Ammatillisen opettajakorkeakoulun vetovoima säilyy

Toukokuun lopulla 2025 on aloittanut jälleen nelisensataa uutta opiskelijaa Haaga-Helian Ammatillisen opettajakorkeakoulun opetusalan kelpoisuuksia tuottavissa opinnoissa. Iso joukko on samaan aikaan saanut opintonsa päätökseen. Opintoneuvojan kurkistus tilastoihin kertoo, kuinka paljon opetusalan ammattilaisia opettajakorkeakoulusta valmistuu, millaisilla taustoilla opiskelijat tulevat koulutuksiin ja miten vetovoimaisia koulutuksemme ovat.

Satoja opetusalan ammattilaisia valmistuu vuosittain

Ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat merkittäviä alan pätevyyden tarjoavia tahoja Suomessa. Ammatillisista opettajakorkeakouluista valmistuu vuosittain kasapäin uusia opettajan, opinto-ohjaajan ja erityisopettajan kelpoisuuden saaneita ammattilaisia koulutuskentälle. Pelkästään Haaga-Helian Ammatillisen opettajakorkeakoulun valmistujamäärät näistä 60 opintopisteen koulutuksista ovat noin 350 valmistujan luokkaa, vuotuista vaihtelua on lähes 380 valmistujaan saakka.

Yhteistyösopimuksilla ammatilliset opettajakorkeakoulut vastaavat myös muiden ammattikorkeakoulujen taidepedagogiopiskelijoiden pedagogisista opinnoista. Näitä todistuksia tehdään Haaga-Helian osalta Metropolian ja Turun ammattikorkeakoulun valmistuville vuosittain lähemmäs sata. Näin kouluttamiemme opetusalan ammattilaisten määrä nousee miltei puoleen tuhanteen vuodessa.

Ammatillinen opettajankoulutus antaa opiskelijan aiemman koulutustaustan mukaan laajan kelpoisuuden niin ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluun kuin peruskouluun, lukioon ja yleissivistäviin oppilaitoksiin. Myös ammatillisesta opinto-ohjaajankoulutuksesta kelpoisuuden saa kaikille kouluasteille. Ammatillisesta erityisopettajankoulutuksesta valmistuva saa kelpoisuuden ammatilliselle koulutussektorille. (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998.)

Keitä opetusalan opiskelijamme ovat?

Tilastovuonna 2024 Haaga-Helian Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa oli kirjoilla yhteensä 621 opiskelijaa syyskuun tilanteen mukaan (Vipunen 2025a). Syyskuinen luku on toukokuun sisäänottoa suurempi, sillä osa edellisenä vuonna aloittaneista opiskelijoista on tehnyt henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa 1,5 vuoden ajalle tai pidemmälle työn ohella opiskelua ajatellen. Useimmat valmistuvat kuitenkin vajaan vuoden sisällä.

Kun kyse on aikuisopiskelijoista, osan opiskeluaikaa voivat pidentää vaativa urakehitys, iloiset perhetapahtumat tai yllättävät vastoinkäymiset, kuten sairastumiset perhepiirissä tai ikääntyvä lähipiiri. Suurimman joukon muodostavat 40–49-vuotiaat, joita on 44 % opiskelijoista. Alle 40-vuotiaita on 26 % ja yli 50-vuotiaisiin kuuluu yli 30 % opiskelijoista, onpa joukossa pitkälti toistakymmentä 60 vuotta täyttänyttäkin. (Vipunen 2025a.)

Opiskelijoista naisia oli 399 ja miehiä 219 (Vipunen 2025a), mikä mukailee valtakunnallista opettajina työskentelevien jakaumaa. Tuoreimman kansallisen tiedonkeruun mukaan perusopetuksen, lukion ja vapaan sivistystyön osalta naisten osuus opettajista ylittää 70 %, ja ammatillisessa koulutuksessa osuus on 59 % (Opetushallitus 2020).

