Kun opiskelija tarvitsee enemmän tukea ja ohjausta

Kun opinnot ammatillisessa koulutuksessa eivät suju, vaikeudet voivat liittyä opiskelijan toimintaan ja toiminnanohjauksen tarpeisiin. Ne näkyvät opettajalle päin tyypillisesti opiskelijan käyttäytymisenä, jossa opiskelija vetäytyy, ei pysty aloittamaan työtehtävää tai tekemään sitä loppuun tms. Opiskelija tarvitsee silloin enemmän ja tuetumpaa ohjausta.

Haaga-Helia on mukana kehittämässä inklusiivista koulutusta sekä eritystä ja vaativaa erityistä tukea ammatillisessa koulutuksessa INKLU-hankkeessa, jossa on tullut esille opettajien kokemana haasteena opiskelijoiden toiminnanohjaus. Opiskelijan toiminnan ohjauksen tukeminen on osa inklusiivista pedagogiikkaa. Kirjoituksessa tarkastelen opiskelijoiden toimintaan liittyviä tekijöitä ja miten opettaja voi tukea opiskelijoiden toimintaa ammatillisten opintojen aikana.

Oppiminen ja toimiminen ammatillisissa opinnoissa

Ammatilliset opinnot ovat monelle opiskelijalle peruskoulun jälkeen uusi tapa opiskella, jota pitää opetella. Osalle opiskelijoista se tulee tutuksi jo varsin pian, osalle opiskelijoista se voi vaatia pidemmän ajan.

Opiskelu ammatillisissa opinnoissa edellyttää opiskelijalta pitkäjänteistä toimintaa, toimimista ohjeiden mukaan, uusien ammattikäsitteiden ja toimintatapojen hallintaa, asiallista käyttäytymistä tilanteen mukaan, sovittujen tehtävien, työvaiheiden ja töiden tekemisestä, työturvallisuuden huolehtimisesta. Oppimisen ympäristöt ovat opiskelijoille vieraita; työsalit ja työpaikat ovat vaihtelevia ja niissä on eri paikoissa erilaista toimintaa. Lisäksi samaan aikaan tulee huolehtia itsestä ja auttaa muita sekä tehdä yhdessä. Nämä edellyttävät opiskelijan kykyä ennakoida, suunnitella toimintaa ja toteuttaa sitä. Oppimisen edellytyksenä on myös ohjeiden kuuntelu, keskittyminen käsiteltävään asiaan, ajan hahmottaminen ja ennakoiminen, erilaisissa ympäristöissä ja muuttuvissa olosuhteissa toimiminen.

Opiskelu on opiskelijalle jatkuvaa ongelmanratkaisua, jossa oma osaaminen kehittyy kohti asetettuja tavoitteita ja ammattiosaamista.

Opiskelijan ominaisuuksien lisäksi toimintaan vaikuttaa se, miten hänen oma elämäntilanteensa tukee opintoja: kokeeko opiskelija tilanteen haasteelliseksi, epävakaaksi vai onko se tasapainossa. Toisaalta se, mitä opiskelija ajattelee alavalinnasta, tuntuuko se omalta vai onko hänelle ajatus alalla toimimisesta tulevaisuudessa vieras. Edellä kuvatut seikat vaikuttavat opiskelijan toimintaan ja toimintakykyyn, joka on osa opiskelijan opiskelukykyä. (kts. Marttila-Vesalainen 2025; Kunttu ym. 2022).

Ammatillisessa koulutuksessa toiminta- ja opiskelukyky tarkoittavat sitä, että opiskelija selviytyy opinnoista ja elämäänsä liittyvästä arjesta.

Opiskelijan toimintakyky ja toiminnanohjaaminen

Toimintakyvyn edistäminen on kokonaisuus, joka muodostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista edellytyksistä (Kippola-Pääkkönen & Karhula 2025; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023). Psyykkisiin, fyysisiin ja sosiaalisiin edellytyksiin liittyy muun muassa opiskelijan kunto, hahmotuskyky, kognitiivinen ja sosioemotionaalinen toiminta. Käytännössä tämä näkyvät ammatillisissa opinnoissa esimerkiksi seuraavasti.

