Oppimisen tuen kehittäminen Koulutuskeskus Salpauksessa

Oppimisen tuen kehittäminen on moniammatillista yhteistyötä, johon osallistuu koko oppilaitosyhteisö. Opiskelijoita kuullaan oman hyvinvointinsa ja tuen tarpeidensa asiantuntijoina, ja heidät otetaan mukaan oppimisen tuen suunnitteluun ja kehittämiseen.

Koulutuskeskus Salpauksessa Oppimisen tuen kehittäminen -hankkeen tarkoituksena on vahvistaa opiskelijoiden opintojen henkilökohtaistamista, oppimisen tukea, opinto-ohjausta ja erityisopetusta. Tavoitteena on tukea opiskelijoita opintojen etenemisessä, tutkinnon suorittamisessa ja työllistymisessä tai jatko-opintoihin hakeutumisessa.

Hankkeessa on tehty kartoitus siitä, mikä Koulutuskeskus Salpauksen oppimisen tuessa toimii ja mitä pitäisi kehittää. Kuvaamme tässä kirjoituksessa kartoituksen tuloksia, joiden pohjalta muodostettiin konkreettiset tavoitteet.

Kartoitus tehtiin ryhmähaastatteluina, joihin osallistui 15 opetusalapäällikköä ja kolme johtajaa. Ennen haastattelua heitä pyydettiin kartoittamaan omalta vastuualueeltaan, millaisia tukitoimia opiskelijat saavat yleisessä tuessa ja erityisessä tuessa, sekä millä eri tavoin heidän mielestään näitä tukitoimia voidaan kehittää ja toteuttaa tulevaisuudessa.

Oppimisen tukitoimet ovat erilaisia eri aloilla, ja erot perustuvat alakohtaisiin toimintakulttuureihin. Haastateltavat kehittäisivät tuen johtamista ja organisointia oppilaitostasolla, opetushenkilöstön pedagogista osaamista, opiskelijoiden oppimisen tukemista käytännössä, opinto-ohjausta, erityistä tukea sekä seurantaa ja arviointia.

Tukitoimien johtaminen ja organisointi oppilaitostasolla

Oppilaitoksen johdon vastuulla on tukitoimien järjestäminen, toteutuminen ja seuranta, moniammatillisen yhteistyön organisointi sekä resursointi (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017). Prosessien johtaminen perustuu ennakoinnille ja mahdollisimman ajantasaiselle tiedolle.

Henkilökohtaistamisprosessin johtamista tarkastellaan Salpauksessa Kokonaisarkkitehtuuria ammatilliseen koulutukseen mukaisesti (KARKKI 2022-2023) ja tehdään tarvittavat muutokset. Ammatillisen koulutuksen viitearkkitehtuuri perustuu oppimisanalytiikan, tietojohtamisen ja digitalisaation osaamisen sekä johtamisen kehittämiselle. Viitearkkitehtuuri tukee johtamista, ennakointia ja prosessien laadullista toteuttamista. Johtaminen on myös pedagogista johtamista, jossa pedagogisten resurssien, henkilöstön roolien ja toimintatapojen periaatteita ohjataan oppilaitoksen tasolla.

Haastateltavien mukaan tukitoimissa tarvitaan esihenkilöiden yhtenäisiä toimintatapoja ja vaatimuksia, jotta opetushenkilöstöllä on selkeät periaatteet ja roolit. Tämä turvaa myös opiskelijoiden yhdenvertaisuutta. Moniammatillista yhteistyötä tulee organisoida yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa ja kehittää käytännön toteutuksessa.

Kuraattorit, opinto-ohjaajat, psykologit, taitovalmentaja ja asuntolan ohjaajat ovat keskeisessä roolissa oppimisen tukemisessa ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä. Heidän yhteistyövalmiutensa ja yhteistyönsä arjessa on tärkeää, jotta tukitoimet ovat sujuvia ja joustavia ja jotta eri ammattilaisten tarjoama tuki kohtaa opiskelijoiden tarpeet.

