Pedagogiikka
Julkaistu : 16.05.2025
Opetuskeskustelu on opettajan perinteinen keino herätellä oppimista opeteltavien aiheiden äärellä luokassa. Sopivia kysymyksiä esittämällä voidaan oppijan omaa ajattelua virittää, jolloin oppiminen mahdollistuu. Kysymysten lisäksi tehokas pedagoginen keino oppimistilanteissa on mahdollistaa oppijoiden välinen keskustelu, jonka kautta opeteltavaan ilmiöön liittyviä erilaisia näkökulmia voidaan tuoda näkyväksi.
Moninäkökulmaisuus rikastaa opeteltavan ilmiön hahmottamista laajemmassa kontekstissa. Keskustelussa voidaan tuoda esiin keskustelussa mukana olevien kokemuksellisia havaintoja opeteltavaan aiheeseen liittyen, mikä vahvistaa muistijälkeä opeteltavasta aiheesta.
Verkko-opetus haastaa keskustelevaisuutta
Verkossa toteutettava opetus haastaa opetuksen yhteisöllisyyttä ja keskustelevaisuutta. Vasta hiljattain teknologivälitteinen opetus on muuttunut valtavirraksi. Aluksi teknologiavälitteinen oppiminen miellettiin oppimisaineistojen ja materiaalien välitykseksi digitaalisen oppimisalustan kautta. Voidaankin ajatella, että digitaalinen oppiminen korvasi perinteisen kirjatentin, kun teknologia mahdollisti laajemman medioiden kirjon käyttämisen oppimisaineistona. Tässä yksiulotteisessa muodossaan verkko-oppiminen ei tue opetuksen yhteisöllisyyttä eikä mahdollista opetuskeskusteluja.
Pohdiskelevaa otetta oppimiseen on tutkittu ja todettu, että reflektoiva ilmiöiden tutkiminen parantaa opiskelijoiden oppimiskokemusta (Ren 2024). Verkko-opetus on ymmärrettävä erilaisena opetustapana verrattuna perinteiseen opetukseen luokkatilassa. Siksi on hyödyllistä pohtia verkko-opetukseen soveltuvia ja parhaan oppimiskokemuksen ja -tuloksen tuottavia pedagogisia ratkaisuja. Yksi keino saavuttaa hyvä oppimiskokemus on antaa tilaa ja mahdollisuuksia pohdiskelulle. Pohdiskelua voi tehdä yhdessä opettajan ja toisten opiskelijoiden kanssa.
Keskustelujen mahdollistaminen verkkovälitteisessä opetuksessa
Verkkovälitteisesti toteutettavan opetuksen kehittäminen tuli ajankohtaiseksi, kun verkkovälitteinen oppiminen tuli suosituksi tavaksi opiskella luokissa tapahtuvan oppimisen rinnalle. Opetukseen käytettävän teknologian kehittyminen mahdollisti erilaiset pedagogisien keinojen käyttöönoton, jotka tukevat verkkovälitteistä oppimista paremmin.
Digitaalisilla oppimisalustoilla on nykyisin mahdollista fasilitoida kirjallisesti yhteisöllisyyttä esimerkiksi keskustelupalstojen avulla. Oppijoiden välistä keskustelua voidaan ylläpitää oppimista tukemaan vertaispalautteen kautta. Myös vertaispalautteen merkitys on tuoda moniäänisyyttä oppimiseen. Vertaisten havainnot tehdystä ovat yhtä merkityksellisiä kuin opettajan antamat muodolliset palautteet tai arviointi. Tehty tulee näkyväksi, kun tehdystä keskustellaan.
Reaaliaikaiset verkkovälitteiset oppitunnit ovat arkipäiväistyneet. Oppitunnit järjestetään lähes perinteiseen tapaan määrättynä aikana verkossa. Käytännön kokemus on kuitenkin osoittanut, että verkkovälitteisen oppitunnin vuorovaikutusdynamiikka on erilaista kuin fyysisissä luokkahuoneissa. Verkkovälitteiselle oppitunnille osallistujat eivät lähde opetuskeskusteluun mukaan samalla tavoin kuin luokkahuoneissa. Kynnys osallistua vaikuttaa suuremmalta verkkovälitteisessä opetuksessa kuin fyysisessä tilassa.
