Monimuotoisella Majakka-toiminnalla monialaista erityistä tukea opiskelijoille

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoiden tuen tarpeet ovat lisääntyneet ja ne ovat aiempaa moninaisempia ja haastavampia (Räty 2024). Osa opiskelijoista tarvitsee opintoihinsa vahvaa erityistä tukea. Tuen tarpeen havaitseminen ja riittävien tukitoimien järjestäminen vaativat ammatillisissa oppilaitoksissa systemaattista kehittämistä. Stadin AO:ssa opiskelijoiden moninaisiin tuen tarpeisiin on kehitetty vahvan erityisen tuen muotoja. Erityisesti oppivelvollisten opiskelukykyä ja opintoihin kiinnittymistä tuetaan monimuotoisella Majakka-toiminnalla, joka perustuu monialaiseen yhteistyöhön.

Tässä artikkelissa kuvataamme vahvan erityisen tuen kehittämisen lähtökohtia sekä Majakka-toiminnan erilaisia toteutusmuotoja.

Oppilaitoksen lähtökohdat ja tarpeet vahvemman erityisen tuen tukitoimille

Stadin AO on Suomen suurin ammattiopisto, jossa järjestetään sekä tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta (TUVA-koulutus) että tutkintoon ja osatutkintoon johtavaa koulutusta. Tutkintokoulutuksen tarjonnassa on yli 50 erilaista ammattia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa. Opetus- ja ohjaustoimintaa toteutetaan 14 toimipaikassa, työelämässä ja muissa oppimisympäristöissä ympäri Helsinkiä. Etenkin TUVA-koulutuksessa ja perustutkintokoulutuksessa opiskelijat muodostavat varsin heterogeenisen joukon, jolloin opiskelijoilla on myös erilaisia oppimisen tuen tarpeita. Osa opiskelijoista tarvitsee vahvaa tai vaativaa erityistä tukea. Vaativan erityisen tuen järjestämislupaa ei koulutuksen järjestäjällä ole, mutta oppilaitoksen tulee järjestää riittävät tukitoimet opiskelijoiden oppimisen tueksi.

Oppivelvollisuuden laajentaminen syksystä 2021 alkaen on tuonut ammatilliseen koulutukseen omat mausteensa ja uudenlaisia haasteita. Käytännössä sekä perustutkinto-opintoihin että valmentavaan koulutukseen ohjautuu ammatillisiin oppilaitoksiin vahvaa tukea tarvitsevia opiskelijoita, jotka aiemmin olisivat jääneet joko koulutuksen ulkopuolelle tai ohjautuneet opiskelemaan ammatillisiin erityisoppilaitoksiin.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arviointiraportissa Vastuut ja yhteistyö oppivelvollisten ohjauksessa, nuorten sijoittuminen toisen asteen koulutuksiin ja koulutusvalintoihin vaikuttavia tekijöitä (Jokio ym. 2024) kerrotaan, että vuonna 2023 jopa 14 % oppilaista, joilla perusopetuksessa on yli 10 yksilöllistettyä oppiainetta, ohjautui opiskelemaan perustutkintokoulutukseen ammatilliseen oppilaitokseen. Vastaava luku ammatillisissa erityisoppilaitoksissa oli vain 7 %. Oppilaista, joilla oli 5-9 yksilöllistettyä oppiainetta perusopetuksessa, ohjautui ammatillisiin erityisoppilaitoksiin tutkintokoulutukseen vain 5 % ja jopa 46 % heistä aloitti opintonsa ’perusamiksen’ tutkintokoulutuksessa.

Edellä kuvatut opiskelijat tarvitsevat vahvaa erityistä tukea ammatillisissa opinnoissa. Ammatillisille oppilaitoksille on erittäin haastavaa tarjota riittävää ja oikea-aikaista oppimisen tukea opiskelijoille, joiden erityisen tuen tarve on niin vaativa, että oppisisältöjä on perusopetuksessa jouduttu yksilöllistämään useissa oppiaineissa.

Stadin AO:ssa erityisopiskelijoiden määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2013 vuoteen 2023, kun kokonaisopiskelijamäärä on samassa ajassa kasvanut 9 % (Vipunen 2025). Perustutkinnoissa oli maaliskuussa 2025 erityisen tuen opiskelijoita 24,8 %, ja TUVA-koulutuksessa 26,7 % kaikista opiskelijoista. Erityisen tuen tarpeet painottuvat etenkin oppivelvollisiin (Stadin AO:n sisäinen tietotyöpöytä 2025).

