Opettajankouluttajan inklusiivisuusosaaminen ja sen kehittäminen

Korkeakoulutusta kehitetään jatkuvasti yhä inklusiivisemmaksi, saavutettavammaksi ja esteettömämmäksi, joka mahdollistaa yhä moninaisempien opiskelijoiden opiskelun ja sen avulla koulutuksen tai tutkinnon suorittamisen. Osallistumista tuetaan monipuolisesti ja tavoitteena on yhdenvertainen, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kansalaisuutta edistävä korkeakoulutus koko opiskelijan opintojen ajan. (European Education Area 2022; YK 1948.)

Osana ammattikorkeakoulutusta on ammatillisissa opettajakorkeakouluissa ammatillinen opettajankoulutus, joissa inklusiivisuuden toteuttaminen ja edistäminen kuuluvat koulutukseen. Inklusiivisuus on arvo ja käsittää laajemman kontekstin kuten yhteiskunnassa toimimisen (Suomi sanakirja s.a.). Inklusiivinen pedagogiikka puolestaan tarkastelee inklusiivisuutta opetuksessa ja ohjauksessa ja sen pedagogista toteuttamista. Inklusiivisuusosaaminen käsittää nämä molemmat sekä taidon toimia inklusiivisesti ja edistää sitä.

Opettajankouluttajilta vaaditaan inklusiivisuusosaamista. He ovat ratkaisevassa roolissa inklusiivisuuden ja inklusiivisen pedagogiikan toteuttamisessa ja kehittämisessä. Toisaalta heidän roolinsa on opettajankouluttajana inklusiivisuuden toteuttaminen omassa opetuksessa, ja auttaa opettajaopiskelijoita kehittämään inklusiivisuusosaamista osana opettajan työtä.

Tarkastelen kirjoituksessa inklusiivisuuden ja inklusiivisen pedagogiikan toteuttamista ja kehittämistä ammatillisessa opettajankoulutuksessa.

Ammatillista opettajankoulutusta ohjaavat ammattikorkeakoulujen ohjeistukset

Opettajankouluttajat työskentelevät ammattikorkeakouluyhteisössä, joiden toimintaa ohjaavat kansainväliset sopimukset, kansallinen lainsäädäntö ja ohjeistukset, korkeakoulun omat strategia ja arvot, opetussuunnitelmat jne. Kansainvälisissä sopimuksissa Suomi on sitoutunut edistämään korkeakoulujen inklusiivisuutta muun muassa YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 1948, Bolognan prosessin 1999 ja Pariisin sopimuksen 2018 mukaisesti. (European Commission 2022; YK 1948.)

Kansallisessa lainsäädännössä ja erilaisissa ohjeistuksissa tarkennetaan mitä inklusiivisuuden edistämiseksi tulee tehdä. Lisäksi on toteutettu erilaisia hankkeita, joissa on edistetty korkeakoulujen esteettömyyttä, saavutettavuutta, opiskelijoiden hyvinvointia jne. Ammattikorkeakoulujen toimintaa ohjaavat sen omat strategiat ja arvot. Opettajankouluttajan on hyvä perehtyä siihen, miten strategiassa ja arvoissa kuvataan osallisuutta, saavutettavuutta, esteettömyyttä ja yhteisöllisyyttä, jotka ovat inklusiivisuuden edellytys. Ammattikorkeakouluilla on yhdenvertaisuus ja saavutettavuus suunnitelmat, joissa tulee huomioida myös kognitiivinen saavutettavuus. (Kosunen 2021; Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019; Oikeusministeriö s.a.; Traficom 2025; Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014; Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014.)

Inklusiivisuutta vahvistaa opiskelijoiden oikeus turvalliseen oppimisympäristöön (kts. Haaga-Helian Turvaamo), jota ohjataan ammattikorkeakouluissa muun muassa turvallisen tilan periaatteilla ja järjestyssäännöillä (Laki ammattikorkeakoulusta 392/2014).

Edellä kuvatut ohjaavat opettajaopiskelijoiden omissa opinnoissa toteutuvaa inklusiivisuutta. Lähtökohtana ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmissa onkin inklusiivisuus ja inklusiivinen pedagogiikka, joiden avulla tuetaan kaikkien opiskelijoiden oppimista ja koulutuksen laajojen tavoitteiden saavuttamista.