Opetushenkilöstön osaaminen ja opiskelijoiden oppimisen tukeminen

Opetus- ja ohjaushenkilöstöllä pitää olla riittävästi osaamista opintojen yksilöllistämiseen. Henkilökohtaistaminen toimii osalla aloista erittäin hyvin, ja opiskelijoita polutetaan koko opintojen ajan heidän tarpeidensa ja osaamisensa mukaan.

Yksilöllistämisessä keskeistä on opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittymissuunnitelman toteuttaminen (HOKS-prosessi) ja oppimisen tuen toimintatapojen yhtenäistäminen, jossa varmistetaan opiskelijan ja oppivelvollisen opiskelijan huoltajan toimijuus ja osallisuus. Pääsääntöisesti HOKS-prosessi toimii, ja sitä kehitetään edelleen yhtenäiseksi ja toimivaksi kaikilla aloilla. Lisäksi asetettiin tavoitteeksi kuvata oppimisen tukea kokonaisprosessina Salpauksen tasolla. Kehittämisessä tulee muistaa, että perustutkintojen ja lisäksi tuen tarpeiden tunnistaminen, oikea-aikaisten ja oikean laajuisten pedagogisten tukitoimien toteuttaminen tulee toteutua myös ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa.

Haastatteluissa tuli ilmi, että tukiopetuksen ja erityisopettajien rooli on opiskelijoiden tuessa merkittävä. Erityisen tuen toimintamallia tulee kehittää lain tuomaa muutosta kohti sekä varmistaa riittävät resurssit sen toteuttamiseksi. Erityiseen tukeen kehitetään henkilöstön keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä sekä vahvistetaan erityisopettajien konsultatiivista roolia, jossa he jakavat erityispedagogista osaamistaan opettajien kanssa. Lisäksi vahvistetaan erityisopettajien osaamista mukauttamisessa ja poikkeamisessa. Erityisen tuen tiedonkulkua selkiytetään.

Erityisen tuen toimintamalli otetaan käyttöön kaikissa tutkintomuodoissa ja eri oppimisympäristöissä. Työelämässä tapahtuvan oppimisen (TEO) tukitoimena kartoitetaan tukea tarvitseville opiskelijoille soveltuvia työpaikkoja. Erityisopettajien roolia työpaikkaohjaajien perehdyttämisessä ja opiskelijoiden tukemisessa kehitetään työelämässä tapahtuvan oppimisen aikana. Laaditaan erityisen tuen malli TEO-jaksolle, jossa kuvataan työtehtävät, etukäteisvalmennus, tuki, ohjaus ja seuranta.

Opetushenkilöstön pedagogisessa kehittämisessä opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä opiskelijoiden huomioiminen yksilöllisesti ovat tärkeitä. Opettajien on löydettävä keinoja tukea jokaista opiskelijaa heidän osaamisensa, yksilöllisten tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti. Myös aikuiset opiskelijat tarvitsevat konkreettista opetusta ja tukea, jotta he voivat menestyä opinnoissaan ja saavuttaa vaaditun osaamisen.

Kehitämme erilaisia pedagogisia tukitoimia. Näitä ovat muun muassa opetus- ja ohjausmenetelmät, oppimisen ja erityisen tuen järjestäminen käytännössä, opettaminen ja oppiminen pienemmissä ryhmissä, tukiopetus ja yhteisopettajuus. Henkilöstön yhteistyötä vahvistetaan monialaisissa työpajoissa. Kirkastetaan vastuuopettajan roolia sekä kiinnitetään huomiota opintojen seurantaan ja arviointiin, jotta opiskelijat ovat tietoisia siitä, missä vaiheessa heidän opintonsa ovat ja mitä heidän tulee tehdä seuraavaksi.

Yhtenä toimena organisoidaan matalan kynnyksen oppimisen tuen pysäkit, joissa opiskelijoiden tarpeet arvioidaan yksilöllisesti ja heille tarjotaan monialaista tukea. Pysäkit on tarkoitettu kaikille koulutusaloille ja tutkintomuodoille, erityisesti oppivelvollisille sekä ammatti- ja erityisammattitutkinnon opiskelijoille. Pysäkeillä annetun oppimisen tuen jälkeen opiskelijat jatkavat opiskelua tutkintoon johtavassa koulutuksessa.

Haastatteluissa tuli esille, että toimivia käytänteitä uraohjauksessa ja työllistymisen tukena on koulutussopimukset erilaisiin opiskelijalle sopiviin oppimisympäristöihin opiskelijan tason mukaisesti. Hyödynnetään oppisopimusta, johon ohjataan itseohjautuvammat opiskelijat, mikä edesauttaa heidän työllistymistään kyseiseen työpaikkaan valmistumisen jälkeen. Salpauksessa järjestetään opiskelijoille Duunitreffejä ja urapäiviä sekä tutustumiskäyntejä alan eri työpaikkoihin. Näissä opiskelijat ja työelämän edustajat pääsevät kohtaamaan aidosti.

Opinto-ohjauksen kehittäminen osaksi oppimisen tukea

Tavoitteena on kytkeä opinto-ohjaus osaksi Salpauksen saumatonta oppimisen tuen mallia. Mallissa opinto-ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan osaamisidentiteetin muodostumista, vahvistaa opiskelijoiden opiskelu- ja työelämätaitoja sekä parantaa valmiuksia tehdä erilaisia uravalintoja ja -suunnitelmia koskien perustutkinnoissa, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa opiskelevia opiskelijoita.

Opinto-ohjauksessa kehitetään nuorten aikuisten työllistymistä ja jatko-opintoihin ohjautumista edistävä monialaisten palveluiden malli. Palveluiden avulla varmistetaan ohjauksen ja tuen oikea-aikaisuus ja ohjausvelvoitteen toteutuminen.

Nykyistä uraohjauksen toteuttamisen mallia tulee päivittää ja kiinnittää erityisesti huomiota opintojen ohjaukseen työelämässä oppimisen aikana. Laaditaan ohjaukseen verkkoaineisto, joka tukee opiskelijoiden työelämässä oppimisen sekä opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksien kokonaisuuksia. Ohjauksen kehittämisessä hyödynnetään kansalliseen urasuunnittelutaitojen viitekehykseen perustuvaa osaamiskehikkoa, digitaalista itsearviointi- ja kehittämistyökalua sekä saavutettavia, laadukkaita ja vaikuttavia tukimateriaaleja (Urasuunnittelutaitojen edistämishanke 2022–2024).

Ohjauksen suunnittelun ja toteuttamisen avuksi kartoitetaan tarjonta digitaalisista palveluista esimerkiksi tekoälystä, joilla voidaan tunnistaa lisätukea ja ohjausta tarvitsevat opiskelijat, sekä palveluista, jotka tuottavat tietoa opiskelijoiden työllistymisestä tai jatko-opintoihin sijoittumisesta. Kehitetään menetelmiä, joilla vahvistetaan opiskelijoiden työnhakuvalmiuksia.

Oppimisen tuen seuranta ja arviointi

Salpauksessa seurataan opiskelijoiden palautetta ja opintojen etenemistä. Keskeistä on opiskelijan kokemus siitä, saiko hän tukea ja voimavaroja suorittaakseen tutkinto-opintoja HOKS:n mukaisesti. Palautetta kerätään opetuksessa ja HOKS-keskusteluissa.

Lisäksi seurataan opiskelijoiden ja vastuuohjaajien palautetta mallin toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. Palaute perustuu toimintaan osallistuneiden opiskelijoiden opintosuoritus- ja HOKS-tietoihin sekä vastuuohjaajien haastatteluun. Yhteenveto tehdään hankkeen aikana puolivuosittain.

Toimintamallin palvelupolkujen toimijat seuraavat järjestelmällisesti valtakunnallisen opiskelijapalautteen ja työelämäpalautteen tuloksia sekä opintojen etenemisen ja keskeyttämisten tietoja Salpauksen raportoinnin kautta. Näiden perusteella tehdään analyysiä ja johtopäätöksiä oppimisen tuen ja erityisen tuen toteutuksesta ja määritellään kehittämistoimenpiteet.

Oppimisen tuen kehittämisen tulokset

Kartoituksen ja suunniteltujen toimenpiteiden pohjalta tavoitellaan konkreettisia muutoksia opetukseen, ohjaukseen, erityiseen tukeen ja opinto-ohjaukseen. Tavoitteita kuvataan tässä kehittämisen jälkeisinä tuloksina ja käytänteinä.

