Ohjauksen keinoin kohti opintojen ja muun elämän tasapainoa

Ohjaus on pedagogisesti tavoitteellista toimintaa, jonka tavoite on opiskelijan toimijuutta vahvistaen ohjata häntä opintojen suorittamiseen ja valmistumiseen. Haaga-Helian ammatillisessa opettajakorkeakoulutuksessa ohjaus on keskeisessä roolissa läpi koko ammatillisen opettajan pedagogisten opintojen prosessin.

Peavyn ja Lewinin teoria (Svinhufvud 2024) ohjattavan opiskelijan elämänkehästä viittaa siihen, että ohjattavan opinnot liittyvät aina osaksi hänen muuta elämäänsä ja elämäntilannettaan. Ammatillisen koulutuksen järjestäjinä toivomme ja ehkä oletamme, että opinnot olisivat opiskelijan elämän keskiössä. Opinnot voivat useinkin olla opiskelijan kokemusmaailmassa ja elämäntilanteessa myös ulkokehällä. 

Ohjausta opiskelijan elämänkehä huomioiden

Ammatillisen opettajan pedagogisia opintoja ja AMK:n tutkintotavoitteita yhdistävät muun muassa opiskelijan identifioituminen tulevaan asiantuntijuuteen ja ammattiin. Ammatilliseksi opettajaksi opiskelevat rakentavat identiteettiä kohti opettajuutta ja AMK-opiskelijat puolestaan oman ammatti- ja toimialansa asiantuntijoiksi.

Työelämäläheisyys on usein vahvasti läsnä opinnoissa ja keskeisessä roolissa ohjattavan elämässä. Esimerkiksi yli puolet korkeakouluopiskelijoista käy töissä opintojen ohella (Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 2019) ja puolet Haaga-Heliassa pedagogisia opintoja suorittavista opiskelijoista toimivat jo ammatillisina opettajina. Sen lisäksi opintojen rinnalla vaikuttavat myös perhe, harrastukset ja muut vapaa-ajan aktiviteetit.

Miten ohjaustilanteessa voidaan ottaa paremmin huomioon ohjattavan elämän muut osa-alueet?

Kysymys vaatii ohjaajalta herkkyyttä tunnistaa, mitä ohjattava haluaa elämästään ohjaustilanteessa jakaa. Sensitiivinen ohjaaja luo tilan ja mahdollisuuden laajemmalle näkökulmalle. Kuitenkin samaan aikaan ohjaustilanteen punainen lanka tulee olla koko ajan opintojen sisällöissä, tavoitteissa ja konkreettisissa toimenpiteissä, sekä siinä, miten ne asettuvat osaksi ohjattavan muuta elämäntilannetta.

Ohjaukseen käytetään paljon aikaa ja resurssia. Opintojen asettuminen osaksi ohjattavan muuta elämää tarjoaa ohjaajalle perspektiiviä ja ennen kaikkea kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä ohjaustyön vaikuttavuudesta. On asioita, jotka ovat ohjauksen vaikutuspiirin ulottumattomissa, mutta silti on paljon, mihin voimme ohjauksen kautta vaikuttaa.

Vehviläinen (2014) on nimennyt erilaisia orientaatioita ohjaukseen, joita ovat kannatteleva, tutkiva ja ongelmaratkaisuorientaatio. Kannattelevan orientaatio on ennen kaikkea ohjattavan kuuntelemista ja läsnäoloa. Sen viesti ohjattavalle on se, että ohjaaja on kiinnostunut siitä, mitä opiskelijan kertoma hänelle merkitsee. Tutkiva orientaatio ohjaa kysymään, kuuntelemaan ja tulkitsemaan. Tutkivalla otteella voi nostaa esiin ja tarkastella ohjauksen kautta esimerkiksi opintojen kulkua, sen aikana tehtäviä valintoja ja tutkimisen kohteita. Ongelmanratkaisuorientaation työkaluina ovat puolestaan neuvominen ja palaute. Se rakentuu ongelmatilanteen tunnistamisesta ongelman kartoittamiseen ja ratkaisuvaihtoehtojen pohtimiseen.

Toimivaan ohjaukseen yhdistyvät henkilökohtaistaminen, ohjauksen laatu, ohjauksen määrä, ohjauksen roolit ja sisällöt sekä ohjaustapa (katso Ammatti- ja erikoisammattitutkinto-opiskelijoiden ohjaus ja tuki työelämässä oppimisessa). Ohjauksen pohjimmainen tavoite on ohjattavan toimijuuden tukeminen. Ohjaajan selkeällä ohjauksella on tunnistettu olevan yhteys opiskelijan kokonaisvaltaiseen tunteeseen omasta elämähallinnasta. Opintojen toimiva ohjaus voi tuoda tukea ja turvaa opiskelijan elämään, silloin kun muilla elämän osa-alueilla on haasteita. Luotettava ohjaaja ja strukturoitu, suunnitelmallinen tulevaisuuden kuvan luominen opiskeluihin tukee opiskelijan toimijuutta ja tunnetta minäpystyvyydestä.

Ammatilliseksi opettajaksi valmistuneen kokemus

Lähdin opiskelemaan Haaga-Helian ammatilliseen opettajakorkeakouluun tilanteessa, jossa elämässä oli meneillään paljon, eivätkä ammatillisen opettajan opinnot mahtuneet elämänkehällä aivan keskiöön. Näistä lähtökohdista opiskeluiden aloittaminen ei ole optimaalisin tilanne, ei opiskelijan eikä ohjaajan näkökulmasta.

Ohjauskeskusteluissa tulin kuulluksi, elämäntilanteeni huomioitiin ja opintojen suorittaminen henkilökohtaistettiin tilanteeseeni sopivaksi. Aikaa ohjaustapaamiselle järjestyi aina tarvittaessa ja vuorovaikutus ohjaustilanteissa oli toimivaa. Ohjauksessa toteutui onnistuneesti ohjauksen ydintavoite opiskelijan toimijuuden vahvistamisesta. Ohjauskeskusteluiden lopputulemana olin tietoinen siitä, missä vaiheessa opiskeluprosessia olin menossa ja mitkä ovat askeleet kohti seuraavaa tavoitetta.

Kokemukseni mukaan ohjauksen merkityksellisyys tunnistettiin ja siihen oltiin valmiita panostamaan. Onnistuneen ohjauksen voima saa opiskelijan ponnistelemaan oman valmistumisensa eteen.

Kuva: Haaga-Helia