Samalla kun nuorten oppimisen tuen tarpeet ovat ammatillisissa oppilaitoksissa määrällisesti lisääntyneet, ne ovat muuttaneet jossain määrin muotoaan ja moninaistuneet. Oppilaitoksen sisäinen tilastointi osoittaa, että vielä tammikuussa 2021 erityisen tuen päätösten taustalla korostuivat toiminnanohjauksen vaikeudet, neuropsykiatrisen epätyypillisyyden tuottamat tarkkaavuuden ja keskittymisen haasteet sekä lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvät vaikeudet. Tammikuussa 2025 erityisen tuen tarpeiden taustatekijöissä painottuvat edellisten lisäksi mielenterveyteen liittyvät pulmat: ahdistuneisuus ja masennus.

Arjessa opiskelijoiden ongelmana näyttäytyvät myös erilaiset sosiaalisten tilanteiden pelot, jotka voivat estää jopa opiskelijan tulemisen oppilaitosympäristöön. Ammatillisen oppilaitoksen toiminnassa olevat erityispedagogiset keinot eivät enää riitä vastaamaan opiskelijoiden lisääntyneisiin, moninaisempiin ja haastavampiin erityisen tuen tarpeisiin ja siksi Stadin AO:ssa kehitettiin Majakka-toimintaa.

Majakka-toiminnan kehitys

Majakka-toimintaa aloitettiin Stadin AO:ssa jo syksyllä 2021 uuden oppivelvollisuuslainsäädännön astuttua voimaan. Tuolloin toimintaa pilotoitiin yhdessä toimipaikassa. Koska Majakka vaikutti tulokselliselta ja vaikuttavalta, myös muutamissa muissa toimipaikoissa alettiin kehittämään ja toteuttamaan Majakkaa omissa oppimisympäristöissä.

Majakka tarkoitti tuolloin nimenomaan Lähi-Majakkaa, fyysistä oppimisympäristöä ja siellä pienryhmässä tapahtuvaa saavutettavaa ja turvallista opetusta ja ohjausta. Majakassa oli mahdollista edistää sekä tutkintotavoitteisia opintoja erityisenä tukena tai vahvistaa opiskeluvalmiuksia OPVA-opintoina. Alusta alkaen opiskelijalähtöinen joustavuus, turvallisuus ja saavutettavuus olivat toiminnan johtavia periaatteita.

Suuressa, monialaisessa ja useista erillisistä oppilaitoksista koostetussa koulutusorganisaatiossa toimintojen ja yhteisten toimintamallien kehittäminen vaatii pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä. Majakka-toiminnan määrätietoinen ja oppilaitostasoinen kehittäminen aloitettiin helmikuussa 2024 alkaneen OPH:n rahoittaman ammatillisen koulutuksen Oppimisen tuen-kehittämishankkeen turvin. Mukaan Majakan kehittämiseen tuli INKLU-hankkeen asiantuntijoita Haaga-Heliasta ja Keudasta. Hanketoimijat järjestivät yhteistyössä monialaisia yhteiskehittämisen työpajoja tukemaan Majakka-toiminnan kehittämisprosessia.

Majakassa opiskelija saa opintoihinsa kokonaisvaltaista tukea

Tarvelähtöisesti kehitetty Majakka on kohdennettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat hyvinvointinsa, opiskelukykynsä ja oppimisensa tueksi erityisen vahvaa ja kokonaisvaltaista tukea. Majakan toteutusperiaatteita ovat turvallinen ja ennakoitava oppiminen, joustava opintojen toteutus ja eteneminen yksilölliseen tahtiin, yksilöllinen tuki turvallisessa ryhmässä, muokattavat ja joustavat opiskelutavat ja -ympäristöt opiskelijan tarpeisiin.

