Eriyttäminen osana ammatillisen koulutuksen peruspedagogiikkaa

Opettajat pohtivat miten toteuttaa opetuksen yksilöllistämistä ja eriyttämistä ammatillisessa koulutuksessa. Pohdinta on ajankohtaista, koska meillä on inklusiivinen ammatillinen koulutus ja ammatillisen koulutuksen laki on muuttumassa. Se erottaa opiskelijan oikeuden saada opetusta, oppimisen tuen ja erityisen tuen (Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 1078/2024).

Opetuksessa opettajat kokevat monenlaiset opiskelijat samaan aikaan mahdollisuutena ja haasteena. Haaste syntyy muun muassa opiskelijoiden monenlaisista tavoista oppia, jolloin perinteinen pedagogiikka ei riitä vaan tarvitaan osallisuutta lisäävää ja yksilöllisempää inklusiivista pedagogiikka.

INKLU-hankkeessa Haaga-Helian hanketoimijat ammatillisen koulutuksen opettajien kanssa ovat kehittäneet inklusiivista pedagogiikkaa yhä yksilöllisemmäksi eriyttämällä opetusta eri tavoin, joita kuvataan tässä kirjoituksessa.

Eriyttäminen on osa inklusiivista pedagogiikkaa

Ammatillinen koulutus toteutuu inkluusion hengen mukaisesti eli siihen sisältyy ajatus kaikkien oppimisesta yhdessä, yhdenvertaisuudesta, osallisuudesta, tasa-arvosta, esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. (Poikola, Hakalehto & Kärnä 2022) ja sitä toteutetaan opetuksessa inklusiivisen pedagogiikan avulla (Kauppinen ym. 2022).

Inklusiivisessa pedagogiikassa tuetaan jokaisen opiskelijan oppimista yksilöllisesti kohti tavoitteita, jotka on kirjattu myös opiskelijan henkilökohtaiseen kehittymissuunnitelmaa (HOKS). Inklusiivinen pedagogiikka onkin yksilöiden huomioimista opetuksessa ja oppimisessa, osallisuuden lisäämistä sekä heidän tavoitteisiinsa vastaamista. Inklusiivisen pedagogiikan yksi keskeinen toteuttamisen muoto on opetuksen yksilöllistäminen eriyttämällä opetusta.

INKLU-hankkeessa olemme todenneet eriyttämisen osalta, että sen etuja ovat ehdottomasti opiskelijan yksilöllinen huomioiminen opetuksessa, jolloin hän kokee tulleensa kohdatuksi. Opettaja voi eriyttämisen kautta tukea ja varmistaa opiskelijan oppimista sekä ennalta ehkäistä oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Opettajat ovat todenneet, että eriyttämisen avulla opiskelijan oppimistulokset paranevat ja osaamisen kehittyminen kohdistuu juuri hänen omiin tavoitteisiinsa. Eriyttäminen vahvistaa opettajien mukaan opiskelijoiden opiskelumotivaatiota, koska eriyttämisen avulla opiskelijan on mahdollista saavuttaa oman osaamisen potentiaaliinsa.

Tärkeä havainto on ollut myös se, että eriyttämisen kautta opettaja voi tarjota opiskelijalle kohdistetusti vertaistukea ja vahvistaa opiskelijan kokemaa yhteisöllisyyttä laatimalla tavoitteiden mukaisia oppimistehtäviä ja tekemällä tarkoituksenmukaisia ryhmäjakoja.

Eriyttämisen lähtökohtana 5 O:n malli

Kun olemme kehittäneet eriyttämistä ammatillisen koulutuksen opetuksessa, lähtökohtana on ollut soveltaa Roihan & Polson (2023) 5 O:n mallia, jossa huomioidaan opetuksen suunnittelussa seuraavat viisi kohtaa.

• Opetusjärjestelyt, eli mitä opetetaan, kenen kanssa, milloin? Tällöin kartoitetaan opiskelijat eli onko kyseessä yksittäisten opiskelijoiden muodostama opetusryhmä vai kiinteämpi ryhmä sekä kuka tai ketkä opettavat, milloin opetus on eli ennakoidaan opetusjärjestelyiden osalta opetuksen toteuttamista.
• Oppimisympäristöt, eli missä opiskelijat oppivat parhaiten? Opettaja pohtii oppimisen näkökulmasta tarkoituksen mukaisia, monipuolisia ja oppimista tukevat oppimisympäristöjä, joita hän voi hyödyntää opetuksessa.
• Opetusmenetelmät, eli miten opetetaan ja opitaan? Opettaja valitsee monipuolisia ja opiskelijoita aktivoivia menetelmiä, joilla tuetaan opiskelijoiden oppimista ja tavoitteiden saavuttamista.
• Oppimateriaalit, eli millaiset materiaalit tukevat oppimista? Oppimateriaalien osalta opettaja rakentaa monipuolisen valikoiman erilaisia, eri tavoilla tehtäviä ja eri tasoisia materiaaleja, joilla tuetaan moninaisten opiskelijoiden oppimista. Materiaalien tulee olla selkeitä ja monikanavaisesti saavutettavia.
• Osaamisen arviointi, eli mitä arvioidaan, miten ja missä? Opettaja ennakoi jo ennen opetuksen toteuttamista monipuolisia ja eri tavoin toteutettavia arviointimenetelmiä, joilla hän voi havaita opiskelijan osaamisen. Opettaja valmentaa opiskelijoita, jotta he tietävät mitä arvioidaan, miten arviointi tapahtuu, missä ja milloin.

