Näin luomme oppimista ja hyvinvointia tukevat dia- ja videoesitykset tekoälyn aikakaudella

Korkeakouluissa diaesityksiä ja opetusvideoita käytetään opetuksessa ja oppijan ohjauksessa. Diaesitykset ja niistä tuotetut videot tarjoavat hyvät mahdollisuudet tiedon syventämiseen, motivointiin ja opiskelijoiden innostamiseen aiheen äärelle. Pelkkä tekninen asioiden peräkkäin yhdistäminen ei vielä takaa oppimista tukevia ratkaisuja, vaan oppiminen tehostuu, kun oppija voi hyödyntää samanaikaisesti sekä visuaalista että auditiivista informaatiota.

Viime aikoina olemme innostuneet tuottamaan dia- ja videoesityksiä erilaisten tekoälysovellusten avulla. Kun tekoälyn luomat opetusvideot yleistyvät, herää kysymys riittääkö tekoälyn luoma esitys sellaisenaan pedagogisesti laadukkaaksi oppimateriaaliksi. Osaako tekoäly rakentaa kokonaisuuksia, jotka tukevat oppimista, motivaatiota ja myönteistä oppimiskokemusta?

EduMedia–hankkeessa olemme etsineet teoreettisia ja pedagogisia perusteluja, miten saamme luotua laadukasta pedagogista mediaa. Morenon ja Mayerin (2007) kognitiivis-affektiivinen teoria auttaa opettajaa ymmärtämään, miten sekä tiedonkäsittely että tunteet ja motivaatio vaikuttavat multimediaoppimiseen. Artikkelissa esittelen pedagogisen median 17 pedagogista periaatetta, joiden avulla opettaja voi tuottaa ja arvioida oppimista tukevaa pedagogista mediaa. Näiden periaatteiden avulla syntyy laadukas diaesitys ja dioista syntyy laadukas, oppimista tukeva video. Tarkastelen myös tekoälyn mahdollisuuksia ja rajoja luoda oppimista tukevia diaesityksiä sekä dioista luotuja videoita näiden periaatteiden avulla.

Tekoälyn pedagogiset mahdollisuudet ja haasteet

Tekoälyyn perustuvia diaesitystyökaluja on lukuisia saatavilla, joista esimerkkinä ovat Gamma, Beautiful.ai, SlidesAI, Canva AI ja Microsoft Copilot for PowerPoint. Näiden vahvuus on paljolti nopeudessa ja narratiivisen tarinan luomisessa. Tutkimuksissa on kuitenkin kritisoitu tekoälyohjelmia, sillä ne keskittyvät paljolti visuaaliseen suunnitteluun ja sisällöntuotannon nopeuteen, mutta eivät vähentämään oppijan kognitiivista kuormitusta. Luo, Zheng & Yin (2025) toteavat, ettei hyvissä diaesityksissä käytetä tekstiä, kuvaa ja ääntä, vaan oleellista on, että ne tukevat toisiaan ja on valittu tarkoituksella.

Olen törmännyt verkkokursseihin, joissa pelkät diamateriaalit on laitettu verkkokurssille oppimateriaaliksi. Oppijat eivät aina ymmärrä ilman selitystä diojen sisältöä ja sen vuoksi ne kannattaa esitellä videon avulla, jotta oppiminen syventyy. Tekoälyn avulla on helppo lisätä dioihin ääni tai tekoälyllä voidaan laatia avatar, joka toimii videolla opettajana.

Netland ym. (2025) toteuttivat laajan kokeen 447 osallistujalla vertaillen ihmisen ja tekoälyn tekemiä opetusvideoita. Opiskelijoiden tenttitulokset eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi eroavia, vaikka ihmisen tekemät videot saivat hieman paremmat arviot oppimiskokemuksesta. Wirenius (2026) tarkasteli artikkelissaan tekoälypohjaisia avattaria, jotka voivat toimia pedagogisessa mediassa uskottavina ja tehokkaina opettajan näköisinä esiintyjinä. Hän totesi niiden oppimista tukevan vaikutuksen riippuvan enemmän pedagogisesta suunnittelusta, vuorovaikutuksen laadusta ja merkityksellisten oppimiskokemusten rakentamisesta.

