Vastuullisuuslainsäädäntö uudistaa liiketoimintaa ja opettajat korkeakoulutusta

Korkeakoulutus heijastelee muuttuvan yhteiskunnan tarpeita. Opettajat ovat aitiopaikalla uuden tiedon äärellä, kun he luovat ajantasaisia oppimiskokonaisuuksia yhteiskunnan osaamistarpeisiin. Työnkuvaan kuuluu kyky ymmärtää muuttuvan maailman ilmiöitä ja niiden vaikutusta koulutukseen.

Kuvaamme tässä kirjoituksessa yhden esimerkin opettajan ajatusprosessista, jossa tunnistetaan uusia osaamistarpeita yhteiskunnassa ja joka on taustatyötä koulutuksen kehittämiselle.

Kaikki alkaa muutoksen havainnoinnista

Korkeakouluopetuksessa tulee ennakoiden ottaa haltuun monimutkaisia asiakokonaisuuksia, joista luodaan oppimismahdollisuuksia tulevaisuuden osaamistarpeita vastaamaan. Korkeakouluopiskelijan tulee omaksua laajoja kokonaisuuksia ja oppia soveltamaan teoreettista tietoa käytännön työtehtävissä.

Esimerkiksi vastuullisuus on tällä hetkellä laajasti keskusteltu ilmiö. Siihen liittyy jatkuvasti kehittyvään lainsäädäntöön perustuvia käsitekokonaisuuksia. Opiskelijan kyky seurata käynnissä olevaa muutosta on edellytys vastuullisuusajattelun soveltamiselle. Korkeakoulujen tehtävä on mahdollistaa muutoksen havainnointitaitojen oppiminen. Lisäksi opettajien ymmärrys muutoksista taustoineen varmistaa ajantasaisen ja laadukkaan koulutuksen sisällöt.

EU-lainsäädäntö osaamistarpeiden taustalla

Opettaja seuraa tiedotusvälineiden ja asiantuntijoiden viestintää uudistuvasta lainsäädännöstä, jotta hän ammattinsa puolesta pystyy reagoimaan muuttuviin osaamistarpeisiin. Lisäksi tiivis yhteys elinkeinoelämän kanssa varmistaa, että yrityksissä tehdyt havainnot toimintaympäristön muutoksista tulee huomioiduksi osaamistarveanalyysissä.

Esimerkiksi vastuullisuusajattelu yrityksissä on ottanut askelen eteenpäin, kun EU-lainsäädäntö on luonut puitteet vastuullisuuden raportoimiseksi osana yrityksen kirjanpitoa ja raportointia. Vastuullisuusraportointi on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, joka tähtää ilmastoneutraaliin Eurooppaan.

Taustalla on vuosikymmenten kansalaisaktivismi (Klein ym. 2001) ja YK:n vuonna 2015 asettama kestävän kehityksen ohjelma (United Nations s.a.). Ohjelmassa on 17 kestävän kehityksen tavoitetta, kuten nälänhädän poistuminen, rauha, puhdas vesi ja energia sekä kansainvälinen yhteistyö tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteet ovat samat kaikille maailman maille. (United Nations, s.a.) Euroopan Unioni lainsäätäjänä pyrkii edistämään vastuullisuuteen liittyviä maailmanlaajuisia tavoitteita.

EU:ssa on useita jo toteutuneita ja valmistelussa olevia lainsäädäntöhankkeita, kuten tekoälysäädös (engl. AI act) ja digipalvelusäädös (engl. Digital Services act), joilla pyritään edistämään datavastuullisuuteen liittyviä teemoja. Vastuullisuus on terminä laaja, sillä se liittyy käytännössä kaikkiin elämän osa-alueisiin. Digitalisoituneessa maailmassa datan merkitys vastuullisuuden eri näkökulmista tulee olemaan tärkeässä roolissa. Data voi parhaimmillaan auttaa YK:n asettamien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Osaaminen muodostuu käsitteiden ymmärryksen kautta

Korkeakouluopetuksessa oppiminen perustuu käsitteiden merkitysten ymmärtämiseen ja käsitteiden välisten suhteiden muodostamiin asiakokonaisuuksiin. Myös vastuullisuuteen liittyy laaja käsitekokonaisuus, joka perustuu jatkuvasti kehittyvään lainsäädäntöön. Lainsäädännössä käytetyt vastuullisuuteen liittyvät käsitteet voivat olla monimutkaisia ja joidenkin käsitteiden vakiintumattomuus voi aiheuttaa sekaannuksia.

EU:n datasäädös kohdentuu yrityksien toimintaan ja niiden mahdollisuuteen käyttää dataa liiketoiminnassaan. Vastuullisuudesta puhuttaessa törmää kolmikirjaimiseen lyhenteeseen ESG: Environment, Social, Governance (Trahan et al. 2023). Suomeksi vastuullisuus käsitteen sijasta saatetaan käyttää termejä kestävyys ja kestävä kehitys. Käsitteiden vakiintumattomuus saattaa johtaa merkityksien epäselvyyteen. Englanninkielinen sustainability on terminä vakiintuneempi ja määritellympi. Sustainable tarkoittaa kestävyyttä, mutta myös pitkäjänteisyyttä; vastuullisuutta, johon voi pitkäjänteisesti nojautua. Suomenkieliset termit ympäristövastuulle (E) ja yhteiskuntavastuulle (S) ovat vakiintuneet, mutta hallintotapaan liittyvä vastuullisuus (G) käännetään joskus myös taloudellisena vastuuna, joka on käsitteenä paljon kapeampi.

Ympäristövastuulla tarkoitetaan yritysten tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja väestönkasvusta sekä liiketoimintansa haitallisista ympäristövaikutuksista (Armstrong 2020). Tietoisuuden lisäksi on olennaista, että yritykset aktiivisesti pyrkivät ennaltaehkäisemään ja pienentämään liiketoimintansa negatiivisia ympäristövaikutuksia.

Yhteiskuntavastuu tarkoittaa yrityksen liiketoiminnan vaikutusta yrityksen sidosryhmien hyvinvointiin (Armstrong 2020). Yhteiskuntavastuullinen yritys huolehtii sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien työolosuhteista. Niiden arvoketjut ovat läpinäkyviä. Ilmiselvää on, että yhteiskuntavastuullinen yritys huolehtii lakisääteisesti tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista.

Hyvällä hallintotavalla tarkoitetaan eettisen liiketoiminnan piirteitä, kuten kestävästä kannattavuudesta ja kilpailukyvystä huolehtimista, lainsäädännön noudattamista sekä avoimesta vuoