Matkalla yksilöllisistä järjestelyistä kohti inklusiivisempaa pedagogiikkaa

Opiskelijoiden monimuotoisuus tulee lisääntymään korkeakouluissa kansallisesti. Vuoteen 2030 mennessä puolella aikuisista tulisi olla korkeakoulututkinto, määrän ollessa tällä hetkellä noin 39 prosenttia (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017). Samaan aikaan pienenevien ikäluokkien kanssa tämä tavoite tulee vaikuttamaan korkeakouluihin hakeutuvien opiskelijoiden monimuotoisuuteen.

Pedagogisen tuen kansallinen kasvu

Koulutuksen toisella asteella on viime vuosina tapahtunut muutoksia, kun lukiolakia ja lukioiden opetussuunnitelmia on uudistettu. Muutokset toisella asteella heijastuvat suoraan korkeakouluihin. Korkeakouluopintoihin hakeutuu yhä enemmän opiskelijoita, jotka ovat aikaisemmilla kouluasteilla saaneet pedagogista tukea (Sointu ym. 2025). Tukea saaneiden oppilaiden määrä on lisääntynyt niin perusopetuksessa (Tilastokeskus 2022) kuin lukiokoulutuksessa (Hellgren ym. 2024).

Tuen tarve ei siirryttäessä korkeakouluun katoa minnekään. Päin vastoin, se usein lisääntyy, kun vaatimukset omaksuttavan tiedon määrästä sekä itseohjautuvuudesta kasvavat siirryttäessä toiselta asteelta korkeakouluun. Myös pääsykoeuudistukset tulevat vaikuttamaan korkeakouluopiskelijoihin ja siihen, millaisilla valmiuksilla ja orientaatioilla opiskelijat saapuvat opiskelemaan. Yksilöllisten järjestelyiden (esim. pidennetty tenttiaika, tehtävänantojen pilkkominen pienempiin osiin, erillinen tenttitila, vaihtoehtoiset tehtävämuodot) määrä on kasvanut korkeakouluissa kansallisesti.

Erityispedagoginen tuki Haaga-Heliassa

Oppimisen pedagoginen tuki toteutuu Haaga-Heliassa sekä yksilöllisinä järjestelyinä, että opintojaksojen pedagogisen toteutuksen kautta. Mikäli opintojakso on suunniteltu mahdollisimman pitkälti inklusiivisen pedagogiikan periaatteiden mukaan, ei kyseisellä opintojaksolla ole välttämättä tarvetta erillisiin yksilöllisiin järjestelyihin, vaan opintojakso soveltuu sellaisenaan monenlaisille oppijoille.

Opintojaksoilla toteutettava inklusiivinen pedagogiikka mahdollistaa kaikkien opiskelijoiden oppimisen ilman tarvetta erillisille yksilöllisille järjestelyille. Kaikki huomioiva pedagoginen toteutus perustuu paljolti yksittäisten opettajien vapaaehtoiseen ja henkilökohtaiseen kiinnostukseen.

Yksilölliset opintojärjestelyt perustuvat Haaga-Heliassa erityisopettajan kirjoittamaan suositukseen, jonka opiskelija jakaa digitaalisesti haluamilleen opettajille. Suosituksen perusteena on ammattilaisen tekemä arvio tuen tarpeesta. Suositusten pohjana käytetään erityisopettajan ja opiskelijan käymää dialogia, jossa asiantuntijuus omasta tilanteesta on opiskelijalla. Käytännössä ammattilaisen vastuulle jää sen päätöksen tekeminen, onko yksilöllisille järjestelyille perusteita, mitkä mukautukset ovat kohtuullisia ja miltä opiskelijan kokonaisvaltainen tilanne näyttäytyy pedagogisen arvion pohjalta.

Opiskelija on oman toimijuutensa asiantuntija siinä, millaiset järjestelyt hänen oppimistaan voisivat parhaiten tukea ja millaisen tuen avulla hän pystyy edistämään opintojaan mahdollisimman sujuvasti.

Yksilöllisten opintojärjestelyiden saaminen perustuu Haaga-Heliassa pitkälti opiskelijan omaan aktiivisuuteen. Opiskelijan tulee osata hakeutua erityisopettajan ohjaukseen saadakseen suosituksen yksilöllisistä järjestelyistä. Samalla opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta opiskelutaitoihin ja oppimisen apuvälineisiin. Yhdessä opintojaksojen opettajien kanssa opiskelijan tulee keskustella suosituksen toteutumisesta opintojaksoilla ja muusta tarvittavasta opintojaksokohtaisesta tuesta.