Myönteiset tunteet diaesityksessä ja videolla tukevat oppimista

Mayerin (1997) luoma multimediaoppimisen kognitiivisen teoria (CTML, Cognitive Theory of Multimedia Learning) (katso artikkelini Onnistunut pedagoginen video motivoi opiskelijaa oppimaan), on luotu erityisesti multimediaoppimiseen. Se auttaa ymmärtämään pedagogisen median oppimistapahtumaa ja kuinka oppija tallentaa multimediaoppimisestaan saamansa tiedon pitkäkestoiseen muistiinsa. Multimediaoppimisella tarkoitetaan oppimista, jossa tietoa esitetään yhdistämällä painettua tekstiä tai puhuttua tekstiä sekä grafiikkaa ja kuvia: sekä teksti että kuvat tukevat toisiaan ja edistävät merkityksellistä oppimista (Mayer 2024).

Diaesityksiä ja niistä toteutettavia videoita tarkastellessani, sekä ymmärtääkseni tekoälyn vaikutusta oppimateriaalien laatuun, peilaan niitä Morenon ja Mayerin (2007) kognitiivis-affektiivinen -teoriaan (CATLM, Cognitive-Affective Theory of Learning with Media), joka pohjautuu alkuperäiseen Mayerin CTML-teoriaan. Affektiivisuus oppimisessa tarkoittaa tunteiden, asenteiden ja motivaation vaikutusta siihen, miten ihminen omaksuu, ymmärtää ja muistaa opittavaa. Oppiminen ei ole vain kognitiivinen prosessi, vaan siihen vaikuttavat myös affektiiviset tekijät, jotka säätelevät oppijan sitoutumista ja tiedonkäsittelyä.

Väitöskirjassani Opiskelun ilo ammatillisen koulutuksen verkko-opinnoissa olen tutkinut myönteisiä tunteita ja niiden merkitystä opiskelun ilon kokemiseen. Ilo myönteisenä tunteena vaikuttaa myönteisesti oppimiseen ja hyvinvointiin. Opiskelun ilon kokeminen kuuluu affektiiviseen ulottuvuuteen, mutta on usein seurausta myös kognitiivisista prosesseista. Ilo ja myönteiset tunnetilat optimoivat kognitiivisia resursseja, mikä parantaa muistamista ja oppimistuloksia.

Opettajalla on diaesityksissä ja videolla tärkeä rooli positiivisen tunnetilan luojana: se laajentaa oppijan ajattelu- ja toimintamalleja, tekee oppijasta joustavamman, luovemman ja avoimemman uudelle tiedolle ja erilaisille näkökulmille. Kun oppimisympäristöön saadaan esitysten kautta positiivinen tunnetila, parannamme oppimisen lisäksi sosiaalista kiinnittymistä muihin oppijoihin, ja näin heidän psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia.

CATLM-teoria (Moreno & Mayer 2007) selittää affektiivisuutta: kuinka oppija prosessoi multimediaesitystä (puhetta, tekstiä, kuvia) ja havainnoi opettajan tunteita. Oppija vastaanottaa informaation myönteisestä esityksestä ensin aistimuistiin, josta oppija valitsee itselleen merkitykselliset asiat työmuistiin. Siellä tieto järjestyy kahdeksi rinnakkaiseksi prosessiksi: sanallisiksi ja aistihavaintopohjaisiksi esityksiksi. Näistä muodostuu mielenmalleja, jotka oppija integroi toisiinsa ja aiempiin muistirakenteisiin. Kun vielä opettaja on positiivinen, kannustava ja mukaansatempaava, oppija ponnistelee enemmän ymmärtääkseen materiaalin. Lopulta uusi tieto integroituu aikaisempaan tietoon ja tallentuu pitkäkestoiseen muistiin. Motivaatio, tunteet ja oman ajattelun säätely vaikuttavat tämän prosessoinnin syvyyteen ja oppimisen tehokkuuteen.

On tärkeää, miten opettaja esiintyy dioja esitellessään luokassa, verkossa tai videolla, sillä myönteinen tunnetila parantaa oppimista. Iloinen ja ilmeikäs ääni videolla lisää affektiivista sitoutumista, vaikka opettaja ei olisi näkyvissä (Suen & Hung 2024). Kun opettaja ilmaisee iloa, kiinnostusta ja energiaa, oppijat keskittyvät ja menestyvät paremmin (Lawson ym. 2021). Tämä on erityisen tärkeää eteenkin asynkronisten verkkototeutusten mediatallenteissa, jossa opettaja ei ole läsnä.

