Piirrä se minulle, niin ymmärrän paremmin

Pikapiirtäminen on modernin erityisopettajan ketterä, nopea ja erittäin vaikuttava työkalu – pieni ele, suuri pedagoginen vaikutus oppimiseen.

Oppimista helpottavat apuvälineet ovat keskeinen osa nykypäivän oppimista kaikilla elämänalueilla. Ne tukevat tiedon omaksumista, ymmärtämistä ja soveltamista sekä edistävät oppijoiden yhdenvertaisuutta. Oppimista tukevat apuvälineet eivät ole pelkästään erityistä tukea tarvitseville tarkoitettuja ratkaisuja, vaan ne hyödyttävät kaikkia oppijoita erilaisissa oppimistilanteesta ja tavoitteista riippuen. On hyvä myös muistaa, että monesti varsin yksinkertaiset ja edulliset ratkaisut saattavat tuoda käyttäjälleen parhaan avun ja ratkaisun.

Oppimista tukevat apuvälineet auttavat oppimista kognitiivisesti, emotionaalisesti ja sosiaalisesti. Parhaimmillaan ne vahvistavat oppijan itseohjautuvuutta, motivaatiota ja kykyä oppia uutta erilaisissa arjen muuttuvissa tilanteissa. Apuvälineiden tarkoituksenmukainen käyttö ei korvaa kuitenkaan oppimista, vaan tekee siitä saavutettavampaa, tehokkaampaa ja merkityksellisempää.

Jokaisella ihmisellä on tarve tuoda esiin omia ajatuksia ja tunteita vuorovaikutuksessa. Isolle osalle ihmisistä on selvää tehdä se puheen välityksellä. Puheella pystymme kommunikoimaan, kertomaan ajatuksia, tekemään valintoja ja päätöksiä. Kommunikointi auttaa meitä jokaista jokapäiväisissä arjen toiminnoissa. Puheen tuotto ja sen käyttö ei kuitenkaan kaikille ole itsestäänselvyys. Ihminen ilman puhetta esimerkiksi vaikeasti kehitysvammainen on silti oikeutettu valintojen ja päätösten tekoon. Hän onnistuu siinä, mikäli saa ympäristöstään riittävästi tukea.

Puhevammaisuus ja kielelliset haasteet ovat nykypäivää yhteiskunnassamme. Kommunikointi on kuitenkin jokaisen ihmisen perusoikeus YK:n vammaissopimuksen mukaan. Suomen perustuslaissakin (731/1999) taataan jokaisen sanavapauteen, oikeuteen kertoa mielipiteensä sekä ilmaista itseään. (Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 27/2016) Puhevammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vaikeuksia ymmärtää ja tuottaa puhetta. Puhevammaisuus voi johtua erilaisista syistä kuten autismikirjon muodoista, CP-vammaisuudesta tai äkillisesti etenevistä neurologisista sairauksista. (Merikoski.)

Nykypäivänä kommunikoinnin tueksi käytetään erilaisia keinoja tukemaan osallisuutta, itseilmaisua, asian ymmärtämistä ja ennen kaikkea vuorovaikutusta vastavuoroisuuden toivossa. Ihmisen ei tarvitse olla puhevammainen erilaisten kommunikointia ja vuorovaikutusta tukevien apuvälineiden käyttöä ajatellen. Jokainen hyötyy monikanavaisesta opetuksesta ja arjen asioiden kuvittamisesta puheen rinnalla. Kuva tai muu vastaava visuaalinen teos saattaa jäädä helpommin muistiin kuin pelkkä puhe.

Puhetta tukeva ja korvaava menetelmä (AAC) tarkoittaa erilaisia keinoja, joilla edistetään itseilmaisua ja ymmärtämistä (Lokusa 2023). Tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi olemuskieli (ilmeet, eleet), viittomakieli, kuvatuki, valokuvat, esineet, sosiaaliset tarinat, kirjoittaminen ja piirtäminen (Kommunikoinnin tukikeinot). AAC-menetelmän käyttö on yleistynyt huomattavasti juuri itseilmaisun ja asioiden ymmärtämisen tueksi selkeyttäen esimerkiksi arjen toimintoja.

