Pedagoginen kehittäminen on monialaista kehittämiskumppanuutta

Ammatilliset oppilaitokset ovat kehittämässä oppimisen tukea ja erityistä tukea ennakoiden tulevaa lakimuutosta 1.8.2026 alkaen. Yhteisöllinen kehittäminen suuressa ammatillisessa oppilaitoksessa on aina haaste, koska toimijoita on paljon, henkilöstöllä on paljon erilaista osaamista ja useita erilaisia kehittämiseen liittyviä mielenkiinnon kohteita.

Yhteisöllistä kehittämisprosessia suunniteltaessa on pohdittava, kuinka saadaan henkilöstö kiinnostumaan ja miten mahdollistetaan yhteinen kehittäminen pitkäjänteisesti. Päädyimme järjestämään yhteiskehittämisen työpajoja ja käyttämään työskentelyssä palvelumuotoilua, jossa ymmärretään asiakkaiden tarpeita ja kehitetään ratkaisuja juuri heidän tarpeisiinsa (kts. Tuulaniemi 2011).

Kuvaamme tässä artikkelissa suuressa ammatillisessa oppilaitoksessa toteutettua pedagogista kehittämistä ja miten monialaiset yhteiskehittämisen työpajat tukivat sitä. Tapauskuvaus on Stadin AO:ssa erityiseen ja vaativaan erityiseen tukeen liittyvän Majakka-toiminnan yhteisöllinen kehittämisprosessi, jossa monialaiset yhteiskehittämisen työpajat ovat osaltaan viemässä pedagogista kehittämistä eteenpäin. Monialaisuudella tarkoitamme opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä hyvinvointialueen toimijoiden yhteistyötä, jolla tuetaan opiskelijoiden oppimista.

Tavoitteena tukiratkaisu ammatillisen oppilaitoksen vahvaa erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille

Tavoitteena meillä oli kehittää koko ammatillista oppilaitosta koskeva tukiratkaisu vahvaa erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Lähtökohtana oli Stadin AO:ssa toimivaksi tukiratkaisuksi kehitetty Majakka-toiminta, jota oli pilotoitu joissakin toimipisteissä. Kehittämistyötä aloittaessamme Majakka tarkoitti kiinteässä oppimisympäristössä toimivaa, joustavaa, henkilökohtaistettua ja turvallista pienryhmää vahvaa erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle.

Tarvelähtöisen kehittämistyön tuloksena Majakka-toiminta monimuotoistui ja laajeni tavoittamaan vahvaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita erilaisissa opintojen vaiheissa. Kehittämisessä hyödynnettiin palvelumuotoilua, joka mahdollisti jo olemassa olevien Majakka-toimintojen kehittämisen edelleen, sekä uusien Majakka-toimintojen luomisen niihin toimipisteisiin, joissa sitä ei vielä ollut toiminnassa.

Pedagogista kehittämistä toteutettiin tavoitteellisesti kolmella tasolla

Majakka-toiminnan tukiratkaisujen kehittämistä tehtiin organisaatiossa kolmella tasolla samaan aikaan, eli ammattioppilaitoksen 1) johtohenkilöstön ja 2) opetus- ja ohjaushenkilöstön, opiskeluhuollon ja –terveydenhuollon henkilöstön tasolla sekä 3) monialaisissa kehittämistyöpajoissa, jotka toteutettiin hanke yhteistyönä. Kolmella tasolla kehittämistä tarvittiin, jotta voitiin turvata kehittämisprosessin aikana tarvittavia päätöksiä, resursseja ja toimintaperiaatteiden luomista sekä sisällöllistä pedagogista suunnittelua ja toteuttamista eri toimipaikoissa (kuva 1).

Kuva 1. Majakka-toiminnan monialaisen yhteiskehittämisen prosessikuvaus: pedagogista kehittämistä kolmella tasolla.

Stadin AO:n ja opiskeluhuollon johtohenkilöstö sitoutui Majakka-toiminnan kehittämiseen luoden päätöksillä, resursseilla ja selkeillä tavoitteilla tahotilan pedagogiselle kehittämiselle. He tukivat kehittämisprosessia aktiivisesti tekemällä kehittämistavoitteet näkyväksi koko organisaatiolle, mahdollistivat resurssit ja tuen kehittämistyöhön koko prosessin ajan. Opetus- ja ohjaushenkilöstö ja opiskeluhuollon työntekijät työskentelivät aktiivisesti ja sitoutuneesti. He kehittivät Majakan toimintaa ja sen toteuttamiseen liittyvää monialaista osaamista koko oppilaitoksen tasolla ja toimipaikkakohtaisesti jatkuvana arjessa tapahtuvana kehittämistyönä. Koulutuspäälliköt ja opiskeluhuollon esihenkilöt työskentelivät yhdessä muun henkilöstön kanssa monialaisissa yhteiskehittämisen työpajoissa.

