Erilaiset oppijat verkko-opinnoissa – esimerkkinä myyntityön opintojakso 

Verkko-opetuksen toteutuksessa suurin osa opettajan ajasta kuluu suunnitteluun ja valmisteluun. Suunnittelu on hyvä tehdä inklusiivisesti: se, mikä auttaa oppimisvaikeuksia omaavia opiskelijoita oppimaan, toimii kaikille muillekin. Oppimateriaalien tulee olla selkeitä ja saavutettavia, ja oppiminen tulee rytmittää siten, että opiskelija voi toimia sekä yhdessä toisten kanssa että itseohjautuvasti.

Tässä kirjoituksessa kuvaamme, miten myyntityön verkko-opinnoista suunniteltiin mahdollisimman monen opiskelijan oppimista tukeva inklusiivinen toteutus.

Pedagogiset lähtökohdat verkossa toteutettaville opinnoille

Myyntityön opintojakso sisältyy ammatillisena tutkinnon osana Liiketoiminnan perustutkintoon ​(Opetushallitus s.a.)​. Opintojaksossa on uusia myynnin alan tutkinnon osia. Oppimateriaalit laadittiin siten, että ne noudattivat uusia ammattitaitovaatimuksia ja että opiskelija voi opintokokonaisuuden opittuaan näyttää halutessaan myös useamman tutkinnon osan osaamista.

Opintojakson suunnittelu perustui konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jossa tieto nojaa aiemmin opittuun ja jossa palataan toistuvasti kokonaiskuvaan. Näin opiskelijalle syntyy käsitys siitä, mihin opittu tieto liittyy. Jotta konstruktio toteutuisi, oppimisessa tarvitaan dialogia, jonka avulla asiat selkeytyvät ja kirkastuvat oppijalle (Kiviniemi ym. 2021). Tällä opintojaksolla dialogin mahdollisuuksia luotiin oppijoiden välille verkossa hyödyntäen vertaisoppimista.

Opintojakson rakentaminen oppimisalustalle

Verkkopedagogiikassa korostuvat digiratkaisut ja niiden valinta. Valitun oppimisalustan täytyy tarjota tiedon rakentamiseen tarvittavat aktiviteetit jokaisen opiskelijan osallistumiselle ​(Huhtanen 2019)​. Hyriassa oppimisalustana on Itslearning, joka on visuaalinen ja selkeä ja joka mahdollistaa monipuoliset esittämistavat.

Kurssin suunnitelmat muodostivat opintojakson rakenteen ylätason. Kun opiskelija avasi suunnitelman, hän näki tiedostot, sivut ja tehtävät. Suunnitelmat-sivun visuaalisuutta oli mahdollista parantaa kuvilla ja järjestämällä suunnitelmat aikajärjestykseen tai johonkin muuhun sopivaan järjestykseen opiskelijoita varten. Oppimisalustalla suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota selkeyteen. Suunnitelmat-sivulla hyödynnettiin kuvia ohjaamaan osallistujaa havaitsemaan päivämääriä ja selkeitä, lyhyitä info-kenttiä. Tarvittavat yhteystiedot ja muut käytännön asiat löytyivät samasta paikasta.

Opintojakson materiaalit jaettiin oppimisalustalle päiväkohtaisiksi teemoiksi, koska opiskelijat haluavat tietää, mitä tehdään ja mitkä ovat vaaditut tehtävät. Teemat noudattivat Myyntityön (30 osp) ammattitaitovaatimusten jaottelua; myyntityön suunnittelu, myyntityön toteuttaminen ja myyntityön seuranta.

Laajassa opintokokonaisuudessa sisällön pilkkominen oli tarpeellista, jotta huomioidaan ihmisen tyypillinen tarkkaavaisuus sekä verkko-oppimiselle tavanomainen löyhä kiinnittyminen ja eri tahtiin eteneminen ​(Huhtanen 2019)​.

Ensimmäisestä päivästä muodostui suunnitteluvaihe, toisesta päivästä rakentui toteutus ja kolmannesta seuranta. Opiskelijoilta kysyttiin palautetta jokaisen kurssipäivän jälkeen.

