Diggari-valmennus: opettajien digipedagogista kompetenssia kehittämässä

Syyslukukaudella 2024 aloitimme Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa opettajille suunnatun sisäisen digipedagogisen valmennusohjelman pilotoinnin. Diggari -laadukas opintojakso valmennuksia jatkoimme syksyyn 2025 saakka. Valmennuskokonaisuus on suunniteltu vastaamaan nykyopettajien tarpeita tarjoamalla käytännönläheisiä työkaluja opintojaksojen kehittämiseen ja laadun varmistamiseen. Koulutuksessa painotimme opintokokonaisuuksien oppimisen muotoilua, vuorovaikutusta ja arviointia sekä erityisesti vahvistettiin opettajien digipedagogiikan osaamista.

Diggari–valmennuksen nimesimme kuuden pysäkin ratikkalinjaksi, jossa yhteiset tapaamiset kattoivat keskeiset pedagogiset aihealueet: oppimisen muotoilun, digitaaliset työkalut, yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen sekä osaamisen arvioinnin ja palautteen annon. Lisäksi valmennuksessa tarkasteltiin opintojakson laadun arviointia. Pysäkeistä kolme toteutettiin synkronisina verkkotapaamisina, yksi lähityöpajana ja kahdella pysäkillä opettajat työskentelivät itsenäisesti Moodlessa.

Valmennuksen aikana osallistujat kehittivät pedagogista ja digipedagogista osaamistaan sekä samalla päivittivät omaa opintojaksoaan tai suunnittelivat kokonaan uuden opintojakson. Tehokkaimpina on koettu juuri sellaiset koulutukset, joissa opettajat hankkivat sekä omaan alaansa että pedagogiseen osaamiseen liittyvää tietämystä ja soveltavat sitä käytäntöön jo koulutuksen aikana (Thurlings & den Brok 2018).

Inspiraatioklubit luotiin yhteisöllistä oppimista edistämään

Diggari-valmennuksen ensimmäisessä tapaamisessa muodostimme inspiraatioklubit. Inspiraatioklubien vetäjinä toimivat Haaga-Helian digipedamentorit ja osa opettajista valitsi vertaisryhmän inspiraatioklubin tutun vetäjän mukaan, osa taas haluasi samaan ryhmään oman ammattialan opettajan kanssa.

Inspiraatioklubit kokoontuivat aina yhteisten tapaamisten välillä keskustelemaan valmennuksessa saamistaan tehtävistä. Tapaamisissa jokainen opettaja kehitti omaa opintojaksoaan ja antoi vertaistukea muille klubin jäsenille. Inspiraatioklubien vetäjät toimivat ryhmien fasilitaattoreina ja tarvittaessa auttoivat digipedagogiikan vahvistamisessa.

Inspiraatioklubien vetäjien tavoitteena ei ollut toimia selkeinä suunnan näyttäjinä, vaan ohjaajina. Inspiraatioklubin ajatuksena oli syventää opettajien ymmärrystä, kehittää uusia näkökulmia keskustelemalla sekä auttamalla klubin muita jäseniä, ja samalla saaden palautetta oman oppimisen edistymisestä. Lisäksi inspiraatioklubeissa opettajat oppivat tuntemaan toisiaan paremmin.

Palautteen mukaan valmennukseen osallistuvat opettajat kokivat etenkin Inspiraatioklubien toiminnan tukevan omaa ammatillista kehittymistään monipuolisesti. Inspiraatioklubien lähtökohtana oli vastavuoroinen vertaisoppiminen eli oppiminen tapahtuu molempiin suuntiin, kaikki jakavat osaamistaan ja oppivat toisiltaan (Alaniska 2024).