Pedagogisen median 17 periaatetta

Mayer on luonut pedagogisia median periaatteita (Mayer 2024; 2025), jotka auttavat opettajaa luomaan ja arvioimaan CTML- ja CATLM-teorioihin pohjautuvia dia- ja videoesityksiä. Suoria tutkimuksia, jotka analysoivat tekoälyn tuottamia diaesityksiä Mayerin periaatteiden näkökulmasta, on toistaiseksi erittäin vähän. Eikä ole selkeää näyttöä siitä, että tekoäly hyödyntäisi Mayerin periaatteita luodessaan diaesityksiä ja videoita, vaikka CTML- ja CATLM-teorioita on hyödynnetty useissa eri tutkimuksissa.

Kognitiivisen kuormituksen näkökulmasta tekoälyn tuottamat materiaalit voivat joko vähentää tai lisätä kuormaa riippuen siitä, noudattavatko ne CATLM-teoriasta johdettuja periaatteita. Mayerin periaatteiden systemaattinen soveltaminen voisi merkittävästi parantaa tekoälyn tuotosten pedagogista laatua. (AlShaikh, Malki & Almasre 2024.)

Mayerin periaatteet kannattaa huomioida tekoälyä käytettäessä jo promptausvaiheessa. Opettajan tehtäväksi jää arvioida, korjata ja optimoida tekoälyn tuotokset. Seuraavassa esittelen kolmeen eri osioon jaettuna nämä pedagogisen median 17 periaatetta, jotka pohjautuvat pääosin Morenon ja Mayerin (2007) CATLM -teoriaan. Näiden avulla voidaan luoda ja arvioida oppimista tukevia dia- ja videoesityksiä.

Poista turhat häiriöt

Tämän kategorian pedagogisen median periaatteilla on tavoitteena poistaa dioista turhat häiriöt ja tehdä esityksistä selkeät, jotka auttavat oppijaa keskittymään olennaiseen. Oppija seuraa opettajan esitystä näkö- ja kuuloaistinsa avulla. Koska hänen kognitiivinen kapasiteettinsa on rajallinen, tiedonkäsittelyjärjestelmä pystyy vastaanottamaan ja tallentamaan näiden aistien kautta vain rajallisen määrän tietoa kerrallaan (Ruth & Mayer 2023). Oppijat valitsevat esityksestä ne tiedot, jotka parhaiten vastaavat heidän tavoitteitaan ja mitkä he kokevat merkitykselliseksi. Opettaja voi ohjata oppijan valintaprosessia esityksen muotoilulla, jolloin ohjataan oppijan huomio tärkeisiin asioihin. Tekoälyohjelmat osaavat auttaa opettajia poistamalla häiriöitä luomistaan opetusdioista, mutta diojen muokkaaminen jälkikäteen voi olla vaikeaa.

Yksinkertaisuuden periaate

Yksinkertaisuudella pyritään selkeään diaan, jolloin asioiden muistaminen on helpompaa ja oppiminen tehokkaampaa. Hyvin usein näkee dioja, jossa on liikaa asiaa yhdellä dialla. Muistisääntönä on, että yksi asia yhdelle dialle. Näin vältetään turhaa ja epäolennaista sisältöä, joka kuormittaa oppijan muistia. Mukaan liitetään vain ne grafiikat, tekstit tai kertomukset, jotka ovat asianmukaisia ja tukevat oppimistavoitteita.

Värimaailma kannattaa valita käyttötarkoituksen mukaan ja välttää eri diojen erilaista visuaalista ilmettä, joka tekee esityksestä sekavan. Vastaavasti yksinkertaiset kuvat ja grafiikat lisäävät oppimista (Mayer 2024; 2025). Esimerkiksi Butcher (2006) pyysi korkeakouluopiskelijoita opiskelemaan sydämen anatomiaa. Ne opiskelijat oppivat paremmin, jotka olivat oppineet anatomiaa tekstin ja yksinkertaisten kuvien avulla, kuin ne opiskelijat, jotka olivat oppineet anatomiaa tekstin ja yksityiskohtaisten kuvien avulla.

AlShaikh ym. (2024) toteavat tekoälyohjelman osaavan toteuttaa diaesityksen ja videon, jossa koulutussisältö esitetään selkeällä sekä johdonmukaisella tavalla ja joka vähentää tehokkaan navigoinnin ja kognitiivisen kuormituksen. Promptaamisen osaaminen korostuu, sillä tekoäly saattaa poistaa tärkeitä vivahteita tai tarinallisia elementtejä. Jos opettaja ei tarkista tekoälyn generoimia dioja ja niiden tekstejä, hän saattaa levittää virheellistä tietoa. Tekoäly saattaa tuottaa liikaa tekstiä dioihin.