• Fyysinen kyky: onko opiskelijalla riittävästi kuntoa työskennellä koko päivä.
• Hahmottamisen kyky: miten silmän ja käden yhteistyö toimii vaikkapa naulan hakkaamisessa tai miten opiskelija hahmottaa aikaa, paikkaa etäisyyksiä, eri värejä tai kokoja.
• Kognitiivinen kyky: millaiseen tiedonhankintaan, syy-seuraus-ymmärtämiseen tai ongelmaratkaisuun opiskelija kykenee.
• Sosioemotionaalinen kyky: miten opiskelija hallitsee tunteitaan eri tilanteissa, millaiseen vuorovaikutukseen hän kykenee, miten hän osallistuu erilaisiin toimintoihin.

Opiskelijan toimintakykyä voidaan edistää toiminnanohjauksella, jolloin opiskelijaa autetaan edellä kuvatuissa toimintakykyyn liittyvissä toiminnoissa ja tuetaan vähitellen kohti tietoisempaa ja joustavampaa toimintaa. Toiminnanohjaus on tekemisen tavoitteellista suunnittelua, aloittamista, tekemistä ja toiminnan säätelyä tilanteen mukaan. Jotta oman toiminnan ohjaaminen sujuu opiskelijalta, se edellyttää tavoitteellisen toiminnan osalta riittävää itsesäätelykykyä ja itsehavainnointia. Itsesäätelykykyyn ja itsehavainnointiin vaikuttavat opiskelijan keskittymiskyky, tarkkaavuus ja oman toiminnan näkeminen ulkopuolisen silmin. (kts. Keränen & Koskela 2025.)

Mikäli opiskelija ei pysty keskittymään tai hänen tarkkaavuutensa on kohdistunut muualle, itsesäätelykyky, itsehavainnointi ja oman toiminnan ohjaaminen on vaikeaa tai mahdotonta. Tyypillinen tilanne opetuksessa on esimerkiksi se, että opettaja antaa tehtäväohjeistuksen ja opiskelijan mielenkiinto kohdistuu aivan muualle. Kun ajatukset eivät ole ohjeistuksessa, opiskelija ei hahmota ohjeistusta, joten kun tehtävä aloitetaan, hän ei tiedä mitä tehdä.

Oppimiseen liittyy keskeisesti ongelmanratkaisu eri tilanteissa ja ympäristöissä. Ongelman ratkaisuihin vaikuttaa opiskelijan keskittymisen ja tarkkaavuuden lisäksi ajattelu- ja päättelyprosessointitaidot. Oppimisessa ongelmanratkaisuun, ajatteluun ja päättelyyn tarvitaan työmuistia, jotta opiskelija muistaa mitä tehtiin, miksi, miten, milloin jne. Työmuistiin vaikuttaa keskittymiskyvyn ja tarkkaavuuden lisäksi mieleen palauttaminen ja muistijäljen vahvistaminen, jotka ovat keskeisessä asemassa oppimisessa ja osaamisen osoittamisessa. (kts. Keränen & Koskela 2025.)

Jos opiskelija ei pysty keskittymään aiheeseen, suuntaamaan tarkkaavuuttaan tai pitämään sitä opiskeltavassa asiassa, hän ei ymmärrä asiaa ja kokee osaamattomuutta, avuttomuutta ja aloitekyvyttömyyden tunteita. Ne vaikuttavat opiskelijan toimintaa rajoittaen sitä entisestään, koska niistä seuraa usein häpeän tunne ja se on sosiaalisesti opiskelijan toimintaa lamauttava kokemus. Opiskelija voi silloin vetäytyä, selitellä, poistua tilanteesta, rehvastella osaamattomuudella tai kiinnittää toisten huomioita aivan muihin asioihin. Vaarana on, että opiskelijan kiinnittyminen oppimiseen heikkenee.

Opiskelijan käyttäytyminen näissä tilanteessa voi näyttäytyä opettajalle siltä, että opiskelija ei välitä, hän ei ole kiinnostunut, motivoitunut tai käyttäytyy huonosti. Inklusiivisen pedagogiikan periaatteiden mukaan opettajan tehtävänä on auttaa kaikkia opiskelijoita osallistumaan. Toimintaan osallistaminen ja tukeminen on siis opettajan yksi perustehtävistä.

