Tekoälystä vaikuttavuutta oppimiseen – ratkaisuja koulutuksen tueksi

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama AI Driver! -profilointihanke tarjosi Haaga-Helialle merkittävän mahdollisuuden vahvistaa tekoälyosaamistaan ja selkeyttää profiiliaan tekoälyn soveltajana. Hankkeen erityinen arvo piili sen joustavuudessa: osaprojektit voitiin suunnitella tukemaan opettajien, opiskelijoiden ja tutkijoiden vahvuuksia.

Hanketyö ajoittui osuvasti aikaan, jolloin generatiivinen tekoäly (GenAI) alkoi nopeasti muuttaa opetuksen ja oppimisen käytäntöjä. Tämä tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella ja kehittää ratkaisuja tekoälyn hyödyntämiseen juuri silloin, kun tarve ja kiinnostus olivat huipussaan. Keskityimme omassa osiossamme tekoälyn rooliin koulutuksessa ja elinikäisessä oppimisessa. Sen puitteissa kehitimme ja pilotoimme konkreettisia malleja ja käytäntöjä tekoälyn soveltamisesta opetuksen ja oppimisen tueksi laajassa tutkivassa ja kehittävässä verkostoyhteistyössä.

Tässä kirjoituksessa kuvaan AI Driver!-hankkeen kokemuksia ja tuloksia tekoälyn ja pedagogiikan rajapinnasta.

Chatbotit rikastuttamassa oppimispolkuja

Yhtenä keskeisenä kehityskohteena meillä oli keskusteluavustajien eli chatbottien käyttöönotto erityisesti liiketoiminnan opetuksessa HR:n ja johtamisen teemoissa. Chatbotit toimivat opiskelijoiden vuorovaikutteisina oppimiskumppaneina, mahdollistaen yksilöllisen etenemisen, ajasta ja paikasta riippumattoman käytön sekä sisällöllisen selkeyden. Noin 1800 Haaga-Helian tutkinto-opiskelijaa osallistui pilotointiin, ja palaute oli erittäin myönteistä: chatbotit koettiin innostavina, opetusta monipuolistavina ja oppimista tukevina ratkaisuina. (katso Alanko-Turunen ym. 2023.)

Tekoäly arvioinnin tukena

Toinen kehittämiskohteemme oli suomenkieliseen kielimalliin perustuvien arviointityökalujen pilotointi. Essee- ja tehtävätarkistimet suunniteltiin opettajien työn tueksi, opintojen osien arvioinnin helpottamiseen. Tavoitteena oli keventää arvioinnin rutiineja ja vapauttaa aikaa pedagogisesti merkitykselliseen palautteeseen. Tarkistinkokeiluihin osallistui noin 150 Haaga-Helian tutkinto-opiskelijaa, jotka palauttivat osia opintojakson tehtävistään tarkistimien kautta. Pilotoinnin tulokset osoittivat, että tekoälyavusteinen arviointi voi tarjota skaalautuvan ja eettisesti kestävän ratkaisun opetuksen resurssienhallintaan. Onnistuminen kokeilujen skaalaamisessa ja jatkokehittämisessä vaatii kuitenkin tekoälyohjelmistojen integroinnin nykyisiin oppimisalustoihin ja tarkkaa tietämystä säännöksistä (AiAct) ja riskiarvioinneista. (katso Wirenius, Raaska & Olava 2024)

Äänianalyysi ohjauksen kehittämisessä

Ammatillisten erityisopettajaopiskelijoiden ohjauskeskusteluja analysoitiin tunnetekoälyyn perustuvalla iMotions-äänianalyysityökalulla. Tutkimus osoitti, kuinka ohjaajien äänenkäyttö vaikuttaa ohjaustilanteiden vuorovaikutukseen ja tukee erilaisten ohjausorientaatioiden toteutumista. Tekoälypohjaisen äänianalyysin hyödyntäminen tarjosi uusia konkreettisia mahdollisuuksia opetushenkilöstön ohjausosaamisen arviointiin ja kehittämiseen. (katso Gjerstad, Honkanen & Kock 2024; 2025.)

Pedagogiikka ja koulutustoimijat teknologisen murroksen keskellä

Tarkastelimme korkeakoulupedagogisia ratkaisuja teknologioiden ja tekoälyn rajapinnassa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Teknologinen kehitys haastaa tarkastelemaan oppimistilanteita uudessa valossa, yhteenpunoutuneen, sotkuisen pedagogiikan kautta, jossa oppimisen ratkaisuja pohditaan yhteistyössä toimijoiden kesken. (katso Alanko-Turunen 2023)

Hankkeen aikana kartoitimme tekoälyn käyttöön liittyviä kokemuksia ja tarpeita opetushenkilöstön, johdon ja opiskelijoiden näkökulmista. Muutostutkimuksen tuloksien pohjalta kokosimme suosituksia ja linjauksia organisaation johdolle tueksi disruptiivisessa muutoksessa navigointiin. (katso Wirenius, Kjelin & Kupiainen 2024)

Tekoälyyn kytkeytyvät juridiset näkökulmat, kuten tekijänoikeudet ja tietoturvan, nostimme keskusteluun omana kokonaisuutenaan. Hankkeessa pääsimme tutkimaan tuoreeltaan AIAct-säädöksiä ja niiden vaikutuksia koulutusalan kontekstiin. (katso Venkula 2024)

Tekoälyajan pedagogisia ratkaisuja olemme tarkastelleet laajasti erilaisissa niin sisäisissä kuin ulkoisissakin verkostoissa. Ammatillisen opettajakorkeakoulun ammatilliset ja erityisopettajaopiskelijat kiinnittyivät vahvasti kansamme hanketyöhön (TKIO). Tekoälyosaamisen kehittäminen, oppimistehtävien ja arvioinnin uudistaminen on näkynyt paitsi keskusteluissa niin myös lukuisissa julkaistuissa artikkeleissa.

Vaikuttavuutta verkostoissa

Hankkeen aikana julkaisimme useita artikkeleita ja perustimme kaksikielisen verkkosivuston, joka tarjosi ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa tekoälyn hyödyntämisestä opetuksessa. Suomenkielistä versiota ladattiin hankkeen aikana 3100 kertaa ja englanninkielistä 700 kertaa, suuret latausmäärät osoittavat selvästi tekoälyyn liittyvän tiedon kysynnän.

Hanketyömme ei ainoastaan seurannut kehitystä vaan oli sen etulinjassa. Tulokset puhuvat puolestaan: opiskelijat innostuivat, opetushenkilöstö sai tukea, ja generatiivisen tekoälyn sovelluksia rohkaistiin kokeilemaan. Kun teknologinen muutos kohtasi pedagogisen osaamisen, syntyi vaikuttavuutta.

Kuva: Haaga-Helia/ Kuulu.fi