Toiston periaate

Toiston periaatteessa vältetään käyttämästä samaan aikaan samasta asiasta kertovaa grafiikkaa ja kuvaa sekä pitkää tekstiä. Oppijalle haastavaa on, jos esityksen aikana tekstiä luetaan sanasta sanaan ääneen. Jos dialla on paljon tekstiä, niin oppijoiden katse kiinnittyy tekstiin, jolloin voi olla hankalaa katsoa samaan aikaan dian grafiikkaa ja kuvia. Lisäksi, jos opettaja lukee dian tekstiä, oppijat saattavat kuunnellessaan yrittää samanaikaisesti seurata ja verrata kuulemaansa näytöllä olevaan tekstiin. Tällöin oppijan on vaikea sisäistää kaikkea yhtä aikaa, jolloin se vie resursseja varsinaiselta oppimiselta. (Trypke, Stebner & Wirth 2023.)

Toiston välttäminen on haastavaa tekoälyohjelmalle, sillä oletusarvoisesti tekoäly usein toistaa saman asian tekstinä ja kuvana. Jotta oppija ymmärtää opettajan esitystä, kannattaa dialle lisätä vain vähän tekstiä ja selittää dioja ääneen tai keskittyä sen sijaan kuviin tai grafiikoihin.

Kannattaa huomioida, että ne oppijat, joilla on jo paljon ennakkotietoa opiskeltavasta aiheesta tai aikaa perehtyä oppimismateriaaliin itsenäisesti, pystyvät käsittelemään pidempiä tekstejä, kuvia ja ääneen lukemista ilman ylikuormitusta. Heillä on enemmän tiedon käsittelyyn tarvittavaa kapasiteettia ja ennakkotietoa pitkäkestoisessa muistissa, joka auttaa oppimista. (Ruth & Mayer 2023.)

Korostamisen periaate

Korostamisella tuodaan esille keskeisiä kohtia nuolilla, huomioteksteillä, kursivoinnilla tai lihavoinnilla. Silmänliiketutkimuksissa on huomattu, kuinka oppija ymmärtää keskittää katseensa ja huomionsa oikeaan kohtaan esityksessä (Xie ym. 2019). Korostus lisää myös muistamista ja ymmärtämistä, erityisesti vaikeassa sisällössä (Alpizar, Adesope & Wong 2020).

Tekoälyllä tuotetuissa dioissa voi olla korostettu vääriä asioita, eteenkin jos tekoälyohjelmaa ei ohjaa erikseen korostamisen periaatteessa. Havaitsemista auttaa dioille ohjelmoitava animaatiotoiminto, jolloin diaan lisätään graafisia elementtejä ilmestymään halutussa järjestyksessä, esimerkiksi nuolina, ympyröinä tai tekstinä.

Sijoittelun periaate

Kuvaan kuuluvat sanat sijoitetaan lähelle toisiaan (Mayer 2024). Kun kuvat ja niihin kuuluvat tekstit on liitetty yhteen, oppijan on helpompi ymmärtää niiden yhteyttä. Esimerkiksi jos esitellään esinettä dialla, voi numeroida tekstit ja liittää ne nuolien avuilla oikeaan kohtaan dialla. Näin oppijalla ei kulu ylimääräistä energiaa, kun hän yhdistelee kuvia ja tekstejä toisiinsa.

Kannattaa välttää myös samaan asiaan kuuluvien asioiden sijoittamista erillisille dioille, kuten oppijoille esitetty kysymys ja kysymyksen vastaukset (Ruth & Mayer 2023). Tekoäly osaa toteuttaa sijoittelun periaatteen hyvin sijoittamalla tekstin lähelle asiaankuuluvia kuvia, mikä parantaa ymmärrystä ja tiedon yhdistämistä (AlShaikh ym. 2024.)

Ajoituksen periaate

Toisiinsa liittyvät teksti ja kuvat sijoitetaan samalle dialle samaan aikaan. Dioissa olevan animaatiotoiminnan avulla diaan voidaan lisätä ensin kuva ja sitten lyhyitä tekstejä. Samaan aikaan kuvien ja tekstien kanssa avataan dian sisältöä omin sanoin. (Mayer 2025.)

Tekoäly osaa heikosti toteuttaa animaatioita luomiinsa diaesityksiin, mutta videoissa ajoitus on mahdollista toteuttaa animaationa.

