Mukauttamisen mahdollisuudet osana opiskelijan opintoja ammatillisessa koulutuksessa

Erityinen tuki on yksi tukimuoto ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan opintojen edistämiseksi. Joskus opiskelija ei erityisestä tuesta huolimatta saavuta tavoitteita. Silloin on mahdollista mukauttaa (Opetushallitus 2025).

Haaga-Helia on mukana kehittämässä inklusiivista koulutusta sekä erityistä tukea ammatillisessa koulutuksessa INKLU-hankkeessa. Yhtenä erityisen tuen mahdollisuutena hankkeessa kehitetään mukauttamisen käytännön toteuttamista ammatillisissa oppilaitoksissa. Kirjoituksessa tarkastelen mukauttamisen mahdollisuuksia ja mitä mukauttamisen toteuttaminen edellyttää ammatillisessa koulutuksessa.

Mukauttaminen on opiskelijalle mahdollisuus saavuttaa tavoitteet

Erityistä tukea tarvitaan silloin, kun opiskelija ei saavuta opintojen tavoitteita oppimisen yleisistä tukitoimista huolimatta. Opiskelija on oikeutettu erityiseen tukeen sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017). Eli erityisen tuen tukitoimet ovat välttämättömiä, jotta opiskelija saavuttaa opintojensa tavoitteet ammatillisessa koulutuksessa tai tutkinnossa.

Kun kaikki erityisen tuen käytössä olevat tukitoimet on tehty osaamisen hankkimisen aikana ja opiskelija ei siitä huolimatta saavuta tavoitteita, voidaan tavoitteita ja arviointia mukauttaa. Paljon erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle mukauttaminen on mahdollisuus saavuttaa koulutuksen tavoitteet. Joissakin tutkinnon perusteissa voidaan määrätä, että mukautusta ei voi tehdä, näin on myös ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus on todennut selvityksessään, että osaamisen arvioinnin mukauttamisen käytäntöjä on selkeytettävä oppilaitoksissa (Goman ym. 2021). Mukauttamisen toteuttamiseksi tarvitaan ammatillisessa oppilaitoksessa selkeää ohjeistusta opetushenkilöstölle miten mukauttaminen tehdään. Hanketyössä kehitämme yhdessä erityisopettajien kanssa mukauttamista varmistamalla, että mukauttamisen ohjeistus on ajan tasalla.

Mukauttamisesta tulee olla oppilaitoksessa selkeät toimintaohjeet

Mukauttamisen prosessi tulee kuvata ammatillisen koulutuksenjärjestäjän toimintaohjeissa ja prosessikuvauksissa selkeästi. Prosessikuvauksessa on hyvä ilmetä mukauttamisen havaitsemiseen, päätökseen ja toteuttamiseen sekä prosessin arviointiin liittyvä ohjeistus. Kuvassa 1 on kirjattu kysymyksiä koulutuksenjärjestäjälle mukauttamisen prosessikuvaukseen liittyen.

Kuva 1. Mukauttamisen prosessin kuvaukseen liittyviä kysymyksiä koulutuksenjärjestäjälle

Mukauttamisprossissa kuvataan miten toimia, kun havaitaan mukauttamisen tarve ja miten opiskelija otetaan tähän yhteistyöhön heti mukaan sekä alaikäisen opiskelijan osalta huoltajat. Toimijoiden tulee tietää ketkä ovat vastuullisina toimijoina, ja mikä on muiden opetushenkilöstöön kuuluvien rooli mukautuksessa, esimerkiksi kuka voi tehdä aloitteen mukauttamisen tarpeesta opiskelijalle.

Mukauttamisesta tehdään aina hallinnollinen päätös, joten prosessin tulee kuvata miten päätösesitys tehdään, miten päätös etenee käytännössä eli päätöksen kirjaaminen opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittymissuunnitelmaan (HOKS) ja miten tiedottaminen tehdään kaikille asianosaisille. Mukauttamispäätöksen jälkeen tulee kuvata ketkä toimivat ja miten, jotta päätös saadaan toteutettua. Ja toisaalta tieto siitä, miten päätöksen voi purkaa, jos havaitaan, että opiskelija yltääkin T1 arvioinnin mukaiseen osaamiseen.