Opiskelija voi tarvita tukea ammattikorkeakoulussa muun muassa lähtötason saavuttamiseksi, oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi opinnoissa osin tai koko opiskeluprosessin ajan. Opiskelijan erityisen tuen tarve ei häviä mihinkään koulutuspolkujen edetessä. Opiskelija voi oppia kompensoimaan tuen tarpeita eri tavoin esimerkiksi muuttamalla toimintaa ja oppimisympäristöjä, opiskelemalla erilaisia strategioita tai hyödyntämällä erilaisia apuvälineitä, jolloin tuen tarve näyttäytyy erilaisena. Tuen tarpeet ovat aina yksilöllisiä.

Ammattikorkeakouluissa tarjotaankin opiskelijalle yksilöllisiä opiskelujärjestelyitä, joihin on oppilaitoskohtaiset ohjeistukset. Opettajankouluttajan on hyvä tietää yksilöllisten opiskelujärjestelyjen periaatteista, koska se koskee yhdenvertaisesti opettajankoulutuksessa olevia opiskelijoita koko heidän opintojensa ajan. Yksilölliset järjestelyt voivat olla muun muassa opiskeluaikaan vaikuttavia tai erilaisia pedagogisia järjestelyitä. Yksilöllisiin järjestelyiin vaikuttavat opiskelijan opiskelukyky (kts. eSignals Opiskelukykyyn voidaan yhdessä vaikuttaa) ja opinnot eli opetussuunnitelman tavoitteet ja sisällöt.

Inklusiivisuus ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa

Jokainen ammattikorkeakoulu laatii opetussuunnitelman ammatilliseen opettajankoulutukseen itsenäisesti perustuen lainsäädäntöön ja ohjeistukseen. Ammatilliset opettajankoulutusopinnot sisältävät kasvatustieteellisiä perusopintoja, ammattipedagogisia opintoja, opetusharjoittelua sekä muita opintoja (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014). Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen tavoitteena on, että valmistunut ammatillinen opettaja osaa ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista ja omaa valmiudet kehittää opetusalaansa huomioiden työelämässä ja ammateissa tapahtuvan muutoksen (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014).

Opettajankoulutuksen opetussuunnitelmassa kuvataan koulutuksen sisältö, tavoitteet ja toteutusta sekä inklusiivisuuden huomioimista opettajankoulutuksen sisällöissä. Ammattikorkeakoulut ovat tehneet sisältöjen kehittämisessä yhteistyötä muun muassa vertailemalla opetussuunnitelmia ja yhtenäistäneet joiltain osin tavoitteita. Kaikissa ammatillisissa opettajankoulutusten opetussuunnitelmissa 2025-2026 inklusiivisuus on kuvattu joko läpileikkaavana tai erillisenä opintojaksona tai näiden yhdistelmänä. Tällä tarkoitetaan sitä inklusiivisuutta, jota opetetaan opettajaopiskelijoille osana pedagogia opintoja.

Usein ajatellaan, että erilaisten opiskelijoiden ohjaaminen ja opettaminen ovat erityisopettajan työtä. Kuitenkin osana jokaisen opettajan osaamista on antaa pedagogista tukea myös kapea-alaisissa erityisen tuen tarpeissa kuten esimerkiksi lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia omaaville opiskelijoille selkeän oppimateriaalin muodossa sekä hyödyntäen monikanavaisuutta ja teknologiaa.

Erilaisten opiskelijoiden oppimisen ohjaamiseen ja inklusiiviseen pedagogiikkaan kuuluu osana erityispedagogisia sisältöjä, joita on kaikissa ammatillisten opettajankoulutusten opetussuunnitelmissa (Mäkihonko ym. 2024). Sisältöjä ovat tuen tarpeen tunnistaminen, eriyttäminen opetuksessa ja oppimisen tukeminen. Ne esiintyvät opetussuunnitelmissa eri tavoin kuvattuna. Joissakin opettajakorkeakouluissa ne ovat erillisiä opintojaksoja ja jossakin ne ovat läpileikkaavana useiden opintojaksojen sisältöinä.