Saavutettavuuden periaate

Saavutettava diaesitys varmistaa, että kaikki voivat käyttää ja ymmärtää sen sisältöä riippumatta siitä, käytetäänkö ruudunlukuohjelmaa, näppäimistönavigointia tai tarvitaanko selkeää visuaalista kontrastia. Jokaisella dialla tulee olla selkeä otsikko, ja valittu tekstin sekä kuvien esitysjärjestys, jotta ruudunlukuohjelmat tulkitsevat sisällön oikein. Kuvat ja grafiikat tulee varustaa tekstivastineilla, elleivät ne ole pelkkiä kuvituskuvia. Lisäksi värien ja kontrastien on oltava riittäviä, ja linkkitekstien tulee kuvata selkeästi, minne linkki johtaa. (Celia 2026.)

Kun esitys muunnetaan PDF-muotoon, rakenteiden, tekstivastineiden ja loogisen lukujärjestyksen on säilyttävä, jotta jaettava versio pysyy saavutettavana. Esitysohjelmien omia saavutettavuustarkistuksia kannattaa hyödyntää ja varmistaa ennen julkaisemista, että tiedoston nimi, otsikot ja rakenteet ovat kunnossa. Hyvin jäsennelty ja selkeä dia tukee apuvälineitä käyttäviä oppijoita, mutta parantaa ymmärrettävyyttä myös kaikille muille. Saavutettavuus ei ole vain tekninen vaatimus, vaan keino edistää yhdenvertaista ja ymmärrettävää tiedon jakamista. (Celia 2025.) On hyvä ilmoittaa, milloin tekoälyä on käytetty materiaalien tuottamisessa (AlShaikh ym. 2024).

Jäsennä sisältö ymmärrettäväksi

Seuraavilla pedagogisen median periaatteilla jäsennetään sisältö selkeäksi ja helposti seurattavaksi. Jos oppimateriaali on liian monimutkaista, oppijan aivot kuormittuvat liikaa ja oppiminen vaikeutuu. Tätä voidaan ehkäistä hallitsemalla tiedon käsittelyä, jolloin vaikea asia jaetaan pienempiin osiin, tärkeät käsitteet käydään läpi etukäteen ja kuvia selitetään lyhyesti tekstillä tai puheella. Näin uuden tiedon ymmärtäminen on helpompaa ja oppiminen sujuvampaa (Mayer & Fiorella 2022). Tekoäly osaa jäsentää dioja ymmärrettäväksi, mutta voi kuitenkin muotoilla dioja opettajan mielestä väärin.

Jäsentämisen periaate

Jäsentämällä laaja kokonaisuus pilkotaan lyhyemmäksi. Esimerkit ja monimutkaiset asiat kannattaa jakaa useammalle dialle niin, että ne etenevät vaihe vaiheelta. Näin oppija voi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, eikä tieto tunnu liian raskaalta. Tätä tapaa kutsutaan segmentointiperiaatteeksi (Mayer 2024). Oppiminen on tehokkaampaa, kun vaikea tieto jaetaan pienempiin, selkeästi jäsenneltyihin osiin. Kun jokainen vaihe on omalla diallaan, oppija voi käsitellä ne rauhassa ja rakentaa ymmärrystä vähitellen.

Dioja luodessaan tekoäly osaa huomioida jäsentämisen, mutta ei suinkaan automaattisesti ja joskus jäsennystä ei ole toteutettu mielekkäällä tavalla. Jos dioista tehdään video tai animaatio, oppimista helpottaa se, että videon voi pysäyttää, kelata tai katsoa omaan tahtiin. Näppäimet ja nopeussäätimet antavat oppijalle enemmän hallintaa omaan oppimiseen (Mayer 2024; 2025).

Ennakoinnin periaate

Ennakoiminen auttaa oppijoita oppimaan paremmin, kun keskeiset käsitteet sijoitetaan diaesityksen alkuun, ennen varsinaista aihetta tai tehtäviä, jotka sisältävät näitä käsitteitä (Ruth & Mayer 2023). Tämä tarkoittaa määritelmien, termien tai kriittisten käsitteiden sijoittamista esityksen alkuun, jolloin ne ymmärretään ennen yksityiskohtiin syventymistä.

AlShaikh ym. (2024) toteavay tekoälyn pystyvän noudattamaan hyvin ennakointiperiaatetta, tarjoten oppijoille ohjatun ja progressiivisen oppimiskokemuksen.