Mukauttamispäätös edellyttää yksilöllisten tavoitteiden ja arviointikriteerien laadintaa. Mukauttamisprosessissa on hyvä kuvata milloin ja kenen toimesta mukauttamisen yksilölliset tavoitteet ja arviointi laaditaan sekä miten mukauttaminen käytännössä toteutetaan opiskelijan opinnoissa. Toteutukseen liittyy kuvaus osaamisen hankkimisesta, siihen liittyvistä tavoitteista, oppimisympäristöistä, opiskelijan tarvitsemasta tuesta, opetuksesta, ohjauksesta ja mahdollisista eritysjärjestelyistä. Osaamisen osoittaminen, ympäristöt, siihen liittyvä tuen tarve ja mahdolliset erityisjärjestelyt on myös kuvattava. Ja kenen toimesta osaamisen arviointi tehdään. Mikäli näyttää siltä, että opiskelija yltää T1 osaamiseen, mukauttaminen puretaan. Mukautuksesta tulee tehdä viittaus todistukseen.

Ammatillisen koulutuksenjärjestäjän tulee huolehtia yhtenäisistä mukauttamisen käytänteistä koko oppilaitoksessa eri tutkintojen, tutkinnonosien, alojen ja toimipaikkojen osalta (Heikkinen 2024). Mukauttamisprosessin sujumista tulee seurata ja arvioida sekä koota siitä kokemuksia, jotta sitä voidaan kehittää edelleen.

Tavoitteiden ja arvioinnin mukauttaminen tehdään yksilöllisesti

Opettaja havaitsee mukauttamisen tarpeen, kun opiskelija hankkii osaamistaan eikä hän erityisistä tukitoimista huolimatta saavuta tavoitteita. Opettaja ehdottaa mukauttamista ja laatii opiskelijalle yksilölliset, mukautetut tavoitteet ja arvioinnin kriteerit. Opettajalle voi olla haastavaa lähteä yksin miettimään mitä tavoitteet ja arviointi ovat käytännön toteutuksena, varsinkin, jos hän tekee mukautusta ensimmäisiä kertoja. Mukauttamista tehdäänkin tyypillisesti opettajan ja erityisopettajan yhteistyönä, esimerkiksi YTO-aineissa kyseisen aineen opettaja ja erityisopettaja, aineissa ammatillinen opettaja ja erityisopettaja. Toki tässä on vaihtelua, koska koulutuksenjärjestäjä päättää miten mukautusprosessissa toimitaan ja ketkä sen tekevät.

Mukautus tehdään suunnitelmallisesti, ennakoiden ja noudattaen koulutuksenjärjestäjän ohjeita. Ammatillisissa opinnoissa voidaan mukauttaa yhtä tai useampaa koulutuksen tai tutkinnon osan tavoitteista ja arviointikriteereistä. Mukauttaminen tehdään aina tavoitteiden kannalta vain välttämättömiin osiin. Mukauttaminen huomioidaan myös näytössä, jolloin opiskelijalla on oikeus saada tukea näytön suorittamisessa, pilkkoa näyttöä osiin, saada siihen tukea ja tehdä se tarkoituksenmukaisessa ympäristössä. (Heikkinen 2024.)

Mukautettu arviointiasteikko kuvaa tekemistä ohjattuna, tuettuna, avustettuna

Mukautus laaditaan aina T1-arvioinnin lähtökohdista käsin. Arviointiasteikko muutetaan mukautetuksi: kiitettävä 5 M, hyvä 4 M, tyydyttävä 2 M jne. Mukautettujen arviointikriteerien periaatteiden mukaisesti opiskelija voi saavuttaa kiitettävä 5 M arvioinnin ohjattuna, hyvä 3-4 M tuettuna ja mukautettu tyydyttävä 1-2 M avustettuna. Opiskelijan osaamista arvioidaan myös sanallisesti. (Heikkinen 2024; Opetushallitus 2025.)

Kuvassa 2 esitetään mukautettu arviointiasteikko. Arviointiasteikkoa laadittaessa tiedostetaan ero T1 ja K5M arviointikuvauksissa. T1 arvioinnin mukaisesti opiskelija toimii itsenäisesti, ohjeen mukaisesti ja voi tarvita jossain kohtaa lisäohjeita.