Tavoitteena on, että jokaiselle opiskelijalle löytyy osaamista ja elämäntilannetta vastaava työpaikka työelämässä oppimiseen. Opiskelijoiden osallisuus ja toimijuus vahvistuvat ammatillisen koulutuksen aikana. Oppimispolku, valinnat, vahvuudet, osaaminen ja urasuunnitelmavaihtoehdot on dokumentoitu opiskelijan HOKSiin. Oppivelvollisten huoltajat ovat vahvasti mukana yhteistyössä. Opiskelijan sitoutuminen opintoihin, osaaminen, tietoisten valintojen tekeminen sekä uravaihtoehdot paranevat. Valmistuessaan opiskelijalla on selkeä kuva työelämän ja jatkokoulutuksen mahdollisuuksista.

Erityinen tuki toimii. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opiskelijakohtainen HOKS ja erityisen tuen suunnitelmat toteutuvat. Tuen tarpeen tunnistamisprosessi on käytössä kaikissa tutkinnoissa, ja erityisen tuen suunnitelma laaditaan sitä tarvitseville opiskelijoille opintojen alkuvaiheessa. Opetushenkilöstö toteuttaa oppimisen ja erityisen tuen suunnitelman mukaista tukea ja tarvittaessa osaamisen arvioinnin mukauttamista tutkinnon osittain. Eri tutkintoihin, tutkinnon osiin ja oppimisympäristöihin soveltuvia tuen muotoja on kuvattu. Päijät-Hämeen alueelta on listattu tukea tarvitseville opiskelijoille sopivia työpaikkoja.

Erityisopettajan rooli työelämässä oppimisen aikana on selkeä: oppimispaikan etsimisen avustaminen ja työpaikkaohjaajan perehdyttäminen erityisen tuen opiskelijan tukemiseen. Henkilöstö toteuttaa prosessien mukaisesti osaamisen arvioinnin poikkeamisen ja mukauttamisen tarvittaessa.

Oppimisen tuen toimintamalli on kuvattu ja otettu käyttöön Salpauksen kampuksilla. Lisäksi monialainen yhteistyö eri ammattiryhmien välillä on tehostunut. Opiskelijat kokevat saavansa riittävästi tukea opintojensa aikana, ja he työllistyvät tai sijoittuvat jatko-opintoihin.

Erityisopettajan rooli oppimisen tuen kehittämisessä

Erityisopettaja on erityispedagoginen asiantuntija, jonka rooliin kuuluu ammatillisessa oppilaitoksessa erityisen tuen kehittäminen eri tasoilla ja toiminnoissa. Yhdessä oppilaitosjohdon kanssa hän vaikuttaa erityisen tuen toteuttamisen periaatteisiin tuomalla esille erityisen tuen tarpeita, tilaa ja tavoitteita. Hän tukee opetushenkilöstöä pedagogisessa toteuttamisessa ja opiskelijan oppimisen tukemisessa. Lisäksi hän arvioi opiskelijan tarvitsemaa erityisen tuen tarvetta ja antaa erityispedagogista tukea yksilöllisesti. Erityisopettajan rooli oppimisen tuen kehittämisessä on siis keskeinen.

Kartoituksen tekeminen osana erityisopettajaopintoja loi pohjan ja syvensi erityisopettajan ymmärrystä siitä mitä tukitoimet Salpauksessa ovat eri aloilla, miten vastuuhenkilöt sen toteuttamisen kokivat, sekä mitä ajatuksia heillä on kehittämistoimenpiteiksi ja tavoitteiksi. Haastatteluissa keskusteltiin kehittämistarpeista sekä pohdittiin tavoitteita nimenomaan yhteisessä keskustelussa erityispedagogisen asiantuntijan kanssa, jolla oli myös ehdottaa ratkaisuvaihtoehtoja. Henkilöstö pääsi yhdessä erityisopettajan kanssa määrittelemään tarkemmat alakohtaiset tavoitteet oppimisen tuen ja erityisen tuen kehittämiseksi.

Tehty kartoitus ja määritellyt tavoitteet auttavat yhdessä kehittämään oppimisen tukea ja erityistä tukea kohti tavoitteita ja toimivia uusia käytänteitä.