Matkailun ekosysteemeillä voidaan vahvistaa alueen tarinaa ja vierailijakokemusta

Matkailualalla toimivat yritykset ovat usein pienyrityksiä, joilla on varsin rajalliset resurssit toiminnan kehittämiseen. Kyse voi olla luonnollisesti taloudellisista resursseista, mutta ennen kaikkea taustalla piilevät usein henkilö- ja sitä kautta aikataululliset resurssit – on vaikea kouluttautua ja innovoida uusia palvelumuotoja samalla, kun yrityksen hoidon käytännön asioiden pyörittäminen syö suurimman osan ajasta.

Osin tästä syystä tänä päivänä matkailualan kehitystyötä toteutetaan yhä enemmän ekosysteemien pohjalta.

Yhteistyöllä kohti kestävää ja erottuvaa matkailua

Matkailun kehittäminen ekosysteemeissä tarjoaa monia etuja, jotka edistävät yritysten sekä alueen kestävää ja yhteisöllistä kasvua. Ekosysteemien myötä syntyy verkostoja, joissa yhdistyvät sidosryhmät eri alojen yrityksistä ja julkisista toimijoista aina paikallisyhteisöihin. Verkostot mahdollistavat yhteisten tavoitteiden hyväksi työskentelyn lisäksi tehokkaamman resurssoinnin sekä auttavat kustannusten jakamisessa ja rahoituselementtien käyttöönottamisessa.

Ekosysteemien tavoitteena on parantaa alueellista kilpailukykyä. Tämä mahdollistuu toimijoiden välisellä yhteistyöllä, jolla luodaan tilaisuuksia uusille palveluinnovaatioille.

Uudet ainutlaatuiset ja alueen kulttuurin kannalta autenttiset palveluinnovaatiot vahvistavat alueellista brändi-imagoa ja auttavat erottautumaan kilpailijoista. Vesilentämisestä potkua matkailualalle -hankkeen kohderyhmänä on värikkään paikallisen kulttuurin omaava Itä-Suomi, joka valitettavasti on viime aikoina kärsinyt erityisesti kansainvälisten matkailijoiden puutteesta. Vesilentämisen myötä alueelle tarjoutuu mahdollisuuksia uudenlaisiin palveluketjuihin sekä alueelliseen erottautumiseen.

Merkitykselliset kokemukset syntyvät paikallisista tarinoista

Suomen alueellinen erilaisuus on sen rikkaus, jota tulisi vaalia. Eräs keskeisimmistä Suomen kansallisen matkailustrategian painopisteistä on vastuullisen matkailuliiketoiminnan kehittäminen, jolla pyritään säilyttämään ainutlaatuinen luonto sekä kulttuuri samalla kun pyritään minimoimaan matkailun negatiivisia vaikutuksia (Työ- ja elinkeinoministeriö 2025).

Sen lisäksi, että ekosysteemitoiminnalla voidaan vaikuttaa positiivisesti alueen ekologisesti kestävään kehitykseen, ekosysteemit vahvistavat muun muassa jäsentensä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Alueellinen yhteenkuuluvuuden tunne on kulttuuriperimän säilyttämisen näkökulmasta olennainen osa sosiaalista vastuullisuutta.

Ekosysteemeissä syntyy tarinoita, jotka muokkaavat alueen identiteettiä ja vaikuttavat sen brändi-imagoon. Tarinoita on kerrottu kautta ihmiskunnan historian. Näin ollen myös jokaisella ekosysteemin jäsenellä on tarinansa kerrottavana, olipa se sitten oman yrityksen, yhteisön tai jopa oma henkilökohtainen yhtymäkohta alueeseen.

Tarinoihin liittyy merkityksellisyyden tunne, joka auttaa yhteisön jäseniä ymmärtämään ja arvostamaan omaa identiteettiään ja kulttuuriaan: tarinoilla ilmaisemme yhteisön arvoja, perinteitä ja historiaa, niitä asioita, jotka ovat meille tärkeitä. Alueellisen kehittymisen näkökulmasta ekosysteemeissä jaetut tarinat toimivat sen jäsenille inspiraation lähteenä, joka kannustaa tavoittelemaan uudenlaisia päämääriä.

Matkailijan näkökulmasta tarinoilla voidaan rikastuttaa vieraan kokemusta ja auttaa häntä luomaan henkilökohtaisempaa suhdetta kohteeseen. Kun matkailijat kuulevat paikallisia tarinoita, he voivat tuntea olevansa osa jotain erityistä ja ainutlaatuista.

Tutkimusten mukaan ainutlaatuisuus sekä yksilöllisyys ovat elämyksellisyyden sekä elämysten autenttisuuden lisäksi juuri niitä tekijöitä, joita vierailijat arvostavat (Visit Finland 2024; Pine & Gilmore 1999). Tarinat jäävät matkailijan mieleen. Mieleenpainuvia tarinoita jaetaan myös heille, jotka eivät välttämättä osallistuneet kyseisen henkilön matkalle. Positiivisten tarinoiden levittäminen toimii suositteluna uusille matkailijoille, joka lisää alueen vetovoimaa.

Ekosysteemiosaamista ja konkretiaa Haaga-Heliasta

Vesilentämisestä potkua matkailualalle -hanke tarjoaa Itä-Suomelle konkreettisen alustan, jossa alueen kulttuuriperintö, luonto ja paikalliset toimijat voivat yhdistyä matkailuekosysteemiksi. Ekosysteemit eivät kuitenkaan synny itsestään – niiden rakentaminen vaatii osaamista, fasilitointia ja yhteistä ymmärrystä.

Haaga-Helian matkailun ja palveluliiketoiminnan osaaminen tukee ekosysteemien kehittämistä ja tarinallistamista seuraavin keinoin.

Matkailuliiketoiminnan kehittämisen asiantuntijamme auttavat alueellisten verkostojen rakentamisessa hyödyntäen muun muassa palvelumuotoilun keinoja. Lisäksi työskentelyssä huomioimme vastuullisen liiketoiminnan periaatteet. Työskentelyä voidaan toteuttaa yhdessä opiskelijoiden kanssa, jolloin he voivat osallistua projekteihin, joissa kehitetään konkreettisia matkailupalveluja yhteistyössä yritysten ja alueiden kanssa.

Asiantuntijamme hyödyntävät myös tarinallistamisen ja elämyksellistämisen työkaluja, joiden tarkoituksena on löytää keinoja muuntaa paikalliset tarinat osaksi matkailukokemusta. Tarinallistaminen ei ole pelkkää sisällöntuotantoa – se on strateginen keino vahvistaa alueen brändiä ja luoda merkityksellisiä asiakaskokemuksia.

Hankkeemme kohdalla nämä osaamisalueet konkretisoituvat esimerkiksi siten, että paikalliset yrittäjät voivat yhdessä opiskelijoiden ja asiantuntijoiden kanssa kehittää tarinallisia reittejä, joissa vesilentäminen toimii porttina alueen kulttuuriin. Matkailija ei vain saavu kohteeseen – hän astuu osaksi kertomusta, joka alkaa jo ilmasta.

Ekosysteemien ja tarinallistamisen yhdistäminen ei ainoastaan luo vetovoimaisia matkailukokemuksia – se rakentaa alueen identiteettiä, vahvistaa yhteisöjen osallisuutta ja tarjoaa kestävän kehityksen polun matkailun tulevaisuudelle.

Kuva: Shutterstock