Liikkuva opiskelu Helsingissä – yhdessä rohkeasti eteenpäin!

Arkiliikkuminen on arjessamme jatkuvasti vähentynyt. Uudet teknologiat ja innovaatiot lupaavat helpompaa elämää, mutta samalla ne haastavat arjen aktiivisuuden ja liikkumisen. Yhteiskunnan digitalisoituessa myös oppimisen arki on kokenut suuria muutoksia.

Koronavuosien myötä digitalisaatio tuli entistä näkyvämmäksi osaksi erityisesti korkea-asteen arkea. Kohtaamiskulttuuri siirtyi vahvasti verkkoon ja etäopiskelu on edelleen monen opiskelijan arkea. Tarve liikkeen lisäämiseen onkin kenties suurempi kuin koskaan aikaisemmin.

Liikkuva opiskelu -toiminta on osa hallitusohjelman 2023–2028 Suomi Liikkeelle -ohjelmaa. Sen tavoitteena on lisätä opiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta ja hyvinvointia arjessa, tehden liikkumisesta luontevan osan opiskelupäivää ja oppimisympäristöjä. Liikkuva opiskelu -toimet kohdentuvat niin toiselle asteelle kuin korkea-asteellekin. Tässä tekstissä tarkastelemme, miten Liikkuva opiskelu -kehittämistyö on edennyt Helsingissä.

Miksi liikkuvaa opiskelua?

Liikkeellä on monipuolisia hyötyjä oppimiseen, hyvinvointiin ja yhteisölliseen kiinnittymiseen. Fyysinen aktiivisuus aktivoi hermostoa, vilkastuttaa verenkiertoa ja auttaa ylläpitämään keskittymiskykyä (UKK-instituutti 2025). Liike ja fyysinen aktiivisuus parantavat kognitiivisia toimintoja, koettua opiskelukykyä ja tukevat opiskelijoiden jaksamista (He ym. 2025; Teuber ym. 2024). Liike opetuksessa voi edistää oppimisen lisäksi myös yhteisöllistä kiinnittymistä opiskeluyhteisöön (Sääkslahti ym. 2023; Bayers 2025).

Toisaalta tiedetään yleisesti, että pitkäkestoinen yhtäjaksoinen istuminen heikentää vireyttä ja kognitiivisia toimintoja (Mänttäri ym. 2024). Kuitenkin lukiolaiset ja korkea-asteen opiskelijat viettävät valveillaoloajastaan jopa 60–70 prosenttia paikoillaan (Kokko & Hämylä 2025; Parikka ym. 2024).

Oppimisen muutoksessa mikroliikkeet vähenevät

Oppimisen ympäristö on muuttunut merkittävästi digitaalisten aineistojen myötä. Digitaaliset oppimateriaalit ovat tämän päivän normi, ja esimerkiksi käsin kirjoittamisessa tarvittavat mikroliikkeet ovat yhä useammin korvautuneet ruututyöskentelyllä.

Digitaalisten laitteiden parissa vietetään erittäin paljon aikaa: keskimäärin lähes kuusi tuntia ja aktiivisimmat jopa reilut kahdeksan tuntia päivässä (Tilastokeskus 2023). Lisäksi Korkeakouluopiskelijaselvityksen (KOTT) mukaan opintojen ääressä istutaan valtavia määriä, alakohtainen keskiarvo on jopa yli 14 tuntia vuorokaudessa (Parikka ym. 2024).

Tämä nykytilanne on hyvä tunnistaa laadukasta oppimista muotoiltaessa: istumme yhä enemmän paikoillaan ja ruutujen ääressä. Tämä puolestaan vaikuttaa väistämättä sekä oppimiseen ja hyvinvointiin, että myös yhteisöön kiinnittymiseen.

Liikkuva opiskelu Helsingissä

Liikkeen tietoinen lisääminen opetukseen ei ole uusi ilmiö. Suomessa Liikkuva opiskelu -toimintaa on kehitetty systemaattisesti perusasteella vuodesta 2010, ja se laajeni toiselle asteelle vuonna 2017 (Oetushallitus 2025).

Helsingin kaupunki on edistänyt toisen asteen opiskelupäivän aikaista liikkumista liikuntacoach-toiminnalla. Tätä toimintaa toteutetaan oppilaitosarjessa monipuolisesti ja opiskelijalähtöisesti. Liikuntacoach-toiminta pyrkii tavoittamaan nuoria matalalla kynnyksellä ja taklaamaan liikkumisen esteitä opiskelijalähtöisyydellä.

