Pro
Siirry sisältöön
Jatkuva oppiminen

Yhteistyöllä ja TKI-toiminnalla uudistetaan oppimista työelämälähtöisesti

Kirjoittajat:

Pia-Mariana Ahoranta

johtaja, jatkuva oppiminen
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk

Anne-Mari Karppinen

johtaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Krista Pahkin

liiketoimintajohtaja
Laurea-ammattikorkeakoulu

Outi Perhiö-Hunneman

jatkuvan oppimisen palvelujohtaja
Metropolia Ammattikorkeakoulu

Kati Rokala

jatkuvan oppimisen päällikkö
HAMK

Julkaistu : 28.05.2026

Jatkuvalla oppimisella viitataan erityisesti työikäisten tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista elämän ja työuran vaiheissa, sillä työelämä ja toimintaympäristö muuttuvat jatkuvasti (OKM 2019). Yksilöille tämä tarkoittaa sitä, että tutkinto ei riitä kattamaan koko työuran tarvittavaa osaamista, vaan menestyäkseen työmarkkinoilla on jatkuvasti opittava uusia taitoja ja tietoja.

Jatkuvan oppimisen vaade haastaa myös tutkintokoulutusta tarjoavien tahojen tapaa toimia. Koulutustarjonnan ja osaamisen kehittämispalveluiden on kyettävä vastaamaan entistä nopeammin ja ketterämmin muuttuviin työelämän tarpeisiin. Pelkkä koulutuksen sisällön uudistuminen ei riitä, vaan toteuttamisen muotojen on uudistuttava ja tultava osaksi työelämän arkea ja oltava muotoiltu opiskelijalähtöisiksi.

Niin työelämän muutosvaateet kuin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksen laskentamallit ovat samat kaikille korkeakouluille. Perusrahoituksen lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa strategiarahoitusta tulevaisuuden kyvykkyyksien luomiseen (OKM 2024). Ammattikorkeakoulut kilpailevat keskenään aloituspaikoista, opiskelijoista, työelämäkumppaneista ja rahoituksesta sekä osaavasta henkilöstöstä. Tarve erottautua ja tuoda omaa koulutustarjontaa esille ohjaa toimintaa.

Keskinäinen kilpailutilanne ei kuitenkaan poissulje yhteistyötä vaan päinvastoin korostaa sen tarvetta. Opiskelijoiden, alueiden ja työelämäkumppaneiden tarpeisiin vastaaminen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoituksen saaminen ja koulutuksen sisällöllinen ja rakenteellinen edellyttävä tiivistä yhteistoimintaa.

Jatkuvan oppimisen tarjontaa uudistamassa

Kuusi ammattikorkeakoulua (6AMK), eli Haaga-Helia, HUMAK, HAMK, XAMK, Laurea ja Metropolia, päättivät lähteä yhdessä uudistamaan jatkuvan oppimisen tarjontaa ja toteutustapoja. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosille 2025–2028 myöntämän strategiarahoituksen tukemana luodaan tuotantomalli, joka tehostaa TKI-toiminnan ja koulutustarjonnan välistä yhteistyötä.

6AMK-yhteistyön taustalla on jaettu näkemys siitä, että ihmiset – ja näin myös korkeakoulut – oppivat parhaiten osallistumalla yhteisöön, jossa jaetaan käytännön kokemuksia, rakennetaan yhteistä osaamista ja kehitetään toimintaa yhdessä (Kokkonen ja Clewer 2019). Tämä näkemys oppivasta yhteisöistä (communities of practice, CoP) on perusta, jolle 6AMK-yhteistyötä on lähdetty rakentamaan (Ahoranta ym. 2026).

Oppiva yhteisö eroaa esimerkiksi verkostosta siinä, että oppivalla yhteisöllä on jaettu tavoite oppia ja kehittyä yhdessä, ei vain jakaa tietoa ja kontakteja. Oppivaa yhteisöä yhdistää yhteinen kiinnostuksen kohde, selkeä identiteetti (aihepiiri) ja käytännön tekemiseen perustuva rakenne sekä toimiva yhteistyö. (Ahoranta ym. 2026.)

TKI:sta voimavara työelämän osaamistarpeisiin vastaamiseksi

Alati uudistuvat osaamisen kehittämisen tarpeet edellyttävät korkeakouluilta vahvaa pedagogista ja sisällöllistä asiantuntemusta sekä systemaattista, osaamistarpeita ennakoivaan kehittämistyötä. 6AMK-yhteisö tarkasteleekin entistä tavoitteellisemmin sitä, miten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeet (TKI) voivat luoda uusia jatkuvan oppimisen sisältöjä ja koulutusaihioita.

Yhteistyömme tavoitteena on kehittää konkreettinen tuotantomalli, eli toimintatapa, jossa TKI-toiminnan luomaa asiantuntijuutta ja innovatiivisuutta hyödynnetään systemaattisesti jatkuvan oppimisen ratkaisujen luomisessa työelämän tarpeisiin vastaamiseksi ja niitä ennakoiden. Tarkastelun kohteena on koko TKI-hankkeen elinkaari, eli kehittämistarpeen tunnistamisesta aina tulosten hyödyntämiseen saakka.

