Uramuutos ei ole vain siirtymä työtehtävästä toiseen – se on identiteetin uudelleenmuotoilua. Pohdin tässä kirjoituksessa uramuutokseen liittyviä kasvu- ja muutoskipuja analyyttisesti ja akateemisia aineistoja hyödyntäen. Omakohtaisesti olen kokenut juuri tämän siirtymän – konsultista opettajaksi.
Kasvun ajattelu ja pedagoginen muutos
LaPointen (2014) kuvaama ’uudistumiskertomus’ kuvaa hyvin omaa kokemustani: toimijuus kasvaa valintojen kautta. Opettajuus ei ole sitä toteuttavalle ja teemaa opiskelevalla valmis rooli, vaan jatkuvaa sisäistä neuvottelua ja omassa päässä tapahtuvaa keskustelua uudesta ammatti-identiteetistä, jossa kokemus, yhteisö ja reflektio kietoutuvat toisiinsa (Haaparanta, Kaukinen & Nieminen 2022).
Kiikerin (2024) mukaan opettajan tehtävä ei ole enää tiedon tuottaminen, vaan oppimisen ohjaaminen ja opiskelijan ajattelun tukeminen. Dweckin (2006) kasvun ajattelutapa muistuttaa, että todellinen osaaminen syntyy halusta oppia, ei täydellisestä osaamista tai siihen pyrkimisestä. Opettajuus ei ole ’oikean tietämistä’, vaan yhdessä tutkimista, löytämistä, epätäydellistä uuden oppimista.
Opetuksen ja liiketoiminnan ytimessä on yllättävän paljon yhteistä. Asiakasprojektien periaatteet, kuten merkitys, luottamus ja kasvu, toimivatkin nyt oppimisen moottoreina. Voin tuoda rohkeasti omia kokemuksiani näistä mukaan opettamiseeni luottaen siihen, että juuri osaamisen kasvaminen on kaiken ytimessä. Konsulttimaailmassa fokus on asiakkaan liiketoiminnan arvon kasvattamisessa. Opettamisessa arvoa luodaan kasvattamalla opiskelijoiden kasvupotentiaalia ja oivaltamiskykyä.
Tekoälyn aikakaudella tämä korostuu entisestään. Opettajan rooli tällä hetkelläkin muuttuu jatkuvasti, ja siksi reflektiivinen ote työhön on entistä tärkeämpää. On aina vaan hienompaa olla epätäydellinen, jatkuva kanssaoppija yhdessä opiskelijoiden kanssa. Oppaana kasvun ja muutoksen keskellä.
Pedagoginen käyttöteoria ja johtajuus
Haaga-Helian opettajaopinnot ovat olleet keskeinen osa omaa muutosprosessiani. Illerisin (2018) esittämä transformatiivinen oppiminen – muutos, joka koskettaa koko käsitystä itsestä – on ollut vahvasti läsnä. Pedagogisen käyttöteorian jäsentäminen on auttanut hahmottamaan, millaisiin periaatteisiin oma opettajuuteni ja vuorovaikutukseni nojaa.
Uskon, että vastaavaa ’käyttöteorian’ jäsentämistä tulisi tehdä myös johtamisessa ja liike-elämässä laajemminkin. Avoin keskustelu johtamisen arvoista ja periaatteista voisi vahvistaa ihmisjohtajuutta organisaatioissa. Tämä ajatus yhdistää aiemman urani johtamisen kehittämiseen ja nykyisen työni oppimisen tukemiseen (Katso kirjoitukseni Elämän käännekohtia, muutosvoimia ja uravalintoja, LinkedIn).
Rohkeasti kohti uutta merkityksellisyyttä
Uramuutoksen suurin anti ei ollut uuden ammatin löytyminen, vaan oivallus siitä, että osaamista voi käyttää monin eri tavoin – ja että oppiminen itsessään on paras strategia muutoksessa elämiseen. Tämä on vapauttava ajatus, joka kantaa.
Opettajaksi siirtyminen ei ollut vain ammatillinen muutos, vaan se oli matka, joka haastoi katsomaan omaa identiteettiä, osaamista ja arvoja uudella tavalla. Jäsensin seitsemän oivallustani, jotka ovat nousseet pintaan oman muutokseni kautta.
- Hyväksy tyhjiö: Identiteetti ei vaihdu yhdessä yössä. Uuden alkuun pääsee vasta, kun antaa itselleen luvan päästää irti edellisestä luvusta.
- Luota verkostoihin: Oikeat mahdollisuudet löytyvät usein keskusteluista, suosituksista ja sattumalta syntyvistä kohtaamisista.
- Etsi merkitystä: Kun omat arvot ja työn tarkoitus kohtaavat, energiaa riittää ja motivaatio pysyy yllä.
- Anna enemmän kuin otat: Suurin arvo ei ole siinä, mitä itse tiedän, vaan siinä, mitä saan toisissa heräämään.
- Ole ikuinen oppija: Nuoremmat sukupolvet haastavat katsomaan bisnestä ja maailmaa uusin silmin. Todellinen vahvuus on kyvyssä olla jälleen aloittelija.
- Laajenna identiteettiäsi: Uramuutos ei riistä pois entistä identiteettiä, vaan lisää siihen uusia kerroksia.
- Hyödynnä yhteisön voima: Haaga-Heliassa kollegoiden tuki on ollut kullanarvoista. Muutosta ei tarvitse elää yksin.
Tällä hetkellä opettajuus tuntuu enemmän elämänasenteelta kuin ammatilta. Liiketoiminnan tehokkuusajattelu on saanut rinnalleen rauhallisemman rytmin: jatkuvan oppimisen, yhdessä ajattelemisen ja merkityksellisyyden etsimisen ja löydösten jakamisen avoimesti.
Kolme kysymystä uramuutoksen äärellä
Jokaiselle uramuutoksesta haaveilevalle suosittelen seuraavien kysymysten pohtimista.
- Mitä haluan jättää taakseni?
- Mitä haluan ottaa mukaan?
- Missä voin nyt vaikuttaa enemmän kuin ennen?
Minulle vastaus näihin kysymyksiin löytyi opettajuudesta. Sinulle ehkä jostain muualta. Yhteinen nimittäjä on aina sama: rohkeus astua uuteen ja käyttää kertynyttä osaamista uudessa yhteydessä.
Lähteet
Dweck, C. S. 2006. Mindset: The New Psychology of Success. Random House.
Haaparanta, J., Kaukinen, R. & Nieminen, S. 2022. Opetusharjoittelu on monisärmäistä ammatti-identiteettineuvottelua. eSignals, Haaga-Helia. Luettu 15.10.2025.
Illeris, K. 2018. Transformative Learning and Identity. Routledge.
Kiikeri, P. 2024. Miten opettaja voi ohjeistaa opiskelijaa käyttämään tekoälyä oppimisen tukena. Haaga-Helia, eSignals Pro. Luettu 15.10.2025.
LaPointe, K. 2014. Tilaa mielekkäälle työlle. Aikuiskasvatus, 34(1), 17–28.
Kirjoittaja on tuottamisen apuna käyttänyt monipuolisesti CoPilot ja GPT-5 kielimalleja. Tekoälyä on sovellettu erityisesti ajatusten jäsentämisessä ja tekstin tiivistämisessä. Lisäksi lähteiden etsimisessä on käytytty apuna Keenious Plus-palvelua.
Kuva: Shutterstock