Itseopiskelu opettaa oppimaan – materiaalia logistiikka-alan opiskelijoille

Itseopiskelussa keskeistä on, että herätetään oppilaassa innokkuus, ilo ja halu oppia uutta. On tärkeää ohjata opiskelijaa hallitsemaan oppimistaan ja tukea häntä sietämään oppimisen vaatimaa ponnistelua ja siihen sisältyvää epäonnistumisen riskiä. Opiskelijaa siis ohjataan myös oppimaan oppimisessa. Onnistunut itsenäinen opiskelu vahvistaa opiskelijan luottamusta omiin kykyihinsä suoriutua tietyistä toiminnoista.

Opetan Turun ammatti-instituutissa logistiikan perustutkintoa. Opiskelijoina minulla on ensimmäisen vuoden luokka, eli 15–16-vuotiaat juuri perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen siirtyneet nuoret. Luokassa on 15 opiskelijaa, ja heille kaikille on tehty erityisen tuen suunnitelma.

Itseopiskelutaitoja on mahdollista kehittää itseopiskelutehtävien avulla. Tein itseopiskelumateriaalia logistiikka-alan työympäristössä toimiminen -tutkinnon osaan, joka on pakollinen tutkinnon osa kaikille. Tutkinnon osa on jaettu viiteen eri aihealueeseen:

1. Työsuhteeseen liittyvien ehtojen selvittäminen
2. Työskentelyn aloittaminen logistiikka-alalla
3. Logistiikka-alan työympäristössä toimiminen ja työskenteleminen turvallisesti
4. Logistiikka-alan työpaikan digitaalisissa toimintaympäristöissä toimiminen
5. Kestävän kehityksen mukainen toiminta työtehtävissä.

Näistä viidestä aihealueesta kolmas eli logistiikka-alan työympäristössä toimiminen ja työskenteleminen turvallisesti on mielestäni sellainen, jota opiskelijat pystyvät opiskelemaan myös itsenäisesti. Näitä asioita harjoitellaan vielä myöhemmin käytännössä harjoitushallissa, jolloin opettajalla on mahdollisuus havainnoida, miten asioita on ymmärretty ja sisäistetty.

Kysymyksissä vaihtoehtoja, pohdintaa, perusteluja

Kokosin itseopiskelumateriaalia Teamsiin, joka on Turun ammatti-instituutissa käytössä sekä opettajilla että opiskelijoilla ja johon opiskelijat pääsevät kirjautumaan niin koulussa kuin kotona.

Kirjoitin kaikkien tehtävien alkuun saman ohjeen: Kirjoita omat vastaukset kysymysten jälkeen punaisella värillä. Näin erotat helpommin, mihin kysymyksiin olet jo vastannut. Kun olet saanut tehtävän valmiiksi, palauta se opettajalle kohdasta Palauta.

Logistiikka-alan työympäristössä toimiminen ja työskenteleminen turvallisesti sisältää seitsemän eri kokonaisuutta. Kävin läpi aihealueiden PowerPoint-tiedostot ja poimin niistä ydinkohdat. Tämän jälkeen käänsin ydinkohdan esittelyn tavallaan toisin päin eli muutin sen kysymysmuotoon. Löytämällä oikeat vastaukset näihin kysymyksiin kyseinen asia olisi mahdollista sisäistää ainakin pääkohdiltaan.

Pyrin löytämään jokaiseen kokonaisuuteen orientointivideon, joka johdattaisi opiskelijan kyseiseen aiheeseen. Rakensin kysymyksiä sillä ajatuksella, että vastauksia olisi löydettävissä netin kautta. Lisäsin suurimpaan osaan kysymyksistä suoran linkin, josta vastaukset olisivat helposti löydettävissä. Osassa kysymyksistä opiskelijan piti valita mielestään paras vaihtoehto ja perustella se.

Seuraavissa kysymyksissä ei ollut linkkiä oikeisiin vastauksiin, vaan halusin, että opiskelijat todella pohtivat asioita itse:

• Kerro viisi liikenneturvallisuutta lisäävää asiaa.
• Mitkä tietoturvallisuusuhat koskettavat autonkuljettajaa/terminaalityöntekijää (varasto)?
• Miten keskustellaan omasta yrityksestä sosiaalisessa mediassa?
• Mitä seurauksia voi olla työntekijän moitittavasta käyttäytymisestä sosiaalisessa mediassa?
• Mitä vaiheita maidon logistiikkaketju sisältää?

Tapaturmakysymyksissä opiskelijoita pyydettiin pohtimaan myös ratkaisuja: Miten logistiikkaketjun tapaturma- ja ergonomiavaaroja voitaisiin vähentää? Myös auton siisteydestä kysyttäessä piti pohtia syitä asioiden taustalla: Miksi myös kuormatila täytyy pitää siistinä? Miksi auton peseminen on tärkeää?