Monialaisten yhteiskehittämisen työpajojen toteutus

Monialaisten yhteiskehittämisen työpajojen avulla luotiin koko lukuvuoden kestävä palvelumuotoilua hyödyntävä prosessi pedagogisen kehittämisen äärellä. Palvelumuotoilun periaatteiden mukaisesti Majakka-toimijat osallistuivat monialaisten yhteiskehittämisen työpajojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Koko prosessin ajan kehittämisessä huomioitiin Majakan henkilöstön monialainen osaaminen ja kokemukset sekä vahvaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden moninaiset tuen tarpeet ja palautteet. (kts. Tuulaniemi 2011). Työpajoihin haluttiin luoda aito, yhteisen jakamisen ilmapiiri, jossa jokaisen ammattilaisen osaamista arvostetaan ja heillä on aikaa jakaa, pohtia ja kehittää yhdessä monialaisesti Majakka-toimintaa.

Toteutimme kolme monialaisen yhteiskehittämisen työpajaa Stadin AO:n henkilöstölle. Stadin AO:n henkilöstö on laaja ja heistä osalle Majakan toiminta oli jo tuttua, koska sitä oli jo pilotoitu useissa toimipaikoissa ja muutamissa toimipaikoissa oli jo vakiintuneita käytänteitä. Samaan aikaan muihin toimipaikkoihin luotiin Majakkaa uutena toimintana. Työpajat mahdollistivat heille yhteisen kohtaamispaikan, jossa jaettiin osaamista, kokemuksia ja mallinnettiin jo toiminnassa olevien hyviä käytänteitä ja kehittämisen vinkkejä. Osallistujien määrä vaihteli 80-110 henkilöä työpajoittain, ryhmiä oli vaihdellen 12-14. Osallistujat jaettiin etukäteen työskentelyn kannalta tarkoituksen mukaisiin ryhmiin. Yhteiskehittämisen työpajat olivat puolen päivän mittaisia ja niissä oli sama rakenne: ennakkotehtävä, yhteinen, työskentelyosuus ryhmissä ja koonti. Lisäksi osallistujilta kerättiin palautetta.

Hyvien käytänteiden jakaminen ja uusien Majakka-toimintojen käynnistäminen

Ensimmäisen työpajan ennakkotehtävänä oli perehtyä toiminnassa olevien Majakoiden periaatteisiin ja toimintaan. Ennakkotehtävää varten tehtiin video, jossa Majakan opiskelijat ja henkilöstö kertoivat kokemuksiaan toiminnasta. Videon pohjalta osallistujat miettivät omakohtaisesti mitkä ovat Majakan hyviä, toimivia käytänteitä, jotka kannattaisi jakaa muille. Lisäksi he pohtivat Majakan toimintamallia, joka voisi olla hyvä oman toimipaikan opiskelijoille, huomioiden alojen erilaisuudet.

Yhteiskehittämisen työpajassa johdon avauspuheenvuoro oli monialaista yhteiskehittämistä arvostava. Se vahvisti osallistujien yhteishenkeä ja teki näkyväksi yhteiset tavoitteet vastata opiskelijoiden lisääntyneeseen tuen tarpeeseen koko organisaation tasolla monialaisesti. Työpajassa työskenneltiin ammattiryhmittäin, koska näin samaa tehtävää toteuttavat toimijat saivat tuoda oman rollinsa ja osaamisensa esille opiskelijoiden oppimisen tukemisessa. Lisäksi kokeneet Majakka-toimijat jakoivat kokemuksiaan niille, joille toiminta oli uutta.

Ensimmäisessä monialaisessa yhteiskehittämisen työpajassa toteutui tavoitteemme mukaisesti aito kohtaaminen kollegojen kanssa. Ilmapiiri oli innostunut, kokemuksia avoimesti jakava ja kollegoja kuunteleva. Ennakkotehtävä tuki yhteisen työskentelyn aloittamista ja ohjeistus työpajan tehtävään oli selkeä. Työpajatyöskentelyn tuloksena syntyi tavoitteidemme mukaisesti hyvien käytänteiden jakamista sekä kehittämiskohteiden kartoitusta ammattialakohtaisesti. Samalla tiedostettiin monialaisen henkilöstön eri osaajien roolia, havaintoja ja toiveita vahvaa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tukemiseksi Majakka-tukipajassa.

Osallistujien mielestä toisiin Majakka-toimijoihin tutustuminen oli tärkeää ja he kokivat saaneensa vertaistukea. Lisäksi he olivat saaneet uusia ideoita toiminnan toteuttamiseen, selkeyttä Majakka-toiminnan toteuttamiseen ja yhteistyö tiivistyi. Työpajasta saatuihin palautteisiin perustuen monialaisen kehittämistyöpajan ensimmäinen toteutus oli onnistunut ja lisäksi saatiin osallistujilta hyviä ideoita seuraavan työpajan toteuttamiseksi.