Verkko-opetuspäivien aikataulu oli näkyvillä kurssin aloitussivulla. Jokaisen koulutuspäivän aikataulu oli sama: aamupäivisin työskenneltiin valitulla digialustalla, keskipäivällä poistuttiin Teamsista tekemään itsenäistä tehtävää ja iltapäivä oli keskustelupainotteinen. Aikataulun toistuminen loi rakennetta ja vahvisti turvallisuuden tunnetta, jolloin opiskelijat voivat ohjata huomionsa muuttuvien aikataulujen sijasta oppimiseen. ​(Kerola 2001.)​ Pääteemojen jälkeen valittiin opetusmenetelmät, oppimateriaalit ja ohjeet, jotka pidettiin minimissä.

Oppimateriaalien lähtökohtana selkeys ja saavutettavuus

Oppimateriaaleja tehdessä tärkeintä oli pitää mielessä lukija eli opiskelija. Selkokielen kirjoittamisen tärkeä ohje on, että kirjoittajan pitää tietää, mikä on lukijalle helppoa ja mikä vaikeaa ​(Selkokeskus s.a.a​). Lähtökohtana suunnittelussa oli, että opiskelijan näkökulmasta kaikki ammatillinen sisältö myynnistä on uutta. Ensivaikutelma opintokokonaisuuden sisällöistä auttaa opiskelijaa hahmottamaan kokonaisuutta ja ymmärtämään, mitä opiskellaan.

Selkeää ensivaikutelmaa varten opintokokonaisuus järjestettiin aiheiden mukaan kokonaisuuksiksi, joissa huomioitiin ajallinen jatkumo myyntityön suunnitteluvaiheesta sen toteutukseen ja seurantaan. Selkeyttä tukivat myös sisällysluettelo ja väliotsikot, jotka helpottivat oppimateriaalien käyttöä.

Oppimateriaaleissa ennakoitiin opiskelijoiden mahdollisia lukemisen ja hahmottamisen vaikeuksia sekä kieleen ja keskittymiseen liittyviä ongelmia, jotka ovat yleisimpiä oppimisen haasteita. Selkeät sanamuodot, mahdollisimman selkeä kieli ja havainnollisten kuvien käyttö auttavat opiskelijoita hahmottamaan paremmin, mistä on kyse, sekä muistamaan asioita. Myös kirjoitettu kieli ja sen sävy olivat opiskelijaa kunnioittavia (ks. ​Selkokeskus s.a.a​).

Oppimateriaalit tehtiin PowerPoint-muotoon, joissa oli aina samanlaiset kansilehdet ja rakenne. Yhdelle dialle laitettiin yksi teema tai kokonaisuus, eikä oletettu lukijan tietävän asiasta jotain jo ennakkoon. Oppimateriaali pyrittiin tekemään opiskelijoiden oppimiseen innostavaksi esimerkiksi avaamalla käsitteitä mahdollisimman käytännönläheisesti ja opiskelijoiden osaamiseen sopivalla kielellä ja tasolla. (​Selkokeskus s.a.b​). Uudet käsitteet selitettiin oppimateriaalissa tekstin vieressä erillisellä tekstikehyksellä, joka auttoi opiskelijoita hahmottamaan ja muistamaan niitä.

Opiskelijoiden mielestä sisällysluettelo ja väliotsikointi lisäsivät oppimateriaalien luettavuutta huomattavasti. Lisäksi he kokivat oppimateriaalit ja opetuksen selkeänä.

Opintokokonaisuuden toteutus verkossa

Myyntityön opetus toteutettiin Teamsissä. Lisäksi käytettiin muita digialustoja, joiden valinnassa ja käytössä huomioitiin erityisesti erilaiset oppijat, heidän keskittymisensä ja oppimisensa tukeminen. Yhdessä verkko-opetuksen kokonaisuudessa on hyvä käyttää vain muutamaa digialustaa, jotta opiskelijoiden aika ei kulu ohjelmien opetteluun. Eri alustojen välillä tulee liikkua opiskelijoille sopivaan tahtiin. Tälle jaksolle valikoituivat käyttöön Padlet ja Nearpod, koska molemmat ovat interaktiivisia ja helppokäyttöisiä alustoja.

Padletin kanssa käytettiin Teamsin pienryhmätoimintoa, kun keskusteltiin pienessä ryhmässä. Nearpod mahdollisti opiskelijoiden aktivoinnin riittävän usein ja monipuolisilla tavoilla, joten se sopi erityisesti oppimiseen tukea tarvitseville opiskelijoille. Opiskelijat saivat vastata Nearpodissa esimerkiksi kysymyksiin ja osoittaa sen avulla osaamistaan.

