28, 1, s. 30-48.