Ensimmäisen ja toisen työpajan välillä Majakka-toimintaa kehitettiin eteenpäin työpajassa tehtyjen havaintojen ja suunnitelmien pohjalta ammatillisen oppilaitoksen eri toimipisteissä: osa kehitti jo olemassa olevaa toimintaa ja osa toimipisteistä perusti Majakkaa uutena toimintana. Henkilöstö kehitti edelleen Majakkaa monialaisesti ja johdon tukemana.

Toiminnan, vastuiden ja käytänteiden kehittäminen vertaisoppimisen avulla

Toinen työpaja keskittyi kirkastamaan toimintaa, vastuita ja käytänteitä Majakassa. Työpajassa toteutui palvelumuotoilun mukaisesti yhteinen toiminnan arviointi ja kehittäminen (Miettinen 2011). Ennakkotehtävänä oli tutustua materiaaleihin, joissa kuvattiin Majakka-toiminnan periaatteita ja toteutusmuotoja.

Toisessa monialaisessa yhteiskehittämisen työpajassa toimipaikkakohtaiset ryhmät tarkastelivat: 1) Majakan toimintaa, toimijoiden rooleja ja vastuita sekä 2) opiskelijan palvelupolkua. Tavoitteena oli tietoisesti saattaa osallistujat keskustelemaan Majakan toiminnassa monialaisesta työskentelystä ja vastuiden jakautumisesta, muun muassa kuka tekee, kenen kanssa, mitä, milloin ja missä.

Yhteiskeskustelu kirkasti tukea tarjoavien monialaisten ammattilaisten rooleja ja vastuita sekä auttoi tunnistamaan toisten osaamista, mahdollisia päällekkäisiä, rinnakkaisia tai tarvittavia tukitoimia, joiden pohjalta toimintaa ja yhteistyötä kehitettiin eteenpäin. Opiskelijan palvelupolku puolestaan tarkasteli opintojen aikaista palvelupolkua opiskelijan näkökulmasta ja sen laadullista arviointia. Ryhmät kirjasivat kuvauksensa toimipaikkakohtaisiin tiedostopohjiin, jotka olivat avoimena näkyvillä koko organisaatiolle teams-alustalla.

Toimipaikkakohtaiset monialaiset ryhmät työskentelivät tiiviisti yhdessä huomioiden Majakka-toiminnan organisaatiotason periaatteet sekä toimipaikkojen ja alojen vaatimukset. Osallistujat vaihtoivat kokemuksia, ajatuksia ja pohtivat tukipajan toiminnan kehittämistä yhdessä. Ryhmissä kuunneltiin kollegoja, heidän rooliaan ja toteutunutta toimintaa sekä täsmennettiin opiskelijan palvelupolun mukaista etenemistä ja laadullista toteutumista.

Palautteet toisen yhteiskehittämisen työpajan toteutuksesta olivat erinomaisia. Monialaiset kehittämistyöpajat koettiin hyödylliseksi ja tarkoituksenmukaisiksi oman osaamisen, roolin ja Majakka-toiminnan näkökulmasta. Majakka-toiminta oli monipuolistunut ja kehittynyt huomattavasti: siinä oli havaittavissa yhteisiä koko oppilaitosta koskevia toimintaperiaatteita ja toimipaikkakohtaisesti hieman erilaista toteutusta, jossa huomioitiin alojen tarpeet ja toimintakulttuuri. Opiskelijan palvelupolkua selkeytettiin ja tehtiin yhdessä laadullista arviointia sen toteutumisesta.

Toisen yhteiskehittämisen työpajan jälkeen toimipaikoissa kehitettiin Majakka-toimintaa edelleen. Tavoitteena oli pilotointien ja kehittämisen perusteella miettiä vakiintunutta Majakan toimintamallia toimipaikassa. Kun ryhmien kuvaukset oli kirjattu Teams-alustalle, kaikki näkivät toistensa kuvaukset. Näin heillä oli mahdollisuus peilata oman toimipaikan Majakka-toimintaa ja opiskelijan palvelupolkua muiden toimipaikkojen toimintaan. Osallistujat vaikuttivat myös palautteiden kautta ja omilla toiveillaan kolmannen työpajan toteutukseen, jossa teemana on toiminnan arviointi ja kehittäminen.