Opettajilla on monenlaisia mahdollisuuksia toteuttaa eriyttämistä käytännön opetustilanteissa. He tekevät sitä jo paljon, jotta voivat työssään vastata monenlaisten opiskelijoiden osaamistavoitteisiin ja erilaisiin tapoihin oppia.

Eriyttämistä käytännön opetustilanteissa

Eriyttämisessä opettaja voi tehdä käytännössä opiskelijoille eritasoisia tehtäviä, eri tavalla suoritettavia tehtäviä, antaa lisäaikaa tehtävien suorittamiseen tai kokeeseen, tehdä pilkottuja tehtäviä ja kokonaisuuksia. Opettaja voi laatia eri tavoin ohjausta vaativaa työskentelyä kuten vaihe vaiheelta tehtävää työskentelyä, jossa opettaja käy tietyissä kohtaa ohjaamassa, tai täysin opettajan ohjattua työskentelyä tai mallista tekemistä. Eriyttämien voi olla eri tavalla työskentelyä samassa tilassa yhtä aikaa, jolloin opiskelijat tekevät itsenäisesti, pareittain tai ryhmissä. Ryhmissä työskentelyssä tapahtuu vertaisoppimista, yhteistä vastuun ottoa ja toisten opastamista tehtävän tekemisessä.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun opettajan aiheena oli sämpylöiden tekemisen opettaminen, hän ei annakaan samaa ohjetta kaikille opiskelijoille. Sen sijaan hän laatii erilaiset ohjeistukset työskentelyyn yksilöllisesti. Osa ryhmän opiskelijoista etsi itsenäisesti ammattilaisille tarkoitetun reseptikirjan ohjeen ja lähti tekemään sen mukaisesti sämpylöitä. He olivat itseohjautuvaan työskentelyyn tottuneita ja pystyivät suoriutumaan tehtävästä opettajan pienellä ohjauksella. Osa opiskelijoista saa selkeäkielisen ohjeen ja ohjevideon, jonka pohjalta työskentelevät ryhmänä, jolloin he voivat yhdessä pohtia ja auttaa toisiaan työskentelyn aikana. Osa opiskelijoista sai selkokielisen ja kuvilla tuetun ohjeen ja opettaja oli mukana vaihe vaiheelta tekemässä heidän kanssaan, koska heidän oppimisensa vaati jatkuvaa ohjausta ja varmistusta työskentelyn aikana.

Opettaja voi käyttää eriyttämisessä havainnollistamista aidoilla välineillä, esimerkiksi matematiikassa voi käyttää aitoja mittoja. Eriyttäminen voi olla pisteopetusta, työskentelyä eri teemojen äärellä tai projektityöskentelyä. Se voi olla opiskelijan työskentelyä hänelle sopivassa ympäristössä esimerkiksi hiljaisessa tilassa, luokassa, avoimessa tilassa, käytävällä, kirjastossa, työelämässä, kotona.

INKLU-hankkeessa olemme opettajien kanssa miettineet miten he voivat koota erilaisia toteutusvaihtoehtoja eriyttämiseen ja materiaaleja, koska se vie aikaa ja vaatii työtä. Osa opettajista on tehnyt tiivistä yhteistyötä keskenään ja luoneet erilaisia heidän opetukseensa sopivia malleja eriyttämiseen, sekä rakentaneet materiaalipankkeja, joissa on myös tehtäviä. Osa opettajista on tehnyt materiaalia yhdessä opiskelijoiden kanssa, esimerkiksi videoiden eri työvaiheita ja koonneet niistä oppimateriaalia.

Eriyttäminen ei ole vain yksittäisen opettajan asia tai yksin tehtävää työtä, vaan se on edellä kuvattua yhteistyötä, jossa syntyy ideoita ja eriyttämistä kehitetään yhdessä.

Opetuksen eriyttäminen on oppilaitoksen yhteisiin arvoihin liittyvä valinta

Opiskelijan HOKSiin kirjatut tavoitteet ovat osa opiskelijatuntemusta, joka tulee esille, kun suunnitellaan yksilöllistämistä ja opetuksen eriyttämistä. Ilman opiskelijatuntemusta eriyttämistä on vaikea toteuttaa.

Eriyttäminen vaatii opettajalta opetuksen ennakointia, jossa huomioidaan ennalta opetusjärjestelyt, oppimisympäristöt, opetusmenetelmät, opetusmateriaalit ja arviointi. Se on myös yhteistyötä kollegoiden ja opiskelijoiden kanssa. Yksilöllistäminen ja opetuksen eriyttäminen ovat oppilaitoksen yhteisiin arvoihin liittyvä valinta, joka tukee inkluusiota ja sen edistämistä. Oppilaitoksessa luodaan periaatteet, toimintatavat ja resurssit opetuksen toteuttamiselle, jossa tulee huomioida inklusiivisen pedagogiikan toteuttamisen vaatimukset esimerkiksi juuri eriyttämisen osalta.

Eriyttäminen on osa inklusiivista pedagogiikkaa, ja se on opetuksen perusperiaate opiskelijan koko oppimispolun ajan, olipa kyse peruspedagogiikan toteuttamisesta, oppimisen tuesta tai erityisestä tuesta. Mitä paremmin eriyttäminen toteutuu peruspedagogiikassa, sen vähemmän tarvitaan oppimisen tukea tai erityistä tukea. Opetuksen aitoa inklusiivista toteutusta ja hyvää laatua sekä opiskelijan yksilöllistä kehittymistä ammatillisessa koulutuksessa tuetaan eriyttämisen keinoin.

Kuva: Haaga-Helia