Pedagogiikka
Julkaistu : 01.09.2025
Ammatillinen opettajankoulutus usein eroaa yliopistojen opettajankoulutuksesta tiiviimmällä yhteydellä opettajaopiskelijan omaan toimintakontekstiin (kuten työpaikka oppilaitoksessa) ja kokemustaustaan (kuten valmennustoiminta urheilun parissa). Vaikka Haaga-Helian ammatillisen opettajankoulutuksen mallia on jatkuvasti kehitetty, voidaan siinäkin nähdä eri vaihtoehtoisten toteutusmallien elementtejä.
Työelämälähtöistä, joo, mutta mitä muuta?
Haaga-Helian ammatillisessa opettajankoulutuksessa kurotetaan ennen kaikkea oppilaitoskontekstin suuntaan. Esimerkkinä tästä on opettajaopiskelijan mahdollisuus osoittaa osaamistaan ja suorittaa laajoilta osin kelpoisuutta siinä oppilaitoksessa, jossa toimii opettajantehtävissä, tai ylipäätään omalla työpaikalla, projekteissa, yrityksissä tai kolmannella sektorilla. Ammatillisen opettajan opinnot suoritetaan tällöin työelämälähtöisesti.
Toinen mahdollinen kurotus on opiskelijaan itseensä päin. Voidaan puhua kokemuksellisesta ja yksilöllisestä painotuksesta (Kansanen 2006). Usein sillä tarkoitetaan lisääntyviä valinnaisia opintoja, mutta ammatillisessa opettajankoulutuksessa on kyse myös henkilökohtaistamisesta yhteisten osaamiskriteerien sallimissa rajoissa. Henkilökohtaistaminen mahdollistaa yksilökohtaista joustavuutta ja osaamistavoitteissa tiettyä painotusta kyseiselle opettajaopiskelijalle mielekkääseen suuntaan. Yksilöllisyys kytkeytyykin opiskelijan valintoihin, kokemuksiin ja opintoihin sitoutumiseen (Vesterinen & Alavaikko 2020).
Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu on onnistuneesti vienyt opettajankoulutusta maailmalle. TUT-yliopistossa Etelä-Afrikan Pretoriassa vietettiin uusien opettajien valmistujaisia lokakuussa 2023.
Koulutusviennissä on usein kyse omanlaisestaan toteutusmallista. Haaga-Helian ammatillisen opettajankoulutuksen koulutusviennissä toteutusmalli nojaa ulkopuolelta tulevaan rahoitukseen, jolloin opettajankoulutus joko yhdistyy TKI-hankkeeseen tai muodostaa ostettavissa olevan koulutuskokonaisuuden. Tälle rinnakkainen ongelmalähtöinen opettajankoulutuksen toteutusmalli vastaavasti voi kiinnittyä tiettyihin ajankohtaisiin ilmiöihin tai yhteiskunnallisiin haasteisiin, mutta näissäkin korostuu tietty projektimaisuus sekä korkeakoulun taloudelliset intressit. Toteutusmallia on ammattiin valmistavista tutkinnoista käytetty erityisesti lääketieteen ja hoitotieteiden koulutuksissa (Harden, Sowden & Dunn 1984).
Suomalainen opettajankoulutus on perinteisesti korostanut akateemisuutta jopa siinä määrin, että ammattiin valmistavasta luonteestaan huolimatta sitä voi luonnehtia tutkimusperustaiseksi. Tutkimusperustainen opettajankoulutus kytkeytyy opettajaksi opiskelevan tutkimuskirjallisuuden ”lukutaitoon”, tutkimusmenetelmälliseen osaamiseen sekä opetuksen ja sen kehittämisen rakentumiseen tutkimusperustaiseen tietoon perustuen (Toom & Pyhältö 2020). Myös ammatillisen opettajankoulutuksen kohdalla tutkiva ja kehittävä ote on keskeinen (Nyberg & Vesterinen 2.12.2024).
Kansanen (2006) on esitellyt jäsentyneemmin erilaisia painotuksia opettajankoulutuksen toteutusmalleissa. Niitäkin kaikkia voi kuitenkin löytää kaikista suomalaisten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opettajankoulutuksen toteutusmalleista. Tärkeämpää onkin pitää huolta monipuolisuudesta, jotta eri toteutusmalleista pyrittäisiin aina ottamaan tärkeimmät ja sopivimmat osat mukaan.
Miten tulevaisuudessa?
Entä kun opettajankelpoisuus hankitaan niin, että kampuksella ei juurikaan tarvitse käydä? Verkkopainotteinen toteutusmalli näyttää yhä suositummalta väylältä ammatilliseksi opettajaksi. Osittain tämän voi arvella johtuvan aikuiskoulutustuen lakkautuksesta. Tämän toteutusmallin kohdalla on kuitenkin hyvä huomata, että ohjaus on edelleen tiivistä ja muun muassa opetusharjoittelua ohjataan paikan päällä.
Katsottaessa edellä esitettyjä erilaisia lähtökohtia korkeakoulutuksen toteuttamiselle voidaan nopeasti huomata, että jonkinasteisen työelämälähtöisyyden ollessa keskeinen lähtökohta ammattikorkeakoulutuksen järjestämiselle, se muodostaa vain yhden näkökulman siihen kaikkeen erilaiseen osaamiseen, jota eri lähestymistapojen kautta voidaan painottaa.
Ammatillisen opettajankoulutuksen tulevaisuuden haasteena voidaan pitää oppimisen käsitteen haastamista. Aiemmin digitaalisuus mahdollisti muistiin perustuvan oppimisen keventämisen, kun faktatietoa saattoi ketterästi hakea netistä. Nyt tekoäly avustaa ja tukee osaamisen kehittämistä, mutta samalla oppiminen näyttää siirtyneen sille ja ihmisen oppimisen prosessit täytyy määritellä uudestaan.
Opettajaa tarvitaan edelleen – tulevaisuudessa kysymys kuuluukin: Millaista osaamista tulevaisuuden opettajan tulee hankkia opettajankoulutuksessa ja mitä se tarkoittaa toteutuksen kannalta?
Lähteet
Harden, R. M., Sowden, S. & Dunn W. R. 1984. Educational strategies in curriculum development: the SPICES model. Medical Education, 18, s. 284–297.
Kansanen, P. 2006. Constructing a research-based program in teacher education. Teoksessa Oser, F. K., Achtenhagen, F. & Renold, U. (toim.). Competence oriented teacher training. Old research demands and new pathways, s. 11–22. Sense Publishers.
Nyberg, C. & Vesterinen, O. 2.12.2024. Opettajankouluttaja ammattipedagogiikan olemusta etsimässä. eSignals Pro.
Toom, A. & Pyhältö, K. 2020. Kestävää korkeakoulutusta ja opiskelijoiden oppimista rakentamassa: Tutkimukseen perustuva selvitys ajankohtaisesta korkeakoulupedagogiikan ja ohjauksen osaamisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:1. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Helsinki.
Vesterinen, O. & Alavaikko, M. 2020. Työelämälähtöisen opinnäytetyön malli ja osaamisen kehittyminen. Teoksessa Helminen, J. (toim.). Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan: Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5, s. 166–177. Diak Työelämä 18. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Helsinki.