Vastavuoroinen vertaisoppiminen: dialogisuutta ja reflektointia

Inspiraatioklubien vastavuoroinen vertaisoppiminen tukeutui valmennuksen aikana sosikonstruktiiviseen oppimiskäsitykseen, joka nojautuu dialogisuudelle sekä ongelmien yhteiselle pohdinnalle (Geeraerts ym. 2014). Inspiraatioklubeissa vertaisoppiminen perustui tasavertaisuudelle, jolloin kaikki osapuolet olivat oppijoita ja opettajia: jokaisella oli mahdollisuus tuoda esiin omia vahvuuksiaan ja kokemuksiaan hyödyttämään muita tai yhteistä prosessia. Samoin reflektio oli vastavuoroisen vertaisoppimisen keskiössä. Inspiraatioklubien osallistujat arvioivat omaa ja toisten toimintaa, mikä syvensi oppimista kehittäen metakognitiivisia taitoja ja vahvistaen ammatillista identiteettiä (Geeraerts ym. 2014).

Vastavuoroisessa vertaisoppimisessa on tärkeää, että prosessia fasilitoidaan (Alaniska 2024). Tässä valmennuskokonaisuudessa digimentorit toimivat opettajaryhmän tapaamisten aikatauluttajina sekä tapaamisissa valmentajina ja asiantuntijoina. Valmennuksen aikana kollegiaalinen tuki ja jaettu asiantuntijuus toimivat keskeisinä voimavaroina, jotka auttoivat hallitsemaan työn muuttuvia digipedagogisia vaatimuksia. Samoin kollegiaaliset keskustelut opetuksen ajankohtaisista aiheista vähensivät opettajien työstressiä ja uupumusta, koska he pystyivät jakamaan ajatuksiaan toistensa kanssa saaden vertaistukea (Thurlings & den Brok 2018).

Diggari-valmennuksen palaute ja oivallukset

Diggari-valmennuskokonaisuus oli muotoiltu niin, että se toimii esimerkkinä opettajalle, joka osallistuu koulutukseen. Moodle-oppimisympäristössä olimme hyödyntäneet erilaisia oppimisen toimintoja, kuten mind map –menetelmää. Lisäksi tapaamisissa niin verkossa kuin luokassa panostimme yhteistoiminnallisiin tehtäviin.

Philipsen ym. (2019) mukaan hyvien kokemusten näkeminen voi auttaa opettajaa ymmärtämään erilaisten oppimismenetelmien hyödyt ja arvon opiskelijoilleen. Opettajat kokivat Diggari- valmennuksen hyödylliseksi (arviolla 4/5). Tämä on tärkeää, sillä opettajien ammatillinen identiteetti ja roolit muodostavat tärkeän osan oppimisen tulevaisuuden kehityksestä.

Valmennuskokonaisuuden inspiraatioklubit osoittautuivat hyväksi toimintatavaksi. Vaikka niihin kokoonnuttiin valmennuskokonaisuuden pysäkkien ja aikataulun ulkopuolisena aikana, yhteiset kokoontumiset koettiin hyödyllisiksi. Inspiraatioklubien toiminta onnistui mielestämme, koska opettajat saivat itse muodostaa ryhmät omien tavoitteidensa mukaisesti. Myös ryhmäytymiseen käytetty aika, sai opettajat tuntemaan olonsa turvalliseksi ja paremmin ymmärretyksi.

Opettajat kokivat, että inspiraatioklubit edistivät heidän oppimistaan (4,4/5). Inspiraatioklubien oppaat eli digipedamentorit, saivat asiantuntijuudestaan palautekyselyssä loistavat pisteet (4,5/5). Inspiraatioklubien oppailla oli merkittävä rooli ryhmien rakentamisessa, tukemisessa ja fasilitoinnissa. He antoivat palautetta, varmistivat että tiimit toimivat tehokkaasti ja kannustivat osallistujia. Kun oppaat olivat apuna ja tukena opettajille, tämä auttoi lievittämään mahdollisesti kasaantuvia negatiivisia tunteita.

Ohjelma sai kokonaisuudessaan myönteisen vastaanoton, vaikka opettajat kokivat merkittäviä haasteita erityisesti aikataulutuksen ja työkuorman osalta. Ensimmäisessä toteutuksessa aikataulu oli palautteiden mukaan liian tiivis, minkä vuoksi seuraavan toteutuksen aikataulua pidennettiin. Opettajat toivoivat ohjelman aikataulun pidentämistä niin, että koulutus kestäisi yhden lukukauden tai kaksi jaksoa, eli noin puoli vuotta. Vain osa opettajista koki aikataulun olleen hänelle sopiva (3.2/5).