Kuva 2. Mukautetun arvioinnin arviointiasteikko

Mukautetun arviointiasteikon kuvauksia sovelletaan koulutuksen tai tutkinnon tavoitteisiin, kun laaditaan opiskelijalle yksilöllisiä arvioinnin kuvauksia. K5M arvioinnin mukaisesti opiskelija tarvitsee ohjausta, toimii tutuissa tilanteissa ja ympäristöissä ohjeen mukaisesti ja tarvitsee useissa tilanteissa kirjallista tai kuvallista ohjeistusta ja lisäohjeita. Eli opiskelija tekee ohjattuna. H4M ja H3M arviointi mukautettuna tarkoittaa sitä, että opiskelija tekee tuettuna. Hän tarvitsee tukea ja ohjausta, kuvallista ja kirjallista ohjeistusta toiminnassaan. T2M ja T1M ovat puolestaan avustettuna, jolloin opiskelija toimii valikoiduissa, rajatuissa, tutuissa työtehtävissä ja ympäristöissä koko ajan työparin kanssa sekä tarvitsee monenlaista apua ja ohjausta.

Mukauttamisen käyttö ammatillisessa koulutuksessa

Mukauttamisen mahdollisuus on tunnistettu ja sitä käytetään ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Siellä opiskeleville opiskelijoille, jotka tarvitsevat vaativaa erityistä tukea, mukauttaminen auttaa saavuttamaan tutkinnon tai osatutkinnon.

Ammatillisissa oppilaitoksissa mukauttamista tehdään jonkin verran yhteisissä tutkinnon osissa (YTO-aineet). Erityisopettajat ovat kuvanneet, että ammatillisissa tutkinnon osissa mukauttamisen mahdollisuuksista ei kovin hyvin tiedetä. Erityisopettajien mukaan perusteena on se, että ammatilliset opettajat ovat sitoutuneita omaan ammattialaansa ja koulutuksen tavoitteisiin ja työelämän osaamisvaatimuksiin, että mukauttamisen mahdollisuuksia ei tunneta eikä tunnisteta.

INKLU-hankkeen toimijoiden havaintona on, että ammatillisten opettajien mielestä mukauttaminen ei koske heidän opetustaan, koska opiskelijan tulee saavuttaa kaikki asetetut tavoitteet. Tämä kuvaa hyvin opettajien velvollisuudentuntoa ja sitoutumista omaan alaansa ja opiskelijan työllistymisen mahdollisuuksiin. On kuitenkin hyvä muistaa, että työelämässä tarvitaan erilaisia osaajia ja jotkut voivat tehdä täsmäosaamisella tiettyjä, kapea-alaisempaa osaamista edellyttäviä työtehtäviä.

Erityisopettajien mukaan mukauttaminen on usein kiinni siitä miten ammatillinen opettaja ja erityisopettaja tekevät yhteistyötä erityisopetuksessa paljon erityistä tukea ja vaativaa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen aikana.

Mukauttaminen on opiskelijalle mahdollisuus saavuttaa tavoitteet

Mukauttaminen on joillekin opiskelijoille ainoa mahdollisuus saavuttaa koulutuksen tai tutkinnon tavoitteet. Mukauttamista voidaan tehdä hyvinkin pieneltä osin eli tutkinnon osan osastakin. Tästä hyötyvät erityisesti paljon erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat.

Opettajan kannattaa ottaa yhteys erityisopettajaan heti, kun hän havaitsee opiskelijalla mukauttamisen tarpeen. Opettajalle mukautettujen tavoitteiden laatiminen yksilöllisesti opiskelijan tarpeisiin voi olla yksin ylivoimainen tehtävä. Tässä erityisopettaja kokeneena erityisen tuen asiantuntijana on hyvä yhteistyökumppani.

Ammatillisen koulutuksenjärjestäjä vastaa mukauttamisesta ja kuvaa prosessin henkilöstölleen. Prosessikuvauksessa on hyvä muistaa, että kuvattu toiminta ja toimijavastuut selkeyttävät prosessia ja auttavat toteuttamaan mukauttamista käytännössä.

Kuva: Shutterstock