Turvallinen ja ennakoitava oppiminen tarkoittaa opiskelijalle sosioemotionaalisesti, psyykkisesti ja fyysisesti turvallista ympäristöä oppia, jossa opiskelija tietää etukäteen mitä oppiminen ja opetus hänen osaltaan tarkoittavat. Opetus ja ohjaus Majakassa on vahvuuslähtöistä ja opiskelija osallistuu muun muassa vaikuttamalla itse tavoitteisiinsa ja toteutukseen. Häntä ohjaavat tutut, turvalliset opettajat, jotka opettavat yksilöllisesti sekä auttavat ja varmistavat oppimistehtävissä ja ennakoivat mitä tapahtuu seuraavaksi valmentaen etukäteen opiskelijaa tähän.

Majakassa opetuksen toteuttaminen ja oppimisympäristöt vaihtelevat opiskelijan lähtökohtien, vahvuuksien ja tarpeiden mukaan. Jokaiselle Majakkaan ohjattavalle opiskelijalle henkilökohtaistetaan tavoitteet, oma työjärjestys ja jatkosuunnitelma. Majakassa opiskelu on opiskelijalle määräaikainen vahva tukitoimi, jolla turvataan opiskelijalle mahdollisuus löytää omat vahvuutensa, vahvistaa opiskelukykyään, onnistua ja edetä opinnoissaan, kokea osallisuutta ja oppimisen iloa. Jokainen Majakassa opiskeleva opiskelija kohdataan arvostavasti opiskelijan omaa toimijuutta vahvistaen. Opiskelijoille kohtaaminen ja siitä jäänyt tunnekokemus ovat merkittäviä kuten alla eräs opiskelija kuvaa omaa kokemustaan.

Se, että kun otetaan aamulla hyvin vastaan, helpottaa se seuraavana päivänä tulemista.

Luottamussuhteen rakentaminen ja ylläpitäminen opiskelijan kanssa on olennainen osa toimintaa. Opiskelijalle annetaan positiivista palautetta aina kun siihen on syytä. Jos opiskelija lipsuu sovituista aikatauluista tai on ilmoittamatta poissa, häntä tavoitellaan heti ja näin muistutetaan, että hän on tärkeä ja hänestä välitetään.

Majakka-jaksolle tehdyn henkilökohtaisen suunnitelman toteutumista seurataan koko ajan ja tavoitteita ja toimintatapoja tarkennetaan ja tarvittaessa muutetaan joustavasti. Myös jatkosuunnitelmaa tarkennetaan jakson edetessä, jotta opiskelija saa jatkossakin riittävää ja oikea-aikaista tukea. Ensisijainen tavoite on, että opiskelija pystyy jatkamaan opintojaan sujuvasti. Käytännössä se toisinaan tarkoittaa, että Majakka-jakson aikana opiskelija ohjataan eri tutkintoon tai koulutukseen ja tarvittaessa vaativan erityisen tuen piiriin ammatilliseen erityisoppilaitokseen. Usein opiskelijat kuitenkin voimaantuvat Majakassa niin, että pystyvät jatkamaan tutkinto-opintojaan Majakkaa kevyempien, yleisesti käytössä olevien tukitoimien avulla.

Majakka on toteutukseltaan monialaista, moninaista ja joustavaa

Keskeistä Majakka-toiminnassa on monialainen yhteistyö ja yhteinen vastuu opiskelijoista. Monialainen yhteistyö tarkoittaa opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä hyvinvointialueen toimijoiden yhteistyötä. Jokaisella opiskelijalla on opintojen alusta alkaen nimetty ryhmänohjaaja, joka vastaa opiskelijan opinnoista. Ryhmänohjaaja pysyy opiskelijalla samana myös Majakassa, mutta opiskelija saa lisäksi tuekseen Majakan vastuuopettajan ja muut Majakan turvalliset aikuiset.

Majakan vastuuopettaja on erityisopettaja ja hänen lisäkseen opetusta, ohjausta ja hyvinvoinnin tukea antavat Majakassa tyypillisesti ammatillinen opettaja, YTO-opettaja, opinto-ohjaaja, opiskeluhuollon toimijat ja ns. matalan kynnyksen ohjaushenkilöstö, kuten oppilaitosnuorisotyöntekijät, liikuntakoutsit ja koulunkäynnin ohjaajat. Monialaisella yhteistyöllä on mahdollista toteuttaa opiskelijalle kokonaisvaltaista tukea hyvinvointiin ja oppimiseen. Jotta yhteistyö opiskelijan oppimisen tueksi olisi monialaisesti saumatonta, on tärkeää, että eri toimijoiden roolit ja vastuut on selkeästi määritelty, ja Majakan toimintaa varten on kohdennettu riittävästi ajallista resurssia.