Monikanavaisuuden periaate

Oppijat oppivat, jos he katsovat visuaalista kuvaa ja samalla kuuntelevat esiintymistä. Tätä kutsutaan modaliteettiperiaatteeksi (Mayer & Fiorella 2022). Monikanavainen esitys aktivoi oppijan visuaalisen ja auditiivisen kanavan, jolloin oppiminen tehostuu. Tämän vuoksi kannattaa rajoittaa tekstin käyttöä dioissa ja luottaa sen sijaan visuaalisuuteen, kuviin ja ääneen tai opettajan omaan selostukseen aiheesta.

Opettajan on helppo luoda diaesityksiä tekoälyohjelmalla, joka huomioi monikanavaisuuden periaatteen hyvin, mutta äänen tuottaminen diaesityksiin vaatii enemmän osaamista.

Multimedian periaate

Oppimateriaalissa kannattaa käyttää sekä tekstiä että kuvia. Multimediaesitys tarkoittaa esitystä, jossa yhdistyvät sanat ja visuaaliset elementit, kuten kuvat, kaaviot, animaatiot tai videot. Tutkimusten mukaan oppijat oppivat paremmin dioista, joissa asiat selitetään kuvien ja tekstin avulla kuin pelkän tekstin kautta (Ruth & Mayer 2023). Jos tekstiä on paljon, kannattaa se jakaa useammalle dialle. Tiedon esittäminen eri muodoissa auttaa oppijaa käsittelemään ja yhdistämään uutta tietoa tehokkaammin (Mayer 2024; 2025).

AlShaikh ym. (2024) tutkimuksessa tekoälypohjainen opetusvideoavustaja noudatti multimedian periaatetta integroimalla tehokkaasti tekstiä ja visuaalisia elementtejä tuottaakseen informatiivista opetussisältöä, joka parantaa tiedon hankkimista.

Aktivoi ja innosta oppijoita

Tässä kategoriassa opettajan vuorovaikutuksella on suuri merkitys, sillä tietyillä periaatteilla aktivoidaan ja innostetaan oppijoita. Mayerin ja Fiorellan (2022) mukaan nämä periaatteet auttavat oppijaa käyttämään oppimiseen kognitiivista eli tiedon käsittelyn kapasiteettia sekä generatiivista eli syvää, aktiivista ja tarkoituksellista ajattelun prosessointia.

Tekoäly voi auttaa opettajaa hyvien diojen tuottamisessa, mutta vastuu esityksen aktivoinnista ja oppijan innostamisesta on opettajalla. Opettajan kannattaakin huolehtia, että diaesitys tai video edistää ajattelun prosessointia ja lisää oppijan motivaatiota. Tällä tavoin luodaan opiskelun iloa, ja tässä korostuu opettajan merkitys sen luomisessa. Ihmisten luomat videot tarjosivat tilastollisesti merkitsevän, mutta pienen edun osallistujille oppimiskokemuksen kannalta, mikä osoittaa, että osallistujat suosivat edelleen ihmisopettajien opetusta (Netland ym. 2025).

Puhuttelevuuden periaate

Puhuttelevassa esityksessä käytetään helposti ymmärrettävää ja arkipäiväistä kieltä ja mukautetaan puhe tai teksti kohdeyleisön mukaan. Puheessa voi käyttää esimerkiksi sanoja minä, sinä ja me ja puhua oppijoille suoraan. Tekoälyä täytyy ohjata erikseen, jos sitä käytetään videoesityksen laadinnassa.
Kun dia- tai videoesitys on selvästi suunnattu oppijalle, se tuntuu henkilökohtaisemmalta ja kiinnostavammalta. Tutkimusten mukaan oppijat myös näkevät enemmän vaivaa ymmärtääkseen sisältöä, kun he kokevat olevansa vuorovaikutuksessa opettajan kanssa, eivätkä vain kuuntelemassa tietoa passiivisesti (Ruth & Mayer 2023). Motivaatiota lisää myös se, että opettaja hyödyntää omia kokemuksiaan ja tunteitaan luodakseen yhteyden yleisöön, joka on tekoälylle haastavaa (Netland ym. 2025).

Äänen periaate

Haastavat kuvat, kaaviot ja animaatiot kannattaa selittää ääneen sen sijaan, että ne jätettäisiin pelkän tekstin tai kuvan varaan. Erityisesti pelkkien diojen tallentamista oppimisalustalle tulisi välttää, sillä niitä on vaikea ymmärtää ilman ääntä. Ääni auttaa oppijaa hahmottamaan, miten kuva ja sisältö liittyvät toisiinsa.