Joitakin hyviä keinoja on kuitenkin löydetty ongelman ratkaisemiseksi. Monissa digitaalisissa tapaamistyökaluissa on mahdollisuus jakaa osallistujia pienempiin virtuaalisiin ryhmätiloihin, joissa keskustelu mahdollistuu paremmin. Kynnys isossa ryhmässä ottaa puheenvuoro on olemassa, mutta kynnys madaltuu, kun virtuaalihuoneessa paikalla on vain muutamia henkilöitä.
Digitaaliset luokkahuoneet, joissa koko useamman kymmenen henkilön opetusryhmät tapaavat, mahdollistavat opetuskeskustelun fasilitoimisen. Verkko-opettajan hyvät pedagogiset valmiudet varmistavat laajan työkalujen kokoelman opetuskeskustelun havainnollistamiseen. Keskustelua jäsentämään voidaan käyttää erilaisia kanvaasityökaluja, joihin käyty keskustelu voidaan dokumentoida.
Asiantuntijakeskustelun kuuntelun toimivuus opetustuokiossa
Oppimiskokonaisuuksia on tavallista suunnitella ja toteuttaa useamman opettajan yhteistyönä. Yhteistyö tuottaa moniäänisiä ja harkittuja opintojaksoja. Opintojakson kehittämisvaiheessa useamman asiantuntijan paneutuessa aiheeseen on mahdollisuus tuottaa korkeatasoinen kokonaisuus.
Yhteisopettajuus luo mahdollisuuksia myös oppimistilanteisiin. Kriittinen ajattelu on tärkeä oppimistavoite korkeakoulutuksessa. Ajattelu kehittyy suhteessa toisiin ihmisiin, kun omia käsityksiä peilataan muiden ymmärrykseen aiheesta. Joskus verkkovälitteisessä opetuksessa on haasteellista toteuttaa rikkaita opetuskeskusteluja. Käytännön kokeilut osoittavat, että yhteisopettajuuden mahdollistama opettajien välinen vuorovaikutus, keskustelut, auttavat koko opetusryhmää osallistumaan oppimistilanteessa.
Opettajat ovat oman alansa asiantuntijoita ja opettajien keskinäinen aiheen käsittely voi luoda mielenkiintoa oppimiskerran sisältöihin. Parhaimmillaan opiskelijat kiinnittyvät opetettavaan aihepiiriin innostuneiden ja kokeneiden osaajien keskustelun kautta. Vuorovaikutteisuuden tehostuminen verkkovälitteisessä oppimistilanteessa inspiroi myös opettajia tuomaan lisää rikastavia näkökulmia keskusteluun.
Tilanteen hyvä vuorovaikutteisuus voi edistää myös pienryhmien työskentelyä aiheen äärellä. Pienryhmätyöskentely on todettu tehostavan oppimistuloksia (Arias ym. 2016). Opettajien välinen vuorovaikutus voi olla hyvä malli keskustelulle opiskelijoiden itsenäiseen pienryhmätyöskentelyyn. Yhteisopettajuus on mahdollisuus tehdä sekä oppimisesta että opettamisesta mielekästä ja tuloksellista. Opiskelija pääsee osalliseksi moniääniseen keskusteluun ja opettaja saa uusia näkökulmia osaamiseensa.
Keskustelu on vaalimisen arvioinen pedagoginen keino
Keskusteleva aiheen äärellä pysähtyminen opiskelijalähtöiseen oppimiskeskusteluun on parhaimmillaan erinomainen pedagoginen keino opeteltavan asian tehokkaaseen omaksumiseen.
Opetuksen aikana tapahtuvan yhteyden muodostumisen toisiin ihmisiin on todettu jopa parantavan terveyttä ja hyvinvointia (Kostenius & Alerby, 2020). Siksi ihmisten välistä vuorovaikutteisuutta on viisasta vaalia myös oppimiseen liittyvissä tilanteissa. Opettajalla on vastuu ja velvollisuus luoda mahdollisuuksia vuorovaikutukseen erityisesti verkko-opetuksessa.
Lähteet
Arias, A., Scott, R., Peters, O. A., McClain, E., & Gluskin, A. H. 2016. Educational Outcomes of Small‐Group Discussion Versus Traditional Lecture Format in Dental Students’ Learning and Skills Acquisition. Journal of Dental Education, 80(4), 459–465.
Kostenius, C., & Alerby, E. 2020. Room for interpersonal relationships in online educational spaces – a philosophical discussion. International Journal of Qualitative Studies on Health and Well-Being, 15(sup1), 1689603–1689603.
Ren, X. 2024. Contemplative pedagogy for positive engagement in online teaching and learning in higher education. Teaching in Higher Education, 29(1), 334–347.
Kuva: Shutterstock