Liikkumisen asiantuntijat, eli liikuntacoachit, ovat saaneet mukaan liikkumisen edistämiseen monia eri yhteistyötahoja. He ovat kouluttaneet opetushenkilökuntaa liikkumisen edistämisessä ja toimineet itse esimerkiksi välituntitoiminnan järjestämisessä. Liikuntacoach-toiminnan myötä oppilaitosten arkeen on tuotu säännöllisesti uudenlaisia liikkumiskokeiluja ja matalan kynnyksen toimintaa, joihin opiskelijat ovat osallistuneet aktiivisesti.

Korkea-asteella kehitystyö on alkanut vasta nykyisen hallituskauden aikana. Helsingissä vaikuttava Haaga-Helia käynnisti 3AMK Liikuttaa -hankkeen yhdessä Laurean ja Metropolian kanssa. Hankkeen tavoitteena oli muodostaa yhteinen liike-etiketti näille kolmelle pääkaupunkiseudun korkeakoululle. Liike-etiketti on yhdessä muotoiltu sopimus, joka kannustaa noin 45 000 ihmisen korkeakouluyhteisöä liikemyönteiseen korkeakouluarkeen (AMK Liikuttaa 2025).

Korkea-asteen liikkeen lisääminen kohdentuu erityisesti oppilaitosten perustehtävään eli oppimiseen. Liikepedagogista osaamista on kerrytetty muun muassa pilotoimalla liikeagenttitoimintaa, jossa innostuneita lehtoreita ja tutoreita on koulutettu liikemyönteiseen opetukseen ja toimintaan.

Haaga-Heliassa kehitystyö jatkuu vuosina 2025–2026 AMK Liikuttaa -hankenimellä. Tavoitteena on muun muassa jalkauttaa liike-etikettiä, laajentaa liikeagenttitoimintaa ja rakentaa liikepedagogista yhteistyötä verkostokumppanien, kuten Helsingin kaupungin, kanssa.

Reipas yhteistyö on tuonut jo tulosta

Helsingissä liikkumisen edistämiseen tähtäävää yhteistyötä on viimeisen vuoden ajan tietoisesti hahmoteltu perusopetuksen, toisen asteen ja korkea-asteen välille. AMK Liikuttaa -hankkeen ja Liikuntacoach-toiminnan välinen vuorovaikutus alkoi toimijoiden omasta, uteliaisuuteen pohjautuvasta aloitteesta ja peruskysymyksistä:

• Mitä te teette liikkuvan opiskelun eteen?
• Missä te olette onnistuneet?
• Mitä me voisimme tehdä yhdessä oppimisen, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämiseksi?

Yhteiset vuoropuhelut ja arjen käytänteiden jakaminen innostivat yhteistyön syvenemiseen. Molempia koulutusasteita yhdistää sama perimmäinen tavoite: järjestää laadukasta oppimista, jossa oppija kartuttaa osaamistaan, kiinnittyy yhteisöön ja voi hyvin. Yhteistä ovat myös oppimisen muutos ja oppilaitosympäristö. Koska yhteistyö on paikallista ja tapahtuu samassa kaupungissa, asioita on saatu edistettyä ketterästi ja hyviä käytänteitä on voitu monistaa nopeasti.

Yhteistyö on jo synnyttänyt uutta ja kirkastanut kehittämistoimia. Sparraus on tuonut näkyväksi onnistumisia ja toisaalta auttanut keskustelemaan hankalista aiheista. Arjen esimerkit liikemyönteisestä oppilaitoskulttuurista ovat kopioitavissa – pienin maustein – kaikille koulutusasteille.

Hyvien käytänteiden parastamista

Parastaminen tarkoittaa parhaiden ideoiden tai käytäntöjen monistamista, edelleen kehittämistä ja soveltamista omaan toimintaan. Toisen asteen toimijoiden monivuotiset kokemukset liikkuvan arjen kehittämisestä ovat arvokasta pääomaa, josta korkea-asteen on kehitystyön alkumetreillä viisasta ottaa oppia. Toisaalta korkea-asteen osaaminen, muun muassa liikepedagogiikasta, voi tuoda lisäarvoa toisen asteen kehitystyölle liikemyönteisen opetuksen edistämiseksi.

Toisella asteella yhteistyöstä on parastettu erityisesti liikepedagogiseen jalkauttamiseen. Yhteistyön avulla on kurkistettu esimerkiksi opetussuunnitelmien sisältöihin, joissa on luonnollisia yhtymäkohtia liikkeeseen tai keholliseen toimintaan. Näiden tarkastelujen kautta on uskallettu kokeilla uusia tapoja, kuten lukiomatematiikan avaruusgeometrian toiminnallista oppimista luokkahuoneen ulkopuolella.

Parastamisen kautta syntyi myös kirjattu liikuntavälitunti. Sibelius-lukiossa ja Mäkelänrinteen lukiossa opiskelijoiden lukujärjestyksiin kirjattiin toistuva, tunnin mittainen liikuntavälitunti. Tunnin voi suorittaa itsenäisesti ulkoillen tai ohjatusti liikuntacoach-toiminnassa. Kirjattu liikuntavälitunti tunnustaa liikkumisen osaksi opiskeluarkea.