Erityisopettaja tietää ja tuntee erilaisia menetelmiä kommunikaation tueksi. Oppilailla saattaa olla jo puhetta tukevia ja korvaavia tukitoimia käytössä, mutta aina voimme täydentää ja hyödyntää hyvinkin yksinkertaisella menetelmällä, piirtämällä, kommunikaatiota ja vuorovaikutuksen kulkua. Piirtäminen, mikä varmasti on kuulunut meidän jokaisen lapsuuteen, on helppo ja nopea tapa selkeyttää ja tarkentaa asian ymmärtämistä. Aina kuvat ja laitteet eivät välttämättä ole käden ulottuvilla, mutta kynä ja paperilappunen kulkevat mukana taskussa auttaen kiperissä tilanteissa.

Piirtäminen – nopea piirrosviestintä

Piirtäminen, nopea piirrosviestintä (Quick Drawing Communication System) on erittäin tehokas korvaava ja tukeva kommunikaatiokeino. Nopeassa piirrosviestinnässä piirretään yksinkertaisia kuvia puheen lisäksi. Piirrosviestintä auttaa selventämään asioita ja täydentää normaalia kuvakommunikaatiota. Piirtäminen selkeyttää ja auttaa jäsentämään asiaa, ajatuksia sekä tukee itsemääräämisoikeutta. (Merikoski) Opinnäytetyössään Itä-Suomen yliopiston lääketieteen opiskelijoina Kalinen ja muut (2025) mainitsevat piirrosviestinnän olevan esimerkiksi lääkäreille tuttu ja käyttökelpoinen asiaa selventävä väline. Vastaanotolla lääkärin tulee saada potilaalle tunne tasavertaisesta kohtaamisesta. Lääkärin on kiinnitettävä huomio kielen selkeyteen ja elehdittävä kehonkieltä käyttäen. Kehonkielen lisäksi viestintää ja vuorovaikutusta on hyvä havainnollistaa visuaalisilla keinoilla kuten piirtämällä. (Paananen 2020, 45-46.)

Piirrosviestintää on käytetty jo 1900-luvun loppupuolella enemmänkin varhaiskasvatuksessa tukemassa arjen toimintoja ja vuorovaikutusta puhevammaisten lasten kommunikoinnin tueksi. Piirrosviestinnässä tärkeintä ei ole piirtää hienoja taiteellisia kuvia, vaan että tekijä saa piirrettyä helppoja yksinkertaisia tikku-ukon tyyppisiä luonnoksia, joista asiakas saa kiinni ja ymmärtää kuvan/kuvien tarkoituksen (Merikoski 2020). Tekijän keskittyminen piirtämiseen ja samalla asiakkaan reaktion seuraaminen on asian ydin. Reaktion, katseen seuraaminen ja kohdistaminen antaa kuvan, onko asia ymmärretty ja vinkkiä mitä asiakas tarkoittaa. Nopeassa piirrosviestinnässä tarkoituksena on piirtää samalla kun puhutaan eri vaihtoehtoja ja lopuksi kysymysmerkki. Näin annetaan vaihtoehtoja mutta myös asiaa tarkentava, oman ajatuksen mahdollisuus. Kysymysmerkkiä ei tarvitse, jos piirros tilanne on aikuisjohtoinen opetustilanne, jossa halutaan selventää, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Alla oleva piirros on tehty oppilaalle hankalassa tilanteessa, jossa erityisopettajana huomasin oppilaan jumiutumisen, eikä kuvia ollut saatavilla. Taskussa oleva lehtiö ja kynä pelasti tilanteen, kun kysyin, helpottaisiko oppilasta, jos hän tietäisi heti, mitä päivä pitää sisällään. Piirsin oppilaalle nopealla piirroksella koulupäivämme lukujärjestyksen, jota sanoitin samalla ääneen. Tilanne laukesi ja oppilas siirtyi eteisestä luokkatilaan.

Pikapiirtäminen on hyvä pedagoginen menetelmä esimerkiksi ennalta suunnittelemattomiin vuorovaikutustilanteisiin opiskelijan kanssa, jolloin oppimista tukevista apuvälineistä ei löydy soveltuvia kuvia tai niitä ei ole saatavilla.

