Opettaminen projektijohtamisen periaatteita hyödyntäen

Projektit ovat osa arkea työelämässä. Ne ovat ajallisesti rajattuja, tavoitteellisia kokonaisuuksia, joiden tarkoituksena on tuottaa jokin ainutkertainen lopputulos – olipa kyseessä uusi tuote, palvelu, tapahtuma tai oppimiskokemus. Projekteilla on alku ja loppu, selkeä tavoite, suunnitelma niiden saavuttamiseksi sekä joukko ihmisiä, jotka työskentelevät yhdessä tavoitteen eteen (Malsam 2025).

Projektijohtaminen puolestaan on menetelmä, jolla projektia ohjataan kohti haluttua lopputulosta. Se sisältää suunnittelua, aikatauluttamista, resurssien hallintaa, riskien arviointia ja jatkuvaa seurantaa. Projektijohtaminen ei ole pelkkää hallinnointia – se on tavoitteellista ja systemaattista toimintaa, jossa korostuvat yhteistyö, viestintä ja kyky mukautua muuttuviin tilanteisiin (Malsam 2025).

Kirjoituksessa tarkastelen, miten projektijohtamisen periaatteet näyttäytyvät opetuksessa.

Projektijohtamisella laadukasta opetusta

Opettamista voidaan katsoa projektina, tai sarjana projekteja. Jokainen kurssi, opintojakso tai oppimiskokonaisuus on ajallisesti rajattu, tavoitteellinen prosessi, jossa opettaja toimii suunnittelijana, toteuttajana ja arvioijana. Kurssin alussa määritellään oppimistavoitteet, suunnitellaan sisältö ja menetelmät, aikataulutetaan työskentely ja varataan resurssit – aivan kuten projektissa. Opettaja johtaa oppimisprosessia, aivan kuten projektipäällikkö johtaa projektia. Opettaja seuraa sen etenemistä ja tekee tarvittaessa korjausliikkeitä. Samalla opiskelijat osallistuvat projektiin aktiivisina toimijoina, jotka kantavat vastuuta omasta roolistaan ja oppimisestaan.

Kun opettaminen nähdään projektina, korostuvat suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus ja yhteistyö – kaikki keskeisiä elementtejä sekä projektijohtamisessa että laadukkaassa opetuksessa.

Suunnitelmallisuus luo suuntaa

Projektijohtamisella tuodaan opetukseen rakennetta ja ennakoitavuutta. Projektin, tai tässä tapauksessa opetuksen suunnitelma osoittaa, mihin halutaan päästä ja miten tavoitteet halutaan saavuttaa.

Suunnitelmallisuus ei kuitenkaan tarkoita jäykkää aikatauluttamista. Ketterät menetelmät, kuten Scrum, korostavat jatkuvaa suunnittelua ja reagointia muutoksiin. (Scrum.org. 2025) Tämä ajattelutapa sopii hyvin opetukseen, jossa opiskelijoiden tarpeet ja ryhmän dynamiikka voivat muuttua nopeasti.

Tavoitteellisuus motivoi ja ohjaa

Tavoitteellisuus on oppimisen ’moottori’. Kun opiskelija tietää, mitkä ovat tavoitteet, motivaatio kasvaa ja toiminta saa suunnan. Selkeästi asetetut opetuksen tavoitteet auttavat hahmottamaan kokonaisuuden, jäsentämään työskentelyä ja arvioimaan sekä projektin että omaa edistymistä. Tavoitteet eivät ole pelkkiä päätepisteitä – ne ovat kompassi, joka määrittelee opetuksen ja oppimisen suunnan.

Tavoitteellisuus tukee myös opiskelijan omaa kehittymistä. Kun opiskelija ymmärtää, mitä hän haluaa oppia ja miksi, hän voi suunnitella omaa työskentelyään ja arvioida edistymistään. Tämä on erityisen tärkeää korkeakouluissa, joissa opiskelijoilta odotetaan aktiivista roolia omassa oppimisessaan.

Opettajan rooli on tavoitteiden asettelussa keskeinen. Tavoitteiden tulee olla ymmärrettäviä, saavutettavia ja motivoivia. Hyvä opettaja ohjaa opiskelijoita reflektoimaan tavoitteita ja tekemään niistä omia. Tavoitteellisuuden ei ole tarkoitus rajoittaa luovuutta vaan päinvastoin, antaa sille tilaa kasvaa.

Kun oppiminen on tavoitteellista, se ei ole sattumanvaraista. Se on suunnitelmallista, merkityksellistä ja opiskelijaa osallistavaa – juuri sitä, mitä tulevaisuuden työelämä osaamiselta vaatii.

Yhteinen suunnitelma – yhteinen vastuu

Projektimaisessa opetuksessa suunnitelma ei ole vain opettajan laatima aikataulu – se on yhteinen kartta, jonka avulla koko ryhmä etenee kohti oppimistavoitteita. Kun opiskelijat osallistuvat suunnitteluun, he sitoutuvat vahvemmin prosessiin ja ottavat vastuuta omasta roolistaan. Tämä kasvattaa oppimisen omistajuutta ja kehittää työelämässä tarvittavia projektityötaitoja.

Yhteinen suunnitelma tarkoittaa yhteistä ymmärrystä siitä, mitä tehdään, miksi tehdään ja miten edetään. Kun tavoitteet, aikataulut ja roolit ovat selkeitä, ryhmän yhteistyö syvenee ja toiminta tehostuu. Opettaja toimii fasilitaattorina, joka tukee ryhmää suunnitelman toteuttamisessa ja auttaa esteiden ylittämisessä.

Vastuun jakaminen ei tarkoita yksin jättämistä – se tarkoittaa luottamusta, ohjausta ja tilaa oppia. Näin luodaan oppimisympäristö, jossa jokainen osallistuja on tärkeä ja oppiminen tapahtuu yhdessä.

Viestintä – projektin liima ja opetuksen rytmittäjä

Viestintä on projektin onnistumisen kulmakivi, ja sama pätee opetukseen. Selkeä, johdonmukainen ja ajantasainen viestintä luo luottamusta, selkeyttää vastuita, ehkäisee väärinymmärryksiä ja tukee opiskelijoiden itsenäistä työskentelyä. Aivan kuten projekteissakin.

Viestinnän merkitystä onnistuneessa projektissa ei voi koskaan korostaa liikaa. Kun opettaja viestii suunnitelmallisesti, opiskelijat ovat tietoisia siitä, mitä, milloin ja missä, ja oppiminen saa rytmin. Opettajan rooli viestijänä korostuu erityisesti silloin, kun opintojakso etenee vaiheittain ja opiskelijat työskentelevät ryhmissä.

Projektijohtamisen teesit opettajan voimavarana

Kun projektijohtamisen periaatteita tarkastelee, on helppo huomata, että ne voivat tuoda opetukseen selkeyttä ja rakennetta. Suunnitelmallisuus auttaa jäsentämään oppimiskokonaisuuksia, kun taas tavoitteellisuus motivoi opiskelijoita ja ohjaa heidän työskentelyään.

Opettaja ei ole projektipäällikkö sanan perinteisessä merkityksessä, mutta projektijohtamisen ajattelutapa voi vahvistaa opettajan roolia oppimisen ohjaajana, fasilitaattorina ja pedagogisena suunnittelijana. Opiskelijoiden kokiessa olevansa osana suunnittelua, he kantavat vastuunsa paremmin. Projektimainen lähestymistapa vahvistaa oppimisen merkityksellisyyttä ja tukee opiskelijoiden työelämätaitojen kehittymistä.

Kuva: Shutterstock