Vaikka valmennuskokonaisuus ja sen aikataulu oli kaikille ennalta kerrottu, opettajilla saattoi olla haasteellista päästä osallistumaan ratikkamatkan jokaiseen pysäkkiin. Koska valmennuskokonaisuuden aikana tuimme yhteisöllistä työskentelyä, emme halunneet tehdä tapaamisista tallenteita. Jos opettaja oli poissa yhteisistä kokoontumisista, yhteisöllisen oppimisen kokemus saattoi heiketä.

Aikataulullisten päällekkäisyyksien lisäksi opettajat kokivat, ettei heillä ollut tarpeeksi aikaa kehittää omaa opintojaksoaan muiden töiden takia. Myös inspiraatioklubien tapaamisiin joidenkin oli haastavaa osallistua. Ajanpuute tunnistetaan tutkimuksessa yhdeksi tekijäksi, joka vaikeuttaa opettajien koulutuksia (Philipsen ym. 2019).

Joidenkin osallistujien mielestä valmennuskokonaisuuden sisältö oli liian runsas valmennukselle varattuun aikaan nähden, ja suurin osa osallistujista ei pitänyt valmennuksen itsenäisestä opiskelusta Moodlessa. Negatiivista palautetta annettiin myös epäselvistä ohjeista. Monimuotokoulutuksessa selkeät ohjeet ovat tärkeitä kulmakiviä koulutusta rakennettaessa.

Vaikka opettajat kokivat Diggari-laadukas opintojaksovalmennuksen hyödylliseksi, saattaa haasteena olla opittujen käytänteiden siirtäminen käytännön opetustyöhön. Opettajalla voi olla korkea luottamus omiin digipedagogisiin taitoihinsa, mutta tämä ei realisoidu opetuksessa (Yulin & Danso 2025). Opettajat arvioivat valmennuksen lopussa omia taitojaan ja osaamistaan koulutukseen jälkeen, kuten osaamistaan

• hyödyntää paremmin oppimisen muotoilun menetelmiä (3,6/5),
• käyttää erilaisia ja monipuolisia arviointimenetelmiä (3,6/5),
• hallita paremmin vuorovaikutusta (3,7/5),
• hallita paremmin yhteisöllisyyden tukemista (3,8/5),
• ohjata opiskelijoita kannustavasti (3,8/5).

Tulokset osoittavat yhteenvetona, että valmennus koettiin hyödylliseksi erityisesti opetuksen vuorovaikutuksellisuuden ja opiskelijoiden ohjauksen näkökulmasta. Opettajat kokivat saaneensa uusia käytännönläheisiä työkaluja, joita he voivat soveltaa omissa opintojaksoissaan ja opetustilanteissaan. Lisäksi arvioinneissa korostui valmennuksen vaikutus yhteisöllisen oppimisen tukemiseen, mikä nähdään yhä tärkeämpänä osana laadukasta opetusta. Kokonaisuutena valmennus vahvisti opettajien pedagogista osaamista ja lisäsi varmuutta kehittää opetusta monipuolisemmaksi ja opiskelijalähtöisemmäksi.

Jos valmennukseen osallistuvat opettajat eivät siirrä oppimaansa omaan opetukseen, saattaa olla vaarana, että he käyttävät verkko-opetuksessa digitaalisia työkaluja samoin kuin luokkaopetuksessa. He esimerkiksi siirtävät pdf-tiedostot suoraan verkkoalustalle ilman, että niihin tehdään tueksi video tai äänite ohjeistamaan opiskelijoita. Opettajien haasteena on suunnitella opetusta digitaaliseen ympäristöön sopivaksi kokonaisvaltaisesti huomioiden digipedagogiset lähtökohdat (Shen 2025).

Lisäksi valmennuksen vaikutus voi olla lyhytkestoinen, joten opettajat tarvitsevat jatkuvaa koulutusta. Siirtovaikutuksen mittaamista varten pitäisi tehdä uusi haastattelu tai kysely muutaman kuukauden kuluttua valmennuksessa mukana olleille opettajille.