Edellä kuvattuihin opetussuunnitelman vertailuihin ja sisältöjen tarkasteluun perustuen kaikilla valmistuvilla ammatillisilla opettajilla on valmiuksia toteuttaa inklusiivista ammatillista koulutusta ja tarjota osaltaan oppimiseen erityistä tukea, jossa tehdään vahvasti yhteistyötä erityisopettajien kanssa. Miten opettajankoulutuksen opetussuunnitelmaan kirjattua inklusiivista pedagogiikkaa toteutetaan ja miten sitä edistetään, vaikuttaa käytännön toteutuksessa sen yhteisöllinen tulkinta ja tulkinnasta tehty jokaisen opettajankouluttajan omakohtainen pedagoginen soveltaminen käytännön opetus- ja ohjaustilanteissa. Joten opetussuunnitelman käytännön toteutuksen rakentavat ja kokevat opettajankouluttaja ja opettajaopiskelijat yhdessä ja yksilöllisesti.

Opettajankouluttajan oma opetus ja inklusiivinen pedagogiikka

Opettajankouluttaja toteuttaa omassa opetuksessaan inklusiivista pedagogiikkaa, kun hän opettaa opettajaopiskelijoita. Pulkkisen, Pirttimaan ja Viitalan (2024) mukaan yhteisön inklusiivisuus, opetussuunnitelmaan kirjatut inklusiivisuuden ja yhdenvertaisuuden teemat, opettajankouluttajan oma osaaminen ja asenne inkluusiota kohtaan vaikuttavat siihen, miten paljon ja millä tavoin opettajankouluttajat käsittelevät inklusiivisuutta omassa opetuksessaan.

Inklusiivista pedagogiikkaa Hakala ym. (2023) ovat määritelleet seuraavasti: ’jokaisen oppijan mahdollisuus oppia ja kehittyä omista lähtökohdistaan keskinäisen arvostuksen ilmapiirissä, jossa voi kehittää omia vahvuuksiaan ja osaamistaan’. Tämän tulee toteutua myös ammatillisessa opettajankoulutuksessa, jossa jokaisen opettajaopiskelijan tulee tuntea saavansa oppia ja kehittyä yhdessä, yksilölliseen tahtiin, kokea arvostusta ja saada arvostavaa palautetta osaamisestaan sekä tuoda omia vahvuuksiaan ja osaamistaan näkyville.

Inklusiivisuus opettajankouluttajan omassa opetuksessa lähtee opettajaopiskelijoiden kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta (kts. eSignals Opettajan tukea antava vuorovaikutusosaaminen opettajan ja opiskelijan vuorovaikutussuhteessa). Yhteisöllistä prosessia rakennetaan alusta alkaen inklusiivisesti eli opettajaopiskelijoiden tulee kokea muun muassa miten rakennetaan yhdessä turvallista oppimisympäristöä, miten on mahdollisuus osallistua ja rakentaa kollektiivista myötätuntoista kohtaamista (kts. eSignalsPRO Inkluusion toteutuminen edellyttää myötätuntoista kohtaamista) ryhmässä. Kohtaamiseen heijastuvat opettajankouluttajan näkemys moninaisuudesta, yhdenvertaisuudesta, käsitys arvostavasta vuorovaikutuksesta, eettisestä toiminnasta, arvoista ja yhteisöllisyydestä. Kohtaaminen ja vuorovaikutus näkyvät opettajankouluttajan ja opettajaopiskelijoiden ensikohtaamisessa (kts. eSignalsPRO Yhdessäolon kitkaa ja kipinöintiä – ensimmäisiä päiviä ammatillisissa opettajaopinnoissa), jossa lähdetään rakentamaan koulutuksessa yhteisöllistä oppimisprosessia opettajaopiskelijan osaamisen kehittämiseksi.

