Työnohjaus on voimavara ammatillisen erityisopettajan työssä

Ammatillisen erityisopettajan työ on opiskelijoiden tukemista, vastuuta erityisen tuen toteuttamisesta omassa organisaatiossa sekä erityispedagogisena asiantuntijana toimimista kollegoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Tällä hetkellä ammatillisen erityisopettajan työ on muutoksessa oppimisen tuen ja erityisen tuen muutoksen myötä. Jaksamiseen ja muutosvaiheeseen tarvitaan voimavaroja, joita esimerkiksi työnohjaus tarjoaa ammatillisille erityisopettajille. Tätä muutosta tuetaan Haaga-Heliassa INKLU-hankkeessa.

Ammatillisen erityisopettajan työ on muuttunut

Ammatillinen erityisopettajan työ on muuttunut ajan vaatimusten mukaan. Kun yhteiskunnassa ja ammatillisessa koulutuksessa on tapahtunut muutoksia, ammatillisen erityisopettajan työnkuva on muuttunut joustavasti mukana pienryhmän opetuksesta laajemmaksi kokonaisuudeksi. Nykyisin ammatillisen erityisopettajan työnä on opiskelijoiden oppimisen tukemisen lisäksi toimia erityispedagogisena asiantuntijana oppilaitoksen opetushenkilöstölle niin moniammatillisessa yhteistyössä kuin alueen verkostoissa muiden monialaisten asiantuntijoiden kanssa (Kaikkonen 2020).

Oppimisen tuen ja erityisen tuen muutos ammatillisessa koulutuksessa korostaa erityisopettajien vastuuta erityisopetuksesta, opiskelijan tukemisesta myös työelämässä oppimisen jaksolla sekä konsultatiivisesta yhteistyöstä oppilaitoksessa (Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 1078/2024).

Auttajan ammatissa syntyy tunnekuormitusta

Ammatillisen erityisopettajan työ on auttajan ammatti, jossa arkityö on samaan aikaan antoisaa ja kuormittavaa (kts. Lindqvist 2016). Erityisopettaja kohtaa arjessa myötätuntoisesti opiskelijoita ja huoltajia, sekä tukee opiskelijoita heidän oppimisessaan huomioiden opiskelijoiden tilanteen kokonaisuutena (kts. aikaisempi kirjoitukseni Inkluusion toteutuminen edellyttää myötätuntoista kohtaamista).

Kollegoiden konsultointi ja yhdessä erilaisten tuen ratkaisujen etsiminen tuo mukanaan tilanteita, joissa jaetaan kollegoiden omia kokemuksia ja jaksamiseen liittyviä tarinoita. Erityisopettajan työssä on vahvasti läsnä myötätunto, jossa samaistumisen kyky ja auttamisen halu yhdistyvät ja joiden avulla erityisopettaja luo luottamuksellisen yhteyden opiskelijaan, huoltajiin ja kollegoihin.

Näiden kohtaamisten ja erityisen tuen kokonaisuuden kehittäminen omassa organisaatiossa sekä muu työ tuovat mukanaan tunnekuormitusta (kts. Työterveyslaitos 2025). Tunnekuormitus syntyy inhimillisistä kohtaamisista, myötätuntoisesta liittymisestä toisten ihmisten tarinoihin, monista erilaista rooleista ja vastuusta erityispedagogisessa toteutuksessa oppilaitoksessa.

Ammatillisen erityisopettajan työssä tunnekuormituksen rinnalle voi syntyä myös myötätuntouupumusta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että erityisopettaja kokee toisten ihmisten vaikeita, epäinhimillisiä tai traumaattisia kokemuksia tunnetasolla työssään. Jos tunteita ei pääse purkamaan, ne kasautuvat ja aiheuttavat ajan mittaan henkistä kuormitusta, mikä vaikuttaa työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen (kts. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2020).

Kuormitus voi syntyä vähitellen ja huomaamatta, mikä on inhimillistä. Työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta ammatillisen erityisopettajan hyvä olla tietoinen näistä kuormittavista tekijöistä, joita voi ennalta ehkäistä ja jakaa työnohjauksessa.

Työnohjaus auttaa jaksamaan ja jäsentää työtä

Työnohjauksen tavoitteena on pysähtyä luottamuksella oman työn äärelle, tarkastella sitä omana kokemuksena ja saada siihen uudenlaista näkökulmaa (Kupias 2022). Työnohjaus auttaa kehittämään omaa työtä ja työhyvinvointia. Työnohjausta toteutetaan tarpeen mukaan. Se voi olla pidempi, jopa useamman vuoden prosessi, lyhyempi jakso tai muutamia yksittäisiä tapaamisia työnohjaajan kanssa.

Työnohjausta voidaan toteuttaa yksilöohjauksena, jolloin erityisopettaja tarkastelee työtään työnohjaajan kanssa. Työnohjauksessa erityisopettajan jäsentää omaa arkityötään: työssä tapahtuneita tilanteita kuten onnistumisia, jaksamista, kuormittumista, työtehtäviä sekä muutos-, kehittämis- ja kehittymistarpeita.

Työnohjausta voidaan toteuttaa myös ryhmässä, jossa on esimerkiksi useampi erityisopettaja yhdessä. Se tarjoaa samalla luottamuksellista jakamista kollegoiden kanssa ja vertaistukea. Vertaistuella työnohjauksessa on lisäarvona samaistuminen kollegoiden tilanteisiin, luottamuksellinen jakaminen yhdessä sekä uusien näkökulmien saaminen ja oppiminen toisilta erityisopettajilta. Vertaistyönohjaus johtaa parhaimmillaan vertaistuen jatkumiseen ja yhteisen jakamisen työnohjauksen päätyttyä.

Työnohjaus erityisopettajan työn tukena

Työnohjauksessa erityisopettajan on mahdollista saada lisää ymmärrystä omasta perustyöstään, toimintatavoistaan sekä vahvistusta ja suuntaa omalle toiminnalleen organisaatiossa. Työnohjauksessa ennakoidaan omia voimavaroja, mikä tukee erityisopettajan työssä jaksamista ja hyvinvointia. Omien vaikutusmahdollisuuksien kartoittaminen sekä oman osaamisen havaitseminen vahvistavat työn merkityksellisyyttä, mikä puolestaan vahvistaa sitoutumista työhön. Konsultatiiviseen rooliin perustuen hyvinvoiva ja jaksava erityisopettaja on koko työyhteisön voimavara.

Kuva: Haaga-Helia