Haaga-Helia on puolestaan oppinut Helsingin kokemuksista ennen kaikkea kärsivällisyyttä. Oppimiskulttuurin muutos ei tapahdu päivissä, eikä edes vuosissa. Perinteisessä akateemisessa opetuskulttuurissa on syvällä ajatus siitä, että oppiminen on tehokasta, kun istutaan hiljaa ja kuunnellaan. Ammattikorkeakoulun vahva työelämälähtöisyys tuo toki toiminnallisuutta opiskeluun, mutta on tunnustettava, että edelleen iso osa opiskelusta tapahtuu paikallaan istuen tai ruutua tuijottaen.

Liikettä rakenteisiin

Rakenteet mahdollistavat erinomaisen oppimiskokemuksen, hyvinvoivan opiskelun ja yhteisöön kiinnittymisen, ja parhaimmillaan ne osoittavat välittämistä. Vaikuttaminen rakenteiden kautta tuo työhön raamia, tavoitteellisuutta ja mahdollistaa todellisen muutoksen.

Rakenteisiin vaikuttaminen tarkoittaa kirjauksia strategisiin tavoitteisiin, toimintasuunnitelmiin, opetussuunnitelmiin sekä mittareihin ja arviointiin. Se vaatii vuoropuhelua päättäjien kanssa, yhteistä tahtotilaa ja ennen kaikkea tahtoa rakentaa laadukasta oppimista, joka huomioi nykyajan tilannekuvan ja tarjoaa siihen liikuttavan ratkaisun.

Helsingissä toisella asteella liikkumista edistetään systeemisesti muun muassa ISPAH-mallia mukaillen. ISPAH:n (International Society for Physical Activity and Health) kehittämä viitekehys Eight Investments That Work for Physical Activity tarjoaa globaalisti tunnustetun mallin fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi. Malli korostaa, että liikkeen integrointi opetukseen on kustannustehokas ja vaikuttava keino lisätä aktiivisuutta, parantaa oppimista ja edistää hyvinvointia (ISPAH 2021). Liikuntacoach-toiminta on ollut toimiva keino edistää liikkumista ja jalkauttaa asiantuntijuutta eri sidosryhmille.

Haaga-Heliassa systeemistä liikkeen integrointia tehdään jalkauttamalla liike-etikettiä rakenteellisin, toiminnallisin ja viestinnällisin keinoin. Yhtenä viestinnällisenä keinona on kehitetty Haaga-Helian ilmeelle sopivia taukomerkkejä, joita voi lisätä opetukseen ja kokouksiin muistuttamaan taukojen ja liikkeen tärkeydestä oppimisessa. Liikeagenttitoiminnan laajentaminen käynnistää jo kymmeniä pieniä pilotteja niin opetukseen kuin korkeakoulun hallinnollisiin toimintoihin. Muutama henkilöstön pilottitiimi kokeilee kolmen liikepedagogisen periaatteen soveltamista arkeensa:

1. Varmista vire: Huolehdi jo suunnittelussa kohtaamisen rytmistä, sopivasta tauotuksesta ja liikkeen mahdollistavasta tavasta olla ja toimia.
2. Salli ja sanoita liike: Sanoita ääneen, että on sallittua liikkua. Käytä mieluusti taukomerkkejä.
3. Tarjoile liikettä: Mahdollista liike rakentamalla istumisen keskeytyksiä. Integroi liikettä mahdollisuuksien mukaan kohtaamisiin.

Miten tästä eteenpäin?

Suomi Liikkeelle -ohjelma jatkuu hallituskauden loppuun eri muodoissaan (OKM 2025; Valtioneuvosto 2025). Yksi askel kehitystyössä on varmistaa resurssit arjen rakenteiden muokkaamiseen ja ympäristön uudelleen organisointiin. Liikuntaneuvonnan ja ohjatun toiminnan rinnalla tiedostamme liikkeen mahdollisuudet oppimisessa. Liikepedagogisia ratkaisuja kannattaa kokeilla rohkeasti niin opetukseen kuin koko oppilaitoskulttuuriin.

Monialainen yhteistyömme on vasta alussa, mutta se on jo tuottanut rohkaisevia tuloksia. Työtämme ohjaavat rohkeus, jatkuva vuoropuhelu toimijoiden kanssa ja ennen kaikkea yhteinen tahto luoda oppimisen arkea, joka liikuttaa ja innostaa läpi koko opiskelupolun. Tavoite on kirkas: liikemyönteinen oppilaitoskulttuuri – jotta me kaikki oppisimme ja voisimme paremmin.