Diggari-valmennuskokonaisuuden jatkokehitys

Pohdimme valmennuskokonaisuutta suunnitellessamme, voisiko koulutukseen tulla mukaan nonstop ajatuksella, mikä tukisi osaamisperustaista oppimista ja mahdollistaisi joustavan osallistumisen koko lukuvuoden ajan. Mielikuvana tämä malli on mielenkiintoinen, mutta käytännössä se on haastava toteuttaa, sillä jokainen valmennustapaaminen on itsenäinen kokonaisuus. Koska opettajilla oli pysäkeille ennakkotehtäviä ja he muotoilivat omaa opintojaksoaan, päädyimme malliin, joka kestää koko valmennuskokonaisuuden.

Haluaisimme suunnitella valmennuskokonaisuuteen myös muita reittejä, kuten pedagogisen median reitti, ohjaus ja vuorovaikutus –reitti tai tekoälyreitti, jossa syvennetään ymmärrystä generatiivisen tekoälyn roolista opetuksen suunnittelussa ja oppimista tukevissa tehtävissä sekä tarjotaan mahdollisuus keskustella kollegojen kanssa uusimmista tutkimustuloksista ja kokemuksista. Tavoitteena olisi visuaalinen reittikartasto, jossa olisi valittavanaan useita reittejä. Opettaja voisi hypätä ratikan kyytiin lukuvuoden aikana aina, kun se on tarpeellista.

Osa valmennuskokonaisuudesta voisi olla tulevaisuudessa kokonaan itsenäisesti toteutettuja, jolloin valmennukseen voi hypätä nonstop –periaatteella. Uusien valmennusreittien myötä eteenkin uudet haagahelialaiset pääsisivät heti mukaan pedagogiseen koulutukseen ja saisivat ymmärryksen oppimisen muotoilusta sekä opettajan roolista yhteisöllisyyden rakentajana, oppimisen ohjaajana ja fasilitaattorina. Valmennuksessa tuotaisiin esille ohjelmien käyttämisen lisäksi myös pedagoginen osaaminen ja digipedagoginen laatu.

Diggari- valmennuskokonaisuuden oppimisalustana toimi Moodle-ympäristö, joka muotoiltiin jokaiselle aloittavalle ryhmälle erikseen. Philipsen ym. (2019) korostavat yhteisen alustan hyötyä, jolloin verkkoalusta olisi kaikille opettajille sama. Näin kaikki näkisivät tulevien ja menneiden valmennusten opettajien kysymykset, keskustelut ja työt, vaikka he eivät enää olisikaan osallistujina valmennuksessa. Tällöin opettajilla olisi mahdollisuus tutustua muiden kollegoiden tuotoksiin, mikä voi auttaa oppimisen syventämiseen.

Käytännönläheisyys ja vastavuoroisuus takaa Diggari-valmennuksen laadun

Valmennuksen ja siitä kerätyn palautteen perusteella voimme todeta, että Haaga-Helian opettajat tarvitsevat pedagogista koulutusta, erityisesti digipedagogisen osaamisen vahvistamiseksi, sillä Moodlea käytetään kaikissa toteutusmuodoissa ja ilman osaamista se voi jäädä pelkäksi materiaalipankiksi. Tavoitteena on, että Moodlessa voidaan vahvistaa vuorovaikusta ja rakentaa merkityksellisiä oppimiskokemuksia myös itsenäisen opiskelun aikana.

Kehittävää Diggari-laadukas opintojakso valmennuksen toteutuksessa on ollut se, että me ohjaajat olemme päässeet toteuttamaan valmennusta ryhmänä, jolloin olemme myös itse oppineet toisiltamme. Olemme käyneet pedagogisia keskusteluja ja joutuneet perustelemaan tapaamme toimia tai pedagogisia ratkaisujamme. Koemme, että näin syntyi nimensä mukainen Diggari-laadukas opintojakso.

Kuva: Haaga-Helia