Haaga-Helian restonomikampus ruokadiplomatiaa kehittämässä

Ruoka-alan kasvuohjelma on maa- ja metsätalousministeriön täydentyvä toimenpidekokonaisuus, jolla tavoitellaan ruokajärjestelmän kestävyyttä, kannattavuutta ja kilpailukykyä. Ohjelmalla pyritään myös lisäämään investointeja, alan yritysten kasvua ja työpaikkoja sekä kaksinkertaistamaan ruokavienti vuoteen 2031 mennessä. Yksi kasvuohjelman neljästä osa-alueesta on ruokamaakuva ja -diplomatia, mukaan lukien ruokamatkailu Suomeen.

Suomen ruokamaakuvan ja -diplomatian sekä ruokamatkailun vahvistamiseen panostetaan aktiivisilla viestintätoimilla, hyödyntäen Visit Finland -organisaation rakenteita. Tavoitteena on tehdä suomalaisesta ruoasta ja ruokakulttuurista tunnetumpi osa Suomi-kuvaa maailmalla sekä nostaa Suomi houkuttelevaksi ruokamatkailumaaksi. (Maa- ja metsätalousministeriö; Visit Finland 2025.)

Asia, jota Haaga-Heliassa olemme olleet kehittämässä jo pitkään saa nyt uutta tulta alleen.

Suomen ruokamatkailustrategia suuntaa näyttämässä

Haaga-Heliassa on vuodesta 2012 lähtien toteutettu Hungry for Finland -hanketta (H4F), jonka keskiössä on ollut Suomen ruokamatkailun kehittäminen: kansallisen ruokamatkailuverkoston koordinointi, opetuksen kehittäminen sekä tutkimus- ja kehittämishankkeet. Vuonna 2015 hankkeessa valmistui ensimmäinen Suomen ruokamatkailustrategia, johon nykyinen vuosien 2024–2028 strategia perustuu. Työtä on tehty tiiviissä yhteistyössä Visit Finlandin kanssa.

Olen osallistunut Haagan restonomikampuksen ruokamatkailun opetukseen, jossa yhtenä keskeisenä materiaalina on ollut Suomen ruokamatkailustrategia ja sen tuotesuositukset. Opintojaksotehtävien myötä olen entistä vakuuttuneempi Suomesta ruokamatkailukohteena sekä ruokakulttuurimme ja raaka-aineidemme ainutkertaisuudesta.

Yhteistyö Ulkoministeriön kanssa

Vuosina 2018 ja 2019 toteutimme Ulkoministeriön tilaaman, kaupallisen koulutuksen lähteville diplomaateille ja heidän puolisoilleen. Koulutuksessa perehdytettiin suomalaisiin raaka-aineisiin, ruoan ja juoman yhdistämiseen, etikettiin sekä pöydän kattamisen estetiikkaan. Koulutus oli vahvasti käytännönläheinen: asiakkaat valmistivat mm. suomalaisiin raaka-aineisiin perustuvan cocktail-buffetin ja neljän ruokalajin edustuslounaan. Huomioimme myös kohdemaan raaka-aineiden saatavuuden, joten reseptiikka perustui pitkälti kuivattuihin ja säilöttyihin raaka-aineisiin. Tavoitteena oli tarjota työkaluja suomalaisen ruokakulttuurin esiin tuomiseen kohdemaassa.

Vuonna 2023 saimme uuden yhteydenoton Ulkoministeriöstä koskien Suomen ulkomaisten lähetystöjen kokkien koulutusta. Useimmissa Suomen 74 ulkomaanedustustossa ei työskentele suomalaista kokkia, ja ulkoministeriön tavoitteena oli tukea heidän osaamistaan suomalaisesta ruokakulttuurista.

Koulutus suunniteltiin kolmivaiheiseksi:

• Taso 1: juuri aloittaneet kokit, joilla ei ole aiempaa kokemusta suomalaisesta ruuasta
• Taso 2: kokeneemmat lähetystökokit
• Taso 3: suomalaiset kokit, jotka työskentelevät lähetystöissä maailmalla

Koulutukset järjestettiin elokuussa suurlähettiläskokouksen yhteydessä. Elokuu on erinomainen ajankohta sadonkorjuun ja raaka-aineiden runsauden vuoksi. Nelipäiväisestä intensiivikoulutuksesta kaksi päivää toteutettiin Haagan restonomikampuksen opetuskeittiössä.

Vuosien 2023 ja 2024 ensimmäisen tason koulutuksiin osallistui 20 kokkia. Käytännön opetuksessa keskityttiin cocktail-paloihin, edustuslounaisiin ja suomalaiseen kahvittelukulttuuriin, seitsemän sortin kahvileipineen.

Vuonna 2025 toisen tason koulutukseen osallistui niin ikään 20 kokkia. Painopiste oli työpajoissa: suolainen ja makea leivonta, kalan käsittely sekä pikkelöinti ja fermentointi. Toinen kokonaisuus oli kolmen ruokalajin illallismenut, joita voitaisiin muokata myös buffet -tarjoiluun. Vuosina 2024–2025 sisältöön tuotiin ruoan ja juoman yhdistämisen asiantuntijuutta.

Mukana koulutuksissa ja osana työpajoja oli 4–6 ruokatuotannon johtamisen toisen vuosikurssin opiskelijaa, jotka saivat arvokasta kokemusta ja kansainvälisiä kontakteja. Yksi opiskelija suoritti toiminnallisen näytön ruokamatkailun opintojaksoon, toimien yhden työpajan kouluttajana.

Vuonna 2026 kolmannen tason koulutus toteutuu Triplan uusissa RestoCamp-tiloissa. Suunnittelu on käynnissä, ja yhteistyötä tehdään Suomen kokkimaajoukkueen ja Bocuse d’Or Finland kisajoukkueen kanssa. Ohjelmaan sisältyy mm. vegaaniset jälkiruoat yhdessä maahantuojan kanssa.

Korkeakouluna olemme ruokailudiplomatian ytimessä

Uskallan väittää, että korkeakouluna olemme ruokadiplomatian ytimessä – emme yksin, vaan laajan verkoston ja pitkän yhdessä tekemisen myötä.

Keskeisiä menestyksen tekijöitä ovat pitkään jatkunut Hungry for Finland -hanke, toimiva yhteistyö Visit Finlandin ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa, ja aktiivinen alan verkostoituminen. Toimintaamme kuvaa niin rohkeus tuoda esiin ideoita, kokeiluvalmius kuin perusteellinen suunnittelu aina asiakasta kuunnellen. Osaavat ja työhönsä sitoutuneet, opiskelijoitamme innostavat ja aktivoivat kollegat ovat kaiken tämän mahdollistaneet.

Kuva: Shutterstock