Erilaisilla Majakan toteutusmuodoilla huomioidaan erilaisten oppijoiden monenlaiset tarpeet opintojen eri vaiheissa. Toteutusmuodot joustavat opiskelijoiden tarpeiden sekä tutkintoalojen osaamisvaatimusten mukaisesti. Majakka-toiminnassa on yhteiset raamit, joiden sisällä toimintamalleja toteutetaan tutkintoalojen erityispiirteet huomioiden. Majakan perustoteutusmuotoja on neljä.

Lähi-Majakka

Majakka-toiminta alkoi Lähi-Majakasta, joka tarkoittaa kiinteässä, turvallisessa ja saavutettavassa oppimisympäristössä oppilaitoksen sisällä toteutettavaa vahvaa erityisopetusta ja ohjausta pienryhmätoteutuksena. Alla erään opiskelijan palaute Lähi-Majakan toiminnasta.

Because of my anxiety its hard to come to school so a smaller class made it easier.

Lähi-Majakassa voidaan opiskella sekä ammatillisia että YTO-opintoja. Jokaisella opiskelijalla on oma yksilöllinen aikataulunsa ja työjärjestyksensä, joten pienryhmässä opiskelu on mahdollista, vaikka Lähi-Majakassa olisi opiskelijoita huomattavasti enemmänkin.

Lähi-Majakasta voidaan pienryhmissä siirtyä opiskelemaan oman alan ammatillisiin oppimisympäristöihin kuten työsaleihin, opintokäynneille ja erilaisiin hyvinvointia edistäviin aktiviteetteihin, usein yhteistyössä opiskelijahuollon tai kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Työelämä-Majakka

Työelämä-Majakka on opiskelijalle työssäoppimiseen ja työllistymiseen kohdentuvaa vahvaa erityistä tukea, joka on luonteeltaan valmentavaa, työelämäympäristöihin jalkautuvaa ja työelämäkumppaneiden kanssa yhdessä toteutettavaa yksilö- tai pienryhmäohjausta. Työelämä-Majakkaa voidaan työelämässä oppimiseen tai työnhakuun valmentautuessa toteuttaa myös Lähi-Majakassa tai muissa tarkoituksen mukaisissa oppimisympäristöissä.

Työelämä-Majakassa opiskelijaa autetaan soveltuvan työssäoppimispaikan löytämisessä ja tarvittaessa toteutetaan matalan kynnyksen harjoittelupäiviä esimerkiksi vapaaehtoistyötehtävissä osana valmentautumista työelämäjaksolle. Työpaikkaohjaajan ja työyhteisön kanssa sovitaan aktiivisesta yhteydenpidosta ja ohjauskäynneistä. Työpaikkaohjaajaa myös valmennetaan erilaisen oppijan kohtaamiseen, ohjaamiseen ja tukemiseen. Työelämä-Majakkaa toteutetaan tyypillisesti erityisopettajan ja ammatillisen opettajan yhteistyönä. Alla erään opiskelijan kiitos saamastaan tuesta.

Teiltä sain aina apua, ilman teitä en olisi valmistunut.

Liikkuva Majakka

Liikkuva Majakka jalkautuu tukemaan opiskelijoita, joiden on vaikeaa tai mahdotonta tulla oppilaitosympäristöön opiskelemaan, vaikka heillä olisi motivaatiota opiskeluun. Liikkuva Majakka on yksilö- tai pienryhmäohjausta jalkautuen opiskelijoiden kanssa muualle kuin oppilaitokseen, esimerkiksi kirjastoihin tai muihin julkisiin tiloihin. Alla erään opiskelijan kuvaus saamastaan tuesta ja sen vaikutuksesta hänen opintoihinsa.