Opettajaopiskelijat ovat moninainen joukko erilaisia ihmisiä, eri-ikäisiä, erilaisilla taustoilla ja ominaisuuksilla, monenlaisilla koulutus- ja työelämäkokemuksilla, eri aloilta ja alueilta. Opettajankouluttajalla tulee olla valmius opettaa heitä kaikkia. Kun opettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa ja opetussisällöissä on inklusiivisuutta ja erityispedagogisia sisältöjä, se vahvistaa opettajankouluttajan osaamista ja minäpystyvyyttä opettaa moninaisia opiskelijoita sekä edistää tuen tarjoamista sitä tarvitseville. Opettajankouluttajien välinen tiimityö edistää inklusiivista pedagogiikkaa ja yhteisten ymmärryksen vahvistumista sen toteuttamisesta. (vrt. Pulkkinen, Pirttimaa & Viitala 2024.)

Opettajankouluttajan kaikkia oppimaan tukevassa opetuksessa (kts. Haaga-Helia julkaisut Vinkkejä opetukseen korkeakoulussa – kaikki oppivat) selkeällä ohjauksella, saavutettavalla ja monikanavaisella opetuksella ja oppimateriaalilla tuetaan tavoitteiden ja osaamisen saavuttamista (Pesonen & Nieminen 2021), jolloin opettajaopiskelijoiden tarvitsema yksilöllisen tuen tarve vähenee.

Opettajaopiskelijoiden inklusiivisuusosaamisen kehittäminen

Opettajankouluttajan tehtävänä on välittää inklusiivisia arvoja, opettaa ammatillisessa opettajankoulutuksessa erilaisten opiskelijoiden opettamista ja toteuttaa inklusiivista pedagogiikkaa (kts. Hakala ym. 2023). Siihen kuuluu vahva teoreettinen tietopohja ja opettajankouluttajan käyttämät monipuoliset pedagogiset ratkaisut omassa opetuksessa. Ne antavat opettajaopiskelijoille omakohtaisia kokemuksia inklusiivisuudesta.

Opettajankoulutuksen opetusharjoittelussa opettajankouluttaja ohjaa opettajaopiskelijoita toteuttamaan inklusiivista pedagogiikkaa käytännössä (kts. eSignalsPRO Osallisuuden peruspilarit opetuksessa ja oppimisessa). Opettajaopiskelijat voivat silloin hyödyntää omaa kokemustaan, kun opetusharjoittelussa kehittävät omaa opetusosaamistaan ja opettavat omia opiskelijoitaan.

Opettajaopiskelijat rakentavat inklusiivisuusosaamista teoreettiseen tietoon, omaan kokemukseensa, oppimiseensa ja yhteiseen reflektointiin perustuen. Inklusiivisuusosaaminen on inklusiivisuuden ymmärtämistä ja edistämistä sekä inklusiivisen pedagogiikan toteuttamista. Opettajaopiskelijan toteuttamaa inklusiivista pedagogiikkaa edistetään lisäämällä tietoa ja yhdistämällä se opetusharjoitteluun (vrt. Pulkkinen, Pirttimaa & Viitala 2024).

Opetusharjoittelun tavoitteena on harjoitella pedagogista osaamista käytännön opetustilanteissa. Opetusharjoitteluympäristöt ovat laajoja ja moninaisia, koska koko ammatillisen koulutuksen kenttä ja sen erilaiset oppimisympäristöt ovat opetusharjoittelussa mahdollisia. Opetusta voi toteuttaa perustellusti myös muualla. Opetusharjoittelu sisältää tyypillisesti toisten opettajien opetuksen seurantaa ja omaa opetusta. Näin ollen opettajaopiskelijalla on mahdollisuus nähdä ja saada mallia sekä käydä pedagogista reflektointia toisten opettajien toteuttamasta opetuksesta erilaisissa toimintaympäristöissä. Opettajankouluttaja varmistaa, että seuranta tapahtuu ajantasaista ja laadullisesti hyvää inklusiivista pedagogiikka toteuttavien opettajien opetuksessa, jolloin opettajaopiskelijan inklusiivinen pedagoginen osaaminen vahvistuu.