Opettaja voi tunnistaa omassa opetuksessaan toiminnanohjauksen haasteita

Opettaja voi tunnistaa opiskelijan toiminnanohjauksen haasteita. Opettajalle opiskelijan toiminnanohjauksen haasteet voivat näkyä esimerkiksi opiskelijan jatkuvana myöhästelynä, ajan hahmottamisen ja ennakoinnin vaikeutena, opiskelija ei saa aloitettua tehtävää, tehtävä ei etene, hän ei saa viimeisteltyä tai päätettyä tehtävää. Opiskelijalla voi olla syitä ja selityksiä miksi hän myöhästelee tai ei saa jotain tehtyä. Selitykset voivat olla tilanteeseen tai tehtävään liittyen varsin ymmärrettäviä ja uskottavia. Taustalla voi kuitenkin olla opiskelijan oman toiminnanohjaukseen liittyviä haasteita, joita hän ei välttämättä itsekään tunnista.

Opettaja huomaa omassa opetuksessaan opiskelijoiden eri toiminnanohjauksen osa-alueiden seurauksena erilaista toimintaa oppimisessa. Opettaja huomaa pystyykö opiskelija olemaan aloitteellinen eli ideoimaan, aloittamaan tekemisen, säätelemään käyttäytymistään, suunnittelemaan, organisoimaan sekä arvioimaan omaa tekemistään ja toimintaansa. (Nepsyarki 2021.)

Joustavuus näkyy opiskelijan sopeutumisesta esimerkiksi aikataulumuutoksiin, erilaiseen tekemisen tapaan, oppimisympäristöihin, hän uskaltaa kokeilla uutta, eikä juutu epäoleellisiin asioihin. Suunnittelutaidot havaitaan aikatauluttamisessa, toiminnan hahmottamisessa vaiheittain tai siinä, mitä pitäisi tehdä, että tehtävä onnistuu ja missä järjestyksessä. Käyttäytymisen säätely näkyy jaksaako opiskelija kuunnella ohjeet ja tekeekö tehtävän loppuun, malttaako odottaa omaa puheenvuoroaan ja, että opiskelija keskittyy tekemiseen. Organisointikyky on sitä, että opiskelija pystyy järjestelmälliseen toimintaan, vie asiat loppuun, löytää tavaransa, on oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan, voi tehdä useita asioita yhtä aikaa ja tekee asioita loogisessa järjestyksessä. Arviointi näkyy siinä, että opiskelija osaa arvioida omaa tekemistään ja toimintaansa sekä osaa ottaa palautetta vastaan.

Opiskelijalla voi olla toiminnanohjaukseen liittyviä haasteita kaikilla näillä osa-alueilla tai vain osassa niistä. Toimintakyky voi myös vaihdella. Siihen vaikuttavat opiskelijan oman elämän tilanteet ja ympäristö, jossa toimitaan. Toisaalta opiskelijan toimintaan vaikuttaa se mihin hän kykenee, mitä hän osaa, mitä haluaa, mitä hän tahtoo tehdä ja mitä on pakko tehdä (Kippola-Pääkkönen & Karhula 2025).

Kun opettaja on tunnistanut edellä kuvattuja opiskelijan toiminnanohjaukseen liittyviä haasteita, hän voi tietoisemmin tukea opiskelijan toimijuutta ja auttaa opiskelijaa oppimaan erilaisilla pedagogisilla ratkaisuilla.

Opiskelijan toiminnanohjauksen tukeminen opintojen aikana

Opiskelijan toiminnanohjauksen tukeminen opintojen aikana on jokapäiväistä oppimiseen ja ohjaamiseen liittyvää pedagogista toimintaa, jota opettaja voi toteuttaa omassa opetuksessaan. Kun opettaja ohjaa opiskelijan toimintaa opiskelijan vahvuuksista käsin, huomioiden opiskelijan voimavarat ja tavoitteet, se auttaa oppimaan eikä opiskelijalle synny liian suuria odotuksia tai paineita tekemisen osalta. Opiskelijaa arvostava ja kannustava vuorovaikutus ja palaute opinnoissa luovat toiveikkuuden ja hyväksynnän ilmapiirin oppimiselle, joka on osa turvallista tilaa oppia (kts. Marttila-Vesalainen 2025).

Opiskelijan toimintaa tukee myös opetuksessa käytettävät ymmärrettävät käsitteet, kieli ja monikanavaisuus opetuksessa. Ammatillisessa koulutuksessa käytetään opiskelijalle uusia, vieraita käsitteitä, joita tulee kerrata ja opettaa monella eri tavalla, jotta ne jäävät muistiin ja käsitteiden käytöstä tulee osa opiskelijan ammattiosaamista.