Ope on kysellyt kuulumisiani sekä ollut tukena kun koulun käynti on ollut vaikeaa esim. ope on tullut lähi kirjastooni jos minulla on ollut vaikeuksia tulla koululle. Ope on iso syy siihen että olen saanut käytyä koulussa normaalisti sekä tehtyä kaikki rästit. Ope on tsemppari joka välittää oppilaiden mielen terveydestä sekä auttaa kohtaamaan haasteet yhdessä eikä yksin. Ope on tarjonnut minulle tukea ilman että minusta tuntuu että vaivaan häntä asioillani. — Kiitos paljon opelle ja koululle että koulullamme on ollut tällänen ihana ihminen joka muutti mieltäni että pystyn tähän opiskeluun vaikka se ei aina tuntunut siltä.

Liikkuvan Majakan tarkoituksena on tukea opiskelijaa edistämään opintojaan ja rohkaista häntä turvallisesti pienin askelin siirtymään epämuodollisista oppimisympäristöistä ammatillisiin oppimisympäristöihin, mahdollisesti ensin Lähi-Majakkaan.

Etä-Majakka

Etä-Majakka täydentää muita Majakka-toiminnan muotoja. Se on verkkovälitteistä opetusta ja ohjausta joko yksilöllisesti tai pienryhmäohjauksena. Etä-Majakka voi olla muun muassa tukipäivystystä opiskelijalle sovittuna aikana, jolloin opiskelija tietää saavansa tukea, ohjausta ja neuvoa opintoihinsa. Se voi olla keskusteluryhmän tapaamista verkossa, teemallisia toteutuksia ryhmälle, tai opintojen etätoteutusta pienryhmälle.

Käytännössä Majakan eri toteutusmuodoilla on yhteisiä rajapintoja ja osittain ne limittyvät toisiinsa. Toiminnan kehittämisessä on kuitenkin järkevää tunnistaa toiminnan erilaisia ulottuvuuksia, jotta itse toimintaa voidaan edistää systemaattisesti ja kustannustehokkaasti: oikeanlaista tukea oikea-aikaisesti todellisiin tarpeisiin olemassa olevia resursseja hyödyntäen. Toimintamuodoista eniten resursseja vaativaa on liikkuvan Majakan toiminta. Käytännössä toiminta kohdentuu oppivelvollisiin ja on luonteeltaan lyhytaikaisinta.

Kun liikkuvan Majakan avulla saadaan tuloksia, alkaa se näyttäytyä yhteiskunnallisesti tarkasteltuna varsin edulliselta. Oppilaitoksen mahdollisuudet nuorten monimuotoisessa tukemisessa ovat varsin rajalliset ja Kuntaliiton (2024) aloitetta kuntouttavasta opetuksesta on syytä vakavasti pohtia.  Sen mukaan väliaikaisesti opiskelukuntoa vailla olevien opiskelijoiden opiskelua tuetaan kuntouttavan opetuksen mallilla, jossa yhdistyvät hyvinvointialueiden palvelut, työpajatoiminta sekä ammatillinen koulutus. 

Majakan vaikuttavuus ja tulevaisuuden näkymät

Stadin AO:n Majakka-toiminnan arvoa on syytä mitata sekä yksilö-, oppilaitos- että kaupunkitasoisesti. Yksilötason mittareina todennetaan, että tuen avulla opiskelijoiden opinnot ovat edenneet ja osaamispisteitä on kertynyt. Tärkeää on myös opiskelijoiden kokemus oppimisen ja hyvinvoinnin positiivisesta kehityksestä. Yksilötasolla opiskelijat ovat olleet erittäin tyytyväisiä Majakan toimintaan. Kun opiskelijoilta kysyttiin kokemuksia ja palautetta siitä mitkä asiat Majakassa auttoivat opiskelijaa opinnoissa ja oman hyvinvoinnin edistämisessä, he vastasivat muun muassa: Stressi väheni; Sain opintoja eteenpäin; Rauhallisuus ja pieni ryhmä; Opettajat ovat aika kivoja ja kärsivällisiä, he ovat aika kivoja.

Majakan tukitoimet ja oppimisympäristöt ovat tukeneet opiskelijoiden oppimista ja monialainen henkilökunta on osannut vastata opiskelijoiden vahvan erityisen tuen tarpeisiin. Syntyi positiivinen kehä: hyvinvointi lisäsi oppimista ja oppiminen lisäsi hyvinvointia.