Opettajaopiskelijat tekevät omaan opetukseensa suunnitelman, jossa he kuvaavat muun muassa opiskelijoita ja opetuksen tavoitteita. Suunnitelmassa he perustelevat pedagogisia valintojaan ja toteutusta sekä saavat palautetta omasta opetuksestaan. Opettajankouluttaja ohjaa suunnitelmien tekemistä ja opetusharjoittelun toteuttamista varmistaen, että opetussuunnitelman tavoitteiden mukainen inklusiivinen pedagogiikka toteutuu. Opettajaopiskelijan omilla opiskelijoilla on mahdollisuus oppia keskinäisen arvostuksen ilmapiirissä, kehittyä omista vahvuuksista ja lähtökohdistaan käsin ja kasvaa osaajiksi (kts. Hakala ym. 2023). Opetusharjoittelussa tarkastelun kohteena on laadukas inklusiivinen pedagogiikka, jossa opiskelijan vahvuudet, osaaminen ja oppiminen ovat keskiössä, ja jossa tarjotaan tukea joustavasti ja matalalla kynnyksellä.

Opettajankouluttajan inklusiivisuusosaamisen kehittäminen

Kirjoitetut opettajankoulutuksien opetussuunnitelmat sisältävät elementtejä inklusiivisuuden ja erityisen tuen osalta ja ne tulee saada elämään käytännön tekoina. Inklusiivinen pedagogiikka kehittyy jatkuvasti. Siihen vaikuttavat muun muassa opiskelijoiden moninaisuuden muuttuminen, oppimisympäristöjen mahdollisuudet, digitaalisuuden ja teknologian kehittyminen, työelämän sekä oppilaitosten rakenteiden ja toimintojen muuttuminen, verkostossa yhteistyökumppaneiden toiminta. Voidakseen toteuttaa tätä kahdenlaista todella tärkeää opettajankouluttajan roolia, opettajankouluttajille täytyy tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja kehittää yhdessä heidän kanssaan inklusiivista pedagogiikkaa yhteisöllisesti. Yhteisöllinen näkemys inklusiivisuudesta ja inklusiivisesta pedagogiikasta tukee opettajankouluttajan inklusiivista osaamista.

Inklusiivisen pedagogiikan monipuolinen toteuttaminen turvaa oppimista ja osaamista sekä työllistymistä olipa kyse opettajaksi opiskelevista opiskelijoista tai ammatillisen koulutuksen opiskelijoista. Opettajankouluttajat vaikuttavat suoraan opettajaopiskelijoiden osaamiseen sekä välillisesti muiden osaamiseen ja asenteisiin. Opetusharjoittelu on opettajankouluttajan yksi tärkeimmistä vaikuttamismahdollisuuksista inklusiivisen pedagogiikan edistämiseksi. Opetusharjoittelussa opettajankouluttaja on yhteydessä oman työnsä puitteissa erilaisiin koulutusorganisaatioihin ja työelämän toimijoihin ja muihin sidosryhmiin, joiden kanssa yhteistyössä hän voi edistää inklusiivisuutta ja inklusiivien pedagogiikan toteutusta käytännössä. Myötätuntoinen ja arvostava kohtaaminen on jo osoitus inklusiivisesta osaamisesta.

Opettajankouluttajille toteutetaan jokaisessa ammatillisessa opettajakorkeakoulussa vuoden 2025 aikana tilaisuuksia, joissa kysytään heidän käsityksiään opettajankouluttajien ja ammatillisten opettajien inklusiivisuuden ja erityisen tuen osaamisesta. Tämän perusteella kehitämme INKLU-hankkeessa opettajankouluttajille inklusiivisuuteen ja erityiseen tukeen koulutuspaketti, josta Haaga-Helia vastaa. Näkökulmina ovat opettajankouluttajan oma osaaminen ja opettajaopiskelijoiden osaamisen kehittäminen. Koulutuspaketti rakennetaan monimuotoiseksi siten, että se sisältää artikkeleita, podcastejä ja videoita sekä pelin. Koulutuspaketti pilotoidaan syksyllä 2025 kaikissa opettajankorkeakouluissa ja sen pohjalta se viimeistellään. Koulutuspaketti otetaan käyttöön keväällä 2026 ja se on avoimesti saatavilla.

Kuva: Haaga-Helia