Kipupisteistä sujuvaan yhteistyöhön

6AMK-yhteistyö TKI-toiminnan ja jatkuvan oppimisen vahvistamiseksi käynnistyi viime vuonna hankeasiantuntijoiden haastatteluilla (Itkonen 2025). Haastatteluissa tunnistettiin konkreettisia kipupisteitä ja nostettiin esiin toimenpide-ehdotuksia paremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi.

Haastattelut nostivat esille muun muassa, että jatkuvan oppimisen näkökulma tulisi ottaa esille jo hankevalmistelussa, ei vasta hankkeen päättyessä. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää organisaation sisäiseen tiedon kulkuun. Jos jatkuvan oppimisen asiantuntijat ja TKI-hanketyötä tekevät eivät kohtaa, hankesisältöjen hyödyntäminen jää yksittäisten toimijoiden varaan. Tarvitaan selkeitä prosesseja ja ohjeita, jotka tekevät yhteistyöstä tiivistä ja sujuvaa.

Yhteistyötä tukevien prosessien sekä erilaisten ratkaisumallien kehittäminen ja kokeileminen TKI-hankkeiden eri elinkaaren vaiheissa ovat tämän vuoden 6AMK-verkoston painopisteenä. Lisäksi 6AMK-toimijat osallistuvat ja tukevat muiden hankkeiden toteuttajia uudenlaisten jatkuvan oppimisen toteutusmuotojen kehittämisessä. Yhdessä oppiminen ei siis tapahdu ainoastaan 6AMK-toimijoiden kesken vaan myös eri TKI-hankkeiden kesken, jolloin luodaan yhdessä entistä vaikuttavampaa TKI-toimintaa.

Vaikuttavaa yhteistyötä ketterästi yli organisaatiorajojen

6AMK-toimijoiden yhteistyön voimanlähde on jaettu intohimo kehittää jatkuvan oppimisen koulutuksia ja luoda uusia ratkaisuja (Ahoranta ym. 2026). Tavoitteena meillä on tehdä korkeakouluopinnoista entistä joustavampia ja vaikuttavampia. TKI-hankkeissa syntyvä monipuolinen osaaminen nähdään tärkeänä raaka-aineena uusille koulutus- ja oppimisratkaisuille.

6AMK-yhteisö näkee TKI-hankkeet voimavarana, jota ei voi eikä pidä olla hyödyntämättä jatkuvan oppimisen tarjonnan kehittämisessä ja jatkuvassa uudistamisessa. Tehokkaasti hyödynnettynä TKI-toiminnalla on suuri merkitys osaamispääoman kasvattajana sekä skaalautuvana taloudellisena osana korkeakoulun rahoitusta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta (vrt. Itkonen & Alanko-Turunen 2026).

Huomion kiinnittäminen ammattikorkeakoulujen sisäisiin prosesseihin, tapoihin jakaa asiantuntijuutta ja oppia toisilta sekä uudistaa ajattelu- ja toimintamalleja on välttämätöntä. Jatkuva oppiminen, osaamistarpeiden ennakointi, työvoiman osaamisen uudistaminen, osaajapulan ratkaisut, työelämälähtöiset oppimisen ratkaisut ja oppimisympäristöt ovat samasta syystä nousseet esimerkiksi Euroopan sosiaalirahaston, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön TKI-hankerahoituksen teemaksi.

Ainoastaan tekemällä rajoja rikkovaa yhteistyötä voivat ammattikorkeakoulut menestykkäästi toteuttaa perustehtäväänsä, eli tukea yksilön ammatillista kasvua, edistää aluekehitystä ja työelämän kilpailukykyä.

6AMK-yhteistyö – Jatkuvan oppimisen kehittäminen hyödyntämällä TKI-toiminnassa tuotettua osaamista ja tuloksia -hanke tuo hyötyä sekä alueellisesti että valtakunnallisesti jatkuvan oppimisen kehittämiseen, joustavaan osaamisen kehittämiseen ja korkeakouluopintojen saavutettavuuteen. 6AMK-yhteistyöverkostoon kuuluvat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak), Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu (XAMK), Laurea-ammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Lähteet

Ahoranta P., Karppinen A., Moisio A., Pahkin K., Perhiö-Hunneman O., Rokala K. & Ruotsalainen T. 2026. 6AMK-yhteistyö: oppivaa yhteisöä luomassa. eSignals Pro, Haaga-Helia. Viitattu: 24.3.2026.

Itkonen, T. 2025. TKI:n ja jatkuvan oppimisen yhteyttä kehittämässä. eSignals Pro, Haaga-Helia. Viitattu: 24.3.2026.

Itkonen, T. & Alanko‑Turunen, M. 2026. TKI:n ja koulutuksen yhteyden taloudellinen potentiaali ammattikorkeakoulussa. eSignals Pro, Haaga-Helia. Viitattu: 11.4.2026.

Kokkonen, M. & Clewer, P. 2019. Community of practice – oppiva yhteisö. Valmentaja 5/2019, 30–31. Viitattu; 24.3.2026.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Jatkuva oppiminen. Viitattu: 29.3.2026.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2024. Korkeakouluille uudet rahoitusmallit. Valtioneuvosto. Viitattu: 29.3.2026.

Kuva: Haaga-Helia