Kun tarkastelemme toiminnan arvoa oppilaitostasolla, on heti alkuun todettava, että Majakka-toiminta on kehittynyt huomattavasti lyhyessä ajassa. Pedagogisen kehittämisprosessin alussa keväällä 2024 Majakka-toimintaa oli neljässä Stadin AO:n toimipaikassa eikä toiminta ollut vielä kovin jäsentynyttä, saati käytänteissään yhtenäistä. Keväällä 2025 Majakka on laajentunut jo 13 toimipaikkaan, käytänteitä on yhtenäistetty ja toiminta on saatu vakiinnutettua ammatillisen oppilaitoksen rakenteisiin.

Toimintaa kehitetään edelleen ja vaikuttavuutta mitataan Majakan omien opiskelijapalautteiden lisäksi seuraamalla muun muassa opintojen etenemistä, opintoihin kiinnittymistä sekä Hyvinvointikyselyn ja Amiskyselyn palautteita. Majakka-toiminnassa opiskelleiden kohdalla ei ole tullut negatiivisia eroja, opiskelijat ovat kiinnittyneet opintoihin ja osa jo valmistunut, ja jos opiskelijan kohdalla on todettu, että opiskelukunto ei ole riittävä, heidät on ohjattu hallitusti muiden palveluiden piiriin. Eräs ammatillinen opettaja toi kokemusasiantuntijana esiin tärkeän, joskin vaikeasti mitattavan Majakan positiivisen vaikutuksen: kun vahvaa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat aidosti saavat riittävästi tukea, on ammatinopettajalla mahdollisuus antaa enemmän aikaa myös muille opiskelijoille.

Laajemmassa kontekstissa Majakka-toiminnan tavoitteena on ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Kaupunkitasoista vaikuttavuutta voi mitata esimerkiksi Sitran vaikutusketjua myötäillen (Heliskoski ym. 2018). Toimintaan kohdennetut resurssit ja tehty työ suhteutetaan toiminnan aikaansaamiin muutoksiin ja pidemmällä tarkasteluvälillä yhteiskunnalliseen hyötyyn ja ihmisten hyvinvointiin.

Tämänhetkiset tulokset yksilö- ja oppilaitostasolla enteilevät, että Majakka-toiminnalla on mahdollista varmistaa oppivelvollisten eheitä koulutuspolkuja, lisätä tulevaisuuden uskoa ja vahvistaa työllistymistä. Tämä vaatii pitkäjänteistä ja määrätietoista resursointia, työtä ja jatkuvaa toiminnan kehittämistä. Mikäli kuntouttavan opetuksen malli (Kuntaliitto 2024) toteutuu, jossa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä kasvatuksen ja koulutuksen palveluita on mahdollista toteuttaa yhä tiiviimmässä yhteistyössä, on Majakka-toiminnasta lyhyt askel kuntouttavaan opetukseen. Majakka-toiminta on jo nyt 1.8.2026 voimaan astuvan uudistuvan ammatillisen koulutuksen lainsäädännön hengen mukaista: ammatillinen oppilaitos huolehtii opiskelijoiden hyvinvoinnista ja vastaa vahvaan erityisen tuen tarpeeseen yksilöllisesti.

Majakka-toiminta on kiinnostanut useita muita ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, jotka ovat käyneet benchmarkkaamassa ja kehittävät oppimisen tukea soveltaen mallia omaan toimintaansa. Seuraava kehittämistavoite Stadin AO:ssa on järjestää systemaattista liikkuva Majakka-toimintaa osana TUVA-koulutusta niille oppivelvollisille, joita oppilaitoksen palvelut eivät tavoita. Palvelu täydentää oppilaitoksen oppimisen tuen kokonaisuutta ja helpottaa kaupungin Oppivelvollisuus-tiimin painetta.

Monipuolisia Majakan toteutusmuotoja tarvitaan, jotta voidaan vastata moninaisiin opiskelijoiden tarpeisiin. Majakka-toiminnassa tärkeää on opiskelijan oppimisen edistäminen ja hyvinvoinnin lisääminen. Opiskelijoiden palautteisiin ja opintojen etenemiseen perustuen tässä on onnistuttu. Opiskelijan hyvä opiskelukyky enteilee hyvää työkykyä. Yksilötason hyvinvointi ja oppimisen tuki kertautuu positiivisena vaikutuksena myös yhteiskuntaan.

Kuva: Haaga-Helia