Opetusvideoissa miellyttävä ja kiinnostava ääni voi tehdä oppimisesta tunteellisesti innostavampaa ja sitouttaa oppijoita paremmin (Suen & Hung 2024). Toisaalta opettajan ääni voi sisältää inhimillisiä häiriötekijöitä, kuten täyteääniä, mutta tekoälyn ääni voi olla selkeää ja vähentää oppijan aistien kuormitusta. Puheen tulee olla selkeää ja lauseiden melko lyhyitä. Jos dioista tehdään video, äänitykseen kannattaa käyttää laadukasta mikrofonia ja tarvittaessa äänenmuokkausohjelmaa, jotta puhe on miellyttävää kuunnella.

On tärkeää välttää ylimääräisiä ääniä, kuten taustamusiikkia tai hälinää, koska ne kilpailevat opettajan puheen kanssa oppijan huomiosta. Tämä voi vaikeuttaa keskittymistä erityisesti silloin, kun aihe on uusi tai esitystahti on nopea (Ruth & Mayer 2023). Taustamusiikki voi joissakin tilanteissa herättää positiivisia tunteita ja lisätä motivaatiota, mutta sen käyttöä tulee harkita tarkasti. Oppimista tukee parhaiten selkeä, rauhallinen ja ystävällinen inhimillinen ääni, jonka laatu on hyvä (Mayer 2024).

Ilmaisun periaate

Opettaja käyttää kehollista ilmaisua aktiivisesti opetuksessa tai videota tehdessä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi katsekontaktia, eleitä, ilmeitä, kehon liikettä sekä tärkeiden asioiden osoittamista. Kun opettaja esiintyy energisesti ja eläytyy opetukseen, esitys tuntuu elävämmältä ja helpommalta seurata. Tutkimusten mukaan ilmaisullinen opettaminen herättää oppijan huomion, lisää vuorovaikutuksen tunnetta ja auttaa keskittymään paremmin opetuksen sisältöön (Mayer 2024; 2025.) Opettajan aito läsnäolo ja eläytyminen opetustilanteessa lisäävät oppimisen kiinnostavuutta ja motivoivuutta (Ruth & Mayer 2023).

Tekoälyohjelmille on kuitenkin edelleen haastavaa toteuttaa ilmaisun periaatetta, myös videoavattarella on haasteita käyttää ilmeitä ja eleitä luontevasti.

Kuvan periaate

Videolla opettajan kasvojen näyttäminen voi auttaa luomaan yhteyttä ja luottamusta oppijoihin. Kun opettaja katsoo kameraan ja on läsnä videolla, se voi lisätä motivaatiota ja sitoutumista oppimiseen (Ruth & Mayer 2023). Tutkimuksen mukaan oppijoiden affektiiviseen sitoutumiseen vaikuttavat ohjaajan tunneilmaisut ja kasvojen ilmeiden erilaiset yhdistelmät, kuten onnellisuus, yllätys ja viha (Suen & Hung 2024).

Pelkkä opettajan kuva ei kuitenkaan aina paranna oppimista. Usein oppimista tukevat paremmin selkeät ja opetussisältöön liittyvät kuvat, kaaviot ja muut visuaaliset elementit, jotka täydentävät puhetta. Siksi esityksissä kannattaa käyttää yksinkertaisia ja tarkoituksenmukaisia kuvia ja poistaa niistä kaikki epäolennainen.

Tekoäly ohjelmat voivat auttaa diojen laatimisessa, mutta ne voivat tehdä liian koristeellisia kuvia tai kuvat eivät ole tarkoituksen mukaisia ja niitä on haastava korjata.

Positiivisuuden periaate

Opettajan esiintymistavalla on suuri merkitys, sillä väitöstutkimukseni mukaan ystävällinen, positiivinen ja myönteinen opettaja herättää oppijoissa hyviä tunteita, jotka tukevat oppimista ja lisäävät motivaatiota. Myös Mayer & Fiorella (2022) tuovat positiivisuuden esille. Kun opettaja esiintyy rauhallisesti ja kannustavasti, oppijat tunnistavat tämän tunnetilan ja kokevat olonsa turvalliseksi. Tällöin oppiminen on helpompaa ja mielekkäämpää.

Kun tekoälyä käytetään videoiden luomisessa, täytyy käyttäjän pyytää tekoälyä luomaan ’inspiroivan’, ’ystävällisen’ tai ’kannustavan’ esityksen, jolloin tekoäly noudattaa CATLM:n positiivisuusperiaatetta.