Keväällä 2025 Haaga-Helian erityisopettajat pitivät noin 160 yksilöohjausta ja syksyllä 2025 vastaava luku oli noin 270. Kevään 2025 käyntitilastojen perusteella yleisimmät aiheet erityisopettajien yksilöohjauksissa olivat kielelliset ja matemaattiset oppimisvaikeudet (noin 32 %) ja toiminnanohjauksen, tarkkaavuuden ja keskittymisen haasteet (noin 27 %). Myös fyysisten sairauksien tuomat haasteet opiskelulle nousivat tapaamisissa esiin (noin 7 %).

Tarve tukeen inklusiivisen pedagogiikan kehittämisessä

Moninaistuva opiskelijajoukko yhdistettynä siihen tavoitteeseen, että suurempi joukko korkeakouluopiskelijoita valmistuisi tavoiteajassa, haastaa meitä tarkastelemaan korkeakoulupedagogiikkaa uudella tavalla. Inklusiivinen pedagogiikka nousee keskiöön, kun haluamme, että meille sisään tulleista opiskelijoista valtaosa valmistuu tavoiteajassa ja pystyy hyödyntämään osaamistaan mahdollisimman laajasti sekä opinnoissa että työelämässä.

Moninaisten oppijoiden tarpeiden huomioiminen liittyy myös yhdenvertaisuuslakiin ja esteettömyysvaatimuksiin. Suomi on kansallisesti sitoutunut opiskelijoiden moninaisuuden huomioimiseen (Unesco 1994; Yhdenvertaisuuslaki 2014). Moninaistuva opiskelijajoukko tarvitsee moninaisuuden huomioivia lähestymistapoja sen sijaan, että tarjoamme enenevissä määrin jo olemassa olevia ratkaisuja.

Mitä muuta pedagogisen tuen tulisi korkeakouluissa olla, kuin alati kasvavia määriä yksilöllisten opintojärjestelyiden suosituksia tai yksilöohjausta?

Universal Design for Learning (UDL) -malli on hyvä pohja opetuksen ja arvioinnin suunnitteluun. Malli huomioi monipuoliset tavat oppia, monipuoliset tavat osoittaa osaamista sekä motivoinnin ja sitouttamisen. (Pesonen & Nieminen 2021.) Sen ajatuksena on, että inklusiivinen pedagoginen opintojakson toteutus motivoi opiskelijoita tarjoamalla vaihtoehtoisia tapoja oppia ja opiskella, monipuolisia opiskelumateriaaleja (esimerkiksi tekstejä, audiotiedostoja, kuvia ja videoita). Malli mahdollistaa opiskelijoiden osallistumisen sekä osaamisen näyttämisen ja arvioinnin erilaisin tavoin.

Ammattikorkeakoulun henkilöstön osaamista on tuettava yhteiskehittämisen keinoin. Tärkeää on, että korkeakoulun johto tunnistaa inklusiivisen korkeakoulun arvon ja tarpeen pedagogiselle kehittämistyölle. Pedagogista tukea tulee korkeakouluissa tarkastella tutkimuspohjaisesti ja kehittävällä otteella. (Sointu ym. 2025.)

Tätä taustaa vasten on perusteltua ajatella, että Haaga-Helian erityisopettajien työnkuvan tulee sisältää paitsi tukea tarvitsevien opiskelijoiden kohtaamista, myös henkilöstökoulutusta, kehittämistyötä yhdessä opetushenkilöstön kanssa sekä konsultoivaa työroolia opetushenkilöstön suuntaan.

Opintojaksojen yhteiskehittäminen inklusiivisen pedagogiikan tavoitteita mukaillen on rakentava ja tehokas tapa vastata moninaisen opiskelijajoukon tukeen. Yhdenvertaisuus ei merkitse vaatimusten keventämistä ammattikorkeakouluissa, vaan sellaisten pedagogisten käytäntöjen rakentamista, jotka mahdollistavat vaatimustason saavuttamisen kaikille opiskelijoille. Emme voi loputtomasti kasvattaa yksilöllisten opintojärjestelyiden määrää, vaan tuen tarpeeseen tulee vastata siirtämällä huomiota inklusiiviseen pedagogiikan kehittämiseen ja kehittämistyöhön tarjottavaan tukeen.

Kuva: Shutterstock