Ensimmäinen opetuspäivä

Ensimmäisen päivän aamu oli käänteistä opetusta (flipped learning) ​(Toivola, Peura & Humaloja 2017)​. Kyseessä oli siis yhteistoiminnallinen oppiminen, jonka opettaja käynnisti ja jonka toteutumista hän seurasi. Opiskelijat jaettiin kahteen pienryhmään, joiden piti 1,5 tunnin aikana etsiä vastaukset kysymyksiin yhdestä päivän aiheesta ja tuottaa siitä Padlet. Tiedonhaun ja kirjaamisen lisäksi ryhmä valmistautui opettamaan oman aiheensa toiselle ryhmälle.

Opettaja kävi ryhmissä varmistamassa, että tehtävä oli ymmärretty ja työskentely pääsi alkamaan. Myöhemmin yhteiskäsittelyssä opettaja täydensi ryhmien tuotoksia omaa materiaaliaan käyttäen ja teemasta keskusteltiin opiskelijoiden kanssa vilkkaasti. Keskustelu onnistui hyvin, koska opiskelijat olivat tutustuneet ja rohkaistuneet yhteistyön tekemiseen pienemmissä ryhmissä.

Päivällä oli itsenäisen työskentelyn aika, jolloin opiskelijat perehtyivät kurssimateriaaliin ja vastasivat sen perusteella monivalintakysymyksiin. Iltapäivällä palattiin yhteiseen Teams-tapaamiseen, jolloin oppimistehtävistä keskusteltiin opiskelijoiden vastausten perusteella. Opettaja täydensi vastauksia tarvittaessa.

Toinen ja kolmas opetuspäivä

Toisen kurssipäivän aamu toteutettiin Nearpod-alustalla, jossa opettajan antama opetus ja opiskelijoiden tuottama materiaali vaihtelivat. Opiskelijoiden tuli vastata avoimiin ja monivalintakysymyksiin esitetystä oppimateriaalista. Heidän tuli yhdistää oikeita käsitteitä, keskustella anonyymillä alustalla ja lopuksi pelata peli, joka perustui koko oppimateriaaliin.

Nearpodissa avoimet vastaukset annettiin joko kirjallisesti tai puhetta tallentamalla. Vastaus tuli vain opettajalle, joka näki opiskelijoiden vastaukset myös nimellä. Tämä auttoi opiskelijoita, joille vastauksen antaminen ryhmässä on hankalaa. Koska Nearpod mahdollistaa aktiivisen osallistumisen anonyymisti ja hiljaisesti, keskustelusivut täyttyivät nopeasti opiskelijoiden kommenteista ja kommenttien tykkäyksistä. Palautteen perusteella työskentely Nearpodissa oli oppimiskokemuksena onnistunut.

Lopuksi opiskelijat ohjattiin Itslearningiin, jolloin he perehtyivät opintokokonaisuuden oppimateriaaleihin ja vastasivat sen perusteella monivalintakysymyksiin. Näin varmistettiin, että opiskelijat löysivät oppimateriaalit, perehtyivät niihin ja kertasivat opittua.

Kokemuksia verkko-opetuksesta

Opiskelijoiden kokemukset verkko-opetuksen ilmapiiristä sekä käytetyistä ohjelmista ja oppimateriaaleista olivat myönteisiä ja kaikki opiskelijat kokivat oppineensa. Hyvä ohjeistus ja alustus mahdollistavat kaikkien opiskelijoiden osallistuminen opetukseen. Siirtymät ohjelmasta toiseen tulee ohjeistaa siten, kuin opiskelijat kokeilisivat asiaa ensimmäisen kerran. Siirtymät vaativat myös aikaa.

Verkkokurssin opettamisessa tärkeintä on ennakointi ja rauhallinen eteneminen, koska verkko toimintaympäristönä asettaa haasteen osallistujien tarkkaavuudelle, hahmottamiselle ja ohjeiden ymmärtämiselle. Oppimistehtävien aloittaminen ja ohjaaminen niiden tekemiseen on keskeistä. Näin varmistetaan, että opiskelijat ymmärtävät ohjeet, ovat mukana opetuksessa ja oppivat.

Erilaisten oppijoiden ja oppimateriaalien saavutettavuuden huomioiminen opintokokonaisuuden rakentamisessa alusta asti auttoi kaikkia opiskelijoita oppimaan. Tämä tuki etenkin sellaisia opiskelijoita, joilla vaikeuksia esimerkiksi kielen, tekniikan, oppimisen, keskittymisen tai uskaltamisen kanssa. Inklusiivisuuden huomioiminen auttaa kaikkia oppijoita oppimaan.