Emotionaalisuuden periaate

Emotionaalisuus esityksessä tarkoittaa kohteliasta ja ystävällistä lähestymistapaa sekä puheessa että dioissa. Oppimista tukee se, että materiaaleissa hyödynnetään visuaalisia elementtejä, jotka herättävät positiivisia tunteita, kuten ystävällisiä hahmoja, ilmeitä, pehmeitä muotoja ja lämpimiä värejä (Mayer 2025). Lämpimien värien, kuten oranssin ja keltaisen, sekä ihmismäisten piirteiden, kuten silmien ja ilmeiden, käyttö voi parantaa oppimista. Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa viruksia käsittelevässä videossa hahmojen värien muuttaminen mustasta punaiseksi lisäsi oppimista (Ruth & Mayer 2023).

Tekoälytyökalut mahdollistavat diamateriaaleihin muotojen ja värien muotoilun helposti.

Aktivoinnin periaate

Oppiminen syvenee, kun oppija on aktiivinen eikä vain seuraa esitystä passiivisesti. Oppijaa voidaan aktivoida erilaisilla tehtävillä ja kysymyksillä diaesityksen aikana tai videoissa voidaan käyttää interaktiivista videota, jolloin video voidaan pysäyttää ja esittää videosta erilaisia aktiviteetteja, kuten kysymyksiä. Tekoäly ei kykene aitoon empatiaan tai yleisön reaktioiden lukemiseen livetilaisuudessa, joka on opettajan suurin vahvuus.

Ennen esitystä voidaan asettaa oppijalle tehtäviä liittyen esitykseen tai videoon. Näin oppija osaa kiinnittää huomiota esityksen sisältöön paremmin. Myös esityksen jälkeen voidaan antaa tehtävä, jolloin oppija voi selittää asian omin sanoin, piirtää mallin tai kaavion näkemästään, täydentää valmista kaaviota, vastata kysymyksiin, opettaa asiaa toiselle tai soveltaa oppimaansa käytännössä. Tehtävät voivat olla osa dioja, interaktiivista videota tai oppimisympäristön ohjeita. Tällaiset tehtävät auttavat suuntaamaan huomion olennaisiin asioihin ja yhdistämään uuden tiedon aiempaan tietoon.

Ruthin ja Mayerin (2023) mukaan erityisesti kirjallisen yhteenvedon ja reflektoinnin tekeminen videon katsomisen aikana tukee oppimista tehokkaammin, kun pelkkä tekstin tai kuvien kopioiminen. Aktivoinnin täytyy vaatia ajattelua ja ymmärtämistä, jotta se edistää oppimista eikä jää vain pintapuoliseksi toiminnaksi.

Generatiivista tekoälyä voidaan hyödyntää aktivointiin, sillä tekoäly osaa kysyä kysymyksiä videosta ja keskustella oppijan kanssa. Tekoälyn kanssa opettaja voi ideoida eri tehtäviä ja aktivoinnin muotoja.

Laadukas dia- ja videoesitys tarvitse opettajan

Tekoäly on tehokas työkalu, mutta pedagoginen asiantuntemus, erityisesti kognitiivisen kuormituksen hallinta ja affektiivisten periaatteiden soveltaminen säilyy ihmisen vastuulla. Tekoäly ei pysty aktivoimaan ja innostamaan opiskelijoita realiajassa diaesitysten aikana, joka on edellytys laadukkaalle oppimistapahtumalle. Lisäksi tekoäly kykenee luomaan videoihin affektiivista muotoilua esimerkiksi värien ja sävyjen avulla, mutta aito motivaation ja tunteiden välittämä kognitiivinen ohjaus kannattaa toteuttaa edelleen opettajan ohjaamana.

Olemme EduMedia–hankkeessa todenneet, miten Mayerin (2024; 2025) luomat periaatteet auttavat opettajia luomaan pedagogisesti laadukkaita diaesityksiä ja dioista toteuttamaan oppimisvideoita, jotka tukevat oppimista ja opiskelun ilon kokemusta. Tekoälyn on haastava toteuttaa myönteisiä tunteita ilman tarkkaa ohjeistusta, mutta periaatteiden avulla tekoälyä on helpompi ohjata toteuttamaan laadukkaita dioja ja videoita. Laadukkuus on tärkeää, sillä se saa oppijat kiinnittymään paremmin opiskeluun eritoten niissä verkko-opinnoissa, jossa opettaja ei ole läsnä.

Kuva: Shutterstock