On myös hyvä tiedostaa, että tämä pedagoginen menetelmä ei vaadi erityisiä taiteellisia lahjoja opettajalta, sillä jokainen piirroskuva käydään opiskelijan kanssa suullisesti läpi. Pikapiirtäminen on yllättävän tehokas ja innostava opettajan pedagoginen työväline, koska se tekee ajattelusta näkyvää – nopeasti, konkreettisesti ja yhteisöllisesti. Kun opettaja luonnostelee asioita, prosesseja tai käsitteitä yksinkertaisina piirroksina, oppijat ymmärtävät paremmin, mitä esimerkiksi opetuksessa tapahtuu ja miten asiat liittyvät toisiinsa. Visuaalinen hahmottaminen tukee oppijan muistamista, aktivoi osallistumista ja madaltaa kynnystä kysyä ja kommunikoida.

Pikapiirtäminen ei vaadi opettajalta taiteellista taitoa – vain rohkeutta tarttua tussiin. Juuri sen arkinen ja rento luonne tekee siitä helposti lähestyttävän ja vapauttavan menetelmän, joka tukee monenlaisia oppijoita. Menetelmä auttaa opettajaa havainnollistamaan haastavaltakin tuntuvia aiheita, rakentamaan yhteistä ymmärrystä sekä ylläpitämään oppitunnin dynamiikkaa ja vuorovaikutusta.

Merikosken (2020) mukaan on tärkeää piirtämisen päätteeksi tarkistaa asiakkaalta, onko asia ymmärretty tai oliko asia mitä hän halusikin tietää. Tähän esimerkiksi peukalo ylöspäin ja alaspäin piirrettynä on erinomainen vaihtoehto.

Kommunikaatioon ja asioiden selvennykseen sekä ohjaukseen käytettävä piirtäminen on nopeatahtista, selkeää yksinkertaista piirtämistä. Samaan aikaan puhuminen on erittäin tärkeää. Yleensä piirretään avoimia kysymyksiä: “Haluaisitko käyttää taukoa kirjan lukemiseen vai haluaisitko muovailla? Vai haluaisitko tehdä jotain muuta?”. Tässä piirretään kirja ja muovailuvahapurkki sekä kysymysmerkki. Jos oppilas osaa osoittaa, asia selventyy. Osoittamisen puutteessa piirtäjän on hyvä seurata asiakkaan katsetta, ilmeitä ja eleitä asian varmistamiseksi. Selvä katse tai hymy kirjan kuvaa kohden osoittaa halun ottaa taukohommaan kirja: “Sinä haluat kirjan, hieno juttu. Haen sinulle kirjan.” Samalla voi tehdä rastin muovailuvahapurkin päälle. Rasti selventää, ettei sitä haluttu. Samoin esimerkiksi ohjauksessa voi palata tehtyyn piirrokseen tekemällä rastin jo menneen asian päälle. Näin asiakas/oppilas huomaa sen olevan jo “poissa/ohitettu/valmis”.

Piirroksilla saadaan visuaalista näkökulmaa puheen ja kirjoitetun viestinnän rinnalle. Yleisesti piirtäminen ja mitä kynä tuottaa, kiinnostaa normaaliakin lasta, nuorta, aikuista ja vanhusta. Aiemmin jo mainittu monikanavainen kommunikaatio hyödyntää asioiden muistamisessa, selkeyttämisessä ja ymmärtämisessä missä ja milloin vain. Piirrosviestintä toimii erinomaisesti myös lukutaidottomille ihmisille. Kauppalapun tekeminen tai työpajapäivään tarvittavat tarvikkeet piirtäen auttaa muistamaan asioita. Piirtämiseen tarvitaan vain kynä ja paperi sekä luovuus tuottaa ja keksiä ,miten asian piirtää. Nopea piirrosviestintä ei korvaa muita kommunikaatiovälineitä, vaan antaa enemmän tilaa ja mahdollisuuksia selventää tai ohjata oppilasta paikkaa ja aikaa katsomatta.

Haaga-Helia on mukana kansallisessa INKLU-hankeessa (INKLU – Kohti inklusiivista ammatillista koulutusta) 1.3.2024–31.8.2026. Hankkeessa kehitetään ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien opiskelijoiden tarvitsemaa erityistä tukea opintojen aikana ja tuetaan työllistymistä. Julkaisu on osa hankkeessa jaettavia erityisopetuksen ja ohjauksen hyviä käytänteitä.