Toiminnan arviointi ja kehittäminen edelleen kohti vakiintunutta toimintaa

Kolmannessa monialaisessa yhteiskehittämisen työpajassa tavoitteena on toiminnan arviointi ja kehittäminen edelleen kohti vakiintunutta Majakka-toimintaa eri toimipaikoissa. Työskentely tapahtuu toimipaikkakohtaisissa ryhmissä. Ennakkotehtävänä on viimeistellä ja päivittää toisessa työpajassa koottu Majakan toimintaa, toimijoiden rooleja ja vastuita koskeva taulukko sekä opiskelijan palvelupolun kuvaus.

Työpajassa esitellään alkuun koontia oppilaitostasolla ennakkotehtävästä. Lisäksi tuodaan esille kehittämistarinoita eri Majakka-muodoista sekä opiskelijoiden kokemuksia siitä, miten heidän mielestään Majakka on tukenut ammatillisia opintoja. Ryhmätyöskentelyssä mietitään toimipaikkakohtaisesti tulevaisuuden muistelun avulla miltä Majakka-toiminta näyttää syyskuussa 2026, kun oppimisen tuen, erityisen tuen ja erityisopetuksen lainsäädäntömuutokset ovat tulleet voimaan.

Tulevaisuuden muistelu on menetelmä, jossa osallistujat kuvittelevat miten Majakka toimii syksyllä 2026 ja pohtivat sen jälkeen miten siihen on päästy. Toimipaikkakohtaiset tuotokset jaetaan Teams-alustalla yhteisesti kuten aiemminkin ja ne puretaan yhteiskeskustelussa työpajan lopussa. Työskentelyn jälkeen tuotoksia tarkastellaan vielä tarkemmin toimipaikkakohtaisesti ja Majakka-toimintaa kehitetään edelleen kohti vakiintunutta toimintaa näiden askelten suunnassa.

Monialainen pedagoginen kehittäminen on kumppanuutta

Majakka-toiminnan monialainen kehittäminen on ollut prosessi, joka on vakiinnuttanut sen toiminnan osaksi Stadin AO:n rakenteita ja toimintaa. Johtohenkilöstön tuki, henkilöstön sitoutuminen kehittämistyöhön ja monialaisten yhteiskehittämisen työpajojen organisointi ovat muodostaneet kehittämisprosessin ytimen. Eri toimipisteissä tapahtunut toiminnan kehittäminen, uusien käytänteiden luominen, edelleen kehittäminen ja vakiintuneen toiminnan ennakoiminen ovat tuottaneet tuloksena Stadin AO:n Majakan, jossa on erilaisia tukimuotoja vahvaa erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Majakan vahvuutena on koko ammatillisen oppilaitoksen tasolla luodut yhteiset toiminnan periaatteet, joissa huomioidaan toimipaikkakohtaiset ja alojen tarpeet.

Kehittämistoimintaan sitoutunut monialainen henkilöstö, eri tasoilla toimiminen ja palvelumuotoilun hyödyntäminen saivat yhteisöllisen kehittämisen toimimaan suuressa ammatillisessa oppilaitoksessa. Monialaiset yhteiskehittämisen työpajat ja palvelumuotoilu toivat toimijat ja kehittäjät yhteen. Työpajojen selkeä teemoitus ja rakenne sekä hanketoimijoiden huolellinen yhteissuunnittelu auttoivat prosessin etenemisessä. Työpajoissa kuunneltiin kaikkia monialaisia osallistujia herkällä korvalla ja jokainen sai osallistua ja vaikuttaa kehittämiseen. Saatujen palautteiden perusteella työpajoihin osallistuneet henkilöt pitivät pedagogisen kehittämisen edellytyksenä yhteistä aikaa, paikkaa ja tilaa monialaiselle työskentelylle ja jakamiselle. Yhteiskehittäminen vaatii yhteisen ymmärryksen rakentamisen tavoitteiden ja toiminnan ympärille, mihin tarvitaan aikaa, kohtaamisia ja jakamista.

Yhteiskehittämisen työpajat olivat kaikille Majakka-toiminnan kehittämiseen osallistuville yhteinen paikka jakaa osaamista ja kokemuksia, tarkastella sitä mitä on tehty, mihin kiinnitetään seuraavaksi huomiota ja mitkä ovat seuraavat askeleet. Kehittämisprosessin aikana oli hienoa havaita, miten monialainen henkilöstö kehitti vastuullisesti opiskelijoiden oppimisen tukitoimia ja teki yhteistyötä monialaisina kehittämiskumppaneina tämän eteen. Kumppanuus tarkoittaa yhteistoimintaa, joka perustuu luottamukseen, avoimuuteen, kunnioitukseen ja tasavertaisuuteen (Kippola-Pääkkönen & Karhula 2025). Kehittämiskumppanuus on tässä yhteydessä kaikkea sitä, miten avoimella ja luottamukseen perustuvalla yhteistyöllä toimitaan monialaisesti toisten osaamista kunnioittavasti ja tasavertaisesti kehittämistyössä.

Kuva: Shutterstock