Opetuksen rakenne, joka tukee oppimista, on keskeistä. Se käsittää opintojakson toteuttamisen ja toteutuksen, jota opiskelija voi ennakoida. Silloin opetuksessa on selkeät aikataulut, paikat, ajat ja toteutustavat, joita opiskelija ymmärtää ja hän löytää ne helposti. Aikatauluun kuuluu aikataulujen toistuminen säännöllisenä ja niistä kiinni pitäminen, koska päivärytmi tukee opiskelijan ajan hahmottamista ja toiminnanohjausta. Kaikki muutokset tulee myös ennakoida ja tiedottaa selkeästi ja ymmärrettävästi hyvissä ajoin. Opiskelijaa auttaa se, että hän tietää miten saa opetusta ja ohjausta ja milloin.

Opiskelija hyötyy toiminnanohjauksessa kuvallisista ohjeista, videoista, äänitteistä, tehtävälistoista, ajastimien käytöstä, kalentereista, työparin kanssa työskentelystä ja näkyvillä olevista aikatauluista. Tehtävien osalta selkeät ohjeet, ohjeiden ymmärtämisen varmistaminen, tekemisen aloittaminen yhdessä ja vaihe vaiheelta eteneminen tehtävän loppuun asti auttavat monia opiskelijoita oppimaan ja tukevat toiminnanohjausta.

Tehtävän arvioinnissa ja palautekeskustelussa on keskeistä opiskelijan oma osallistuminen. Opiskelija voi kuvata mikä hänestä tuntui vaikealta, mikä sujui ja mikä tekemisessä oli hänelle mieluista. Tai opiskelijan kanssa voi tarkastella mikä sujui, mitä opiskelija voisi tehdä toisin ja mikä tässä tehtävässä ilahdutti häntä ja hän koki onnistuneensa. On hyvä muistaa, että toiveikkuuden ja hyväksynnän vahvistaminen kannustaa toiminnanohjauksessa opiskelijan omaa toimintaa ja vahvistaa myönteisellä tavalla tekemistä. Opiskelijan oman toiminnan vahvistaminen ja myönteisyys tekemisessä luovat vahvan, positiiviseen tunteeseen sidotun muistijäljen, joka tukee toiminnanohjauksen kehittymistä toivottuun suuntaan ja opiskelija kokee onnistumisen tunteen: tavoite on saavutettu.

Toiminnanohjauksella kohti ammattiosaamista

Ammatilliset opinnot ovat opiskelijalle erilaisia työtehtäviä, yhdessä toimimista, jatkuvaa ongelmanratkaisua ja tekemällä oppimista. Kun tekeminen on opiskelijalle vaikeaa, tausalla on aina joku syy, ja yhtenä syynä voi olla opiskelijan toiminnanohjauksen tarve. Opettaja voi tukea opiskelijan toimintaa ammatillisissa opinnoissa käyttämällä pedagogisia menetelmiä, jotka auttavat ennakoimaan ja hahmottamaan toimintaa sekä tukevat opiskelijaa tekemisessä ja vahvistavat oppimista.

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija kasvaa ammattiosaajaksi. Tämä vaatii ymmärrystä, aikaa, opetusta ja ohjausta. Inklusiivisen pedagogiikan toteutuminen edellyttää kaikkien opiskelijoiden yhdenvertaisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksien luomista. Pedagogisin menetelmin tuetaan opiskelijan oppimista, toimimista ja kehittymistä, jotta hän saavuttaa koulutuksen tavoitteet.

Inklusiivinen pedagogiikan toteuttaminen edellyttää kumppanuutta, jossa yhteistoiminta perustuu luottamukseen, avoimuuteen, kunnioitukseen ja tasavertaisuuteen (mukaellen Kippola-Pääkkönen & Karhula 2025). Oppimista tapahtuu, kun oppimisen tila on osallistumisen ja oppimisen kannalta turvallinen ja siinä on riittävästi tarjolla opiskelijan tarvitsemaa tukea ja ohjausta. Jotta voimme solmia opiskelijan kanssa kasvukumppanuuden ammatillisten opintojen ajalle, yhteistoiminta opiskelijan oppimiseksi vaatii juuri luottamusta, riittävää avoimuutta, kunnioitusta ja tasavertaista kohtaamista.

Kuva: Shutterstock