Valtaosalla opiskelijoista äidinkielenä oli suomi, mutta mukana oli kymmeniä, joiden äidinkieli oli ruotsi ja yli 50, joiden äidinkieli oli muu (Vipunen 2025a). Suurin osa opiskelijoista opiskelee meillä suomenkielisissä koulutuksissa, mutta opettajankoulutusta tarjoamme englanniksikin parinkymmenen opiskelijan ryhmänä. Suomen kielellä opiskelun ja vertaisryhmissä toimimisen edellytyksenä on riittävän hyvä suomen kielitaito, joka edesauttaa harjoittelun suorittamista ja työllistymistä opetustehtäviin.

Opiskelijaksi hakeutuu myös henkilöitä, jotka tulevat täydentämään ulkomailla suoritettuja opintojaan Opetushallitukselta hakemansa rinnastamispäätöksen pohjalta (Opetushallitus 2025). Heille opintomme tuovat mahdollisuuden pätevöityä opettajiksi Suomessa.

Haluttu koulutus ja monipuoliset osaajat

Koulutuksiimme voi hakeutua hyvin moninaisilla koulutustaustoilla. Opettajankoulutuksen opiskelijavalinnat tehdään koulutusalakohtaisesti, 12 eri koulutusalan mukaisissa valintatapajonoissa. Siellä aloituspaikkoja on jaossa alan ja opetuskielen mukaan vaihtelevasti, tyypillisesti viidestä paikasta yli kuuteenkymmeneen. Opinto-ohjaajan- ja erityisopettajankoulutuksissa paikkoja on kolmisenkymmentä kussakin. Näissä pohjalla tulee olla valmiiksi pedagogiset opinnot.

Opetusalan pätevöittävät opinnot kiinnostavat hakijoita laajasti ja koulutus on vetovoimaista. Esimerkiksi vuonna 2025 Haaga-Helian opettajankoulutuksen yhdestä paikasta kilpaili 3,95, erityisopettajankoulutuksessa 4,18 ja opinto-ohjaajankoulutuksessa 4,9 ensisijaista hakijaa (Vipunen 2025b). Vertailun vuoksi nämä vetovoimaluvut ovat suurempia kuin suurimmassa osassa yliopistojen opetusalan koulutuksia koko maassa ja ammattikorkeakoulujen liiketalouden ja tekniikan alan tutkintoja pääkaupunkiseudulla (Puurunen & Kanerva 27.3.2025). Vahvuuksia ovat muun muassa koulutuksen kesto, sopivuus työn ohelle, verkko- ja viikonlopputoteutukset sekä henkilökohtainen kehittymissuunnitelma.

Haussa voi valita enintään kaksi hakukohdetta, ja kun mukaan otetaan myös toisella sijalla meille hakeneet, niin opettajankoulutukseen pääsi noin 17 %, erityisopettajankoulutukseen vajaa 14 % ja opinto-ohjaajankoulutukseen vain 9 % kaikista hakijoista (Vipunen 2025b.) Sisäänpääsyn mahdollisuudet ovat opettajankoulutuksessa kuitenkin alakohtaiset. Joillakin koulutustaustoilla pisterajat nousevat hyvinkin korkeiksi, toisilla ovi opintoihin aukeaa helpommin.

Opinnoissa on mukana eri alojen osaajia. Jo hakukelpoisuus edellyttää hakijoilta pääasiassa vähintään kolmen vuoden työkokemusta omalta alalta, ja hakupisteitä saa perinteisesti esimerkiksi opetus- tai ohjaustyöstä. Jotkut ovat opiskelleet pohjalle useita täydennyskoulutuksia, kuten kasvatustieteellisiä opintoja, ja jotkut useita tutkintojakin, joiden sisältöjä hyödyntää opetusalan työssä. Kun opintoja edistetään eritaustaisista koostuvissa vertaisryhmissä, pääsevät opiskelijat myös jakamaan omaa osaamistaan ja oppimaan muilta.

Kuva: Haaga-Helia