Halusin, että opiskelijat pohtivat myös esimerkiksi työpaikan hyvän ja huonon ilmapiirin aiheuttajia, esihenkilön hyviä ominaisuuksia sekä keinoja, joilla autonkuljettaja voi luoda positiivista tai negatiivista kuvaa omasta yrityksestä. Vakavampaa pohdintaa tarvittiin myös etsittäessä vastauksia kysymyksiin häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta.

Kokeilin valmistamiani tehtäviä opiskelijoiden kanssa omien opiskelupäivieni aikana. Teetin yhden tehtäväkokonaisuuden yhtä opiskelupäivää kohti.

Tehtävien teettäminen luokassa ei olisi toimiva ratkaisu, koska lähestulkoon kaikissa tehtäväkokonaisuuksissa on videoita, joissa on ääntä. Oppilaitoksessamme ei ole käytettävissä kuulokkeita, joten videoiden katseleminen häiritsisi muita. Nyt jokainen sai tehdä tehtäviä kotonaan oman aikataulunsa mukaan, kunhan tehtävät oli tehty kyseisenä päivänä klo 16 mennessä.

Onnistumisia, selityksiä ja ennen kaikkea itsenäistä työskentelyä

Suurin osa opiskelijoista teki tehtävät sovitusti ja palautti ne ajoissa. Muutamat opiskelijat ilmoittivat päivän jälkeen, etteivät olleet päässeet kirjautumaan Teamsiin. Uskottavampaa olisi ollut, jos viesti kirjautumisongelmista olisi tullut heti aamulla tai aamupäivällä. Nyt jäi sellainen olo, että ei ollut muistettu tai jaksettu tehdä tehtäviä ja keksitty sitten selitys.

Valitettavasti oli myös niitä opiskelijoita, jotka kerta toisensa jälkeen jättivät tehtävät tekemättä. Osalla oli selitys valmiina, mutta osa totesi vain, että ei jaksanut tai viitsinyt tehdä. Tehtävät jäivät tehtäväksi seuraavana itsenäisen opiskelun päivänä, jolloin tehtäviä oli siis tuplamäärä. Muutamilla oli niin vanhat kuin uudetkin tehtävät tekemättä, joten he tekivät niitä erityisopettajan luona jonkin opiskelupäivän aikana, ja tämä taas oli muista oppiaineista pois.

Tarkistaessani palautettuja tehtäviä huomasin yhden erittäin positiivisen asian: kaikki olivat tehneet tehtäviä itse. Kaksia samanlaisia vastauksia ei löytynyt yhdelläkään kertaa! Pelkäsin aluksi, että vastauksia vaihdeltaisiin WhatsApp- ja Snapchat-ryhmissä. Joku etsisi vastauksen yhteen kysymykseen, joku toinen taas toiseen, ja lopulta saisin kaikilta samanlaisen vastauspaperin.

Joidenkin opiskelijoiden huoltajat auttoivat tehtävien tekemisessä, ja sain päivän aikana heiltä tarkentavia kysymyksiä Wilman kautta. Avun käyttäminen ei ollut kiellettyä, ja oikeastaan se oli pelkästään positiivinen asia: opiskelijat olivat yrittäneet hakea vastauksia kysymyksiin, ja jos he eivät yrityksistä huolimatta olleet onnistuneet, he olivat hakeneet huoltajan avuksi.

Kirjotin kaikille palautteen tehtävistä. Jos kaikkiin kysymyksiin oli vastattu mielestäni riittävän hyvin (suureen osaan kysymyksistä ei ollut olemassa yhtä ainoaa oikeaa vastausta), kirjoitin positiivisen palautetta. Jos vastauksessa oli lisättävää tai korjattavaa, kirjoitin positiivisen palautteen lisäksi myös tästä.

Hyvät kysymykset, hyvät vastaukset

Vastauksissa näkyi selvästi, ketkä olivat etsineet tietoa ja osasivat vastata annettuun kysymykseen hyvin. Pääsääntöisesti kyseessä olivat joka kerralla samat henkilöt.

Jotkut taas keksivät vastaukset kerta toisensa jälkeen ns. omasta päästä. Joskus vastauksissa ei ollut pyydettyä määrää asioita: esimerkiksi jos pyysin viittä asiaa, vastuksessa saattoi olla kolme asiaa. Joskus myös pyydetyt perustelut puuttuivat vastauksesta.

Riskianalyysitaulukon tulkitseminen tuotti suurelle osalle haasteita, ja varsinkin mitättömän ja kriittisen riskin keksiminen osoittautui monelle liian haastavaksi tehtäväksi. Tästä sain myös huoltajilta kyselyjä Wilman kautta.

Yhdessä kysymyksessä pyysin pohtimaan, miten sosiaalisessa mediassa keskustellaan omasta ja kilpailevasta yrityksestä. Suuri osa vastasi, että omaa yritystä kehutaan ja kilpailevaa haukutaan. Ei kai nyt sentään haukuta? Myöskään se, että työntekijän moitittavasta käyttäytymisestä sosiaalisessa mediassa voi seurauksena olla irtisanominen, ei ollut kaikille ollenkaan tuttu asia. Hyvä, että tietävät sen tästä eteenpäin.

Logistiikka-alan yleisimmistä työpaikkatapaturmista oli olemassa tilastot, joista asia oli helposti löydettävissä, mutta osa opiskelijoista oli jättänyt tutustumatta tilastoon. Osalle psykososiaaliset kuormitustekijät olivat tuttuja, mutta osa ei keksinyt mitään, mikä voisi kuljettajan ammatissa rasittaa henkisesti. Myöskään logistiikkaketjun ymmärtäminen ei ollut kaikille itsestään selvää, vaikka olin valinnut esimerkkituotteeksi maidon, joka on kaikille tuttu tuote. Pidin helppona kysymyksenä myös työntekijän velvollisuutta työ- ja suojavälineiden suhteen (Vastaus: pitää käyttää niitä), mutta monet olivat hakeneet vastausta aivan liian vaikeasti.

Kysymyksiin vuorovaikutuksesta työpaikalla sain opiskelijoilta hyviä pohdintoja, samoin kuin kysymykseen, miten autonkuljettaja voi luoda positiivista kuvaa omasta yrityksestä. Sen sijaan huomattavasti haasteellisempaa näytti olevan vastata kysymykseen, mitkä toimenpiteet luovat negatiivista kuvaa yrityksestä.

Kysymystenasetteluun on syytä kiinnittää huomiota. Kysymyksissä ei saa olla tulkinnan varaa, koska 16-vuotias ammattikoululainen kyllä osaa tulkita, eikä välttämättä aina toivottuun suuntaan.

Myös muutamia termejä on syytä tarkentaa, koska ne eivät selvästikään olleet kaikille ennestään tuttuja. Ilmeisesti esimerkiksi termi ulkoinen olemus ei ollut käsitteenä kaikille tuttu, koska lähestulkoonkaan kaikki vastaukset eivät liittyneet mitenkään kuljettajan ulkonäköön, vaatetukseen tai käyttäytymiseen. Lisäksi todella monella oli vaikeuksia hahmottaa, mikä katsotaan häirinnäksi ja mikä taas ei ole häirintää. Näin ollen myöskään ratkaisuja häirinnän poistamiseksi ei oikein tahtonut löytyä. Olin ajatellut, että työergonomiakin olisi ollut tuttu käsite, mutta näin ei kuitenkaan ollut.

Pitäisikö jatkossa avata tiettyjä tällä kertaa haastaviksi muodostuneita termejä etukäteen ennen varsinaista kysymystä? Toisaalta voisiko esittää ensin kysymyksen, mitä tarkoittaa työergonomia, jolloin opiskelija selvittäisi sen ensin itselleen, ja jatkokysymyksenä olisi, miten työergonomiaa pystyttäisiin esim. kuljettajan ammatissa parantamaan.

Työturvallisuuslaista piti etsiä omasta mielestä tärkeimmät pykälät. Tehtävä oli selvästikin liian haasteellinen, koska lakipykäliä on yhteensä 68, niin kaikki eivät olleet jaksaneet lukea kaikkia pykäliä läpi, mikä näin jälkeenpäin ajateltuna on ihan ymmärrettävää. Liian suuri määrä liian haasteellista luettavaa niin nuorille opiskelijoille.

Pohdintatehtävät olivat mielestäni onnistuneita. Pääsääntöisesti kaikki olivat jaksaneet pohtia ratkaisuja olemassa oleviin ongelmiin ja löytäneet todella hyviä vaihtoehtoja. Kukaan ei ollut varsinaisesti vastannut väärin yhteenkään kysymykseen, eli kysymykset oli kaikki ymmärretty oikein lukuun ottamatta niitä kysymyksiä, joissa termi ei ollut tuttu.

Alkupuolella kysymysten määrä ja laatu ovat selvästi parempia kuin lopussa: ns. turnausväsymys oli alkanut näkyä, kun työstin tehtäviä monena peräkkäisenä iltana. Tehtävien läpikäymiseen ja kysymysten miettimiseen kannattaa käyttää vielä enemmän aikaa ja tehdä rauhassa yksi kokonaisuus valmiiksi.

Kunnianhimoisena tavoitteena olisi, että saisin tehtyä jokaisesta viidestä aihealueesta kysymyspatteriston, jolloin itsenäisten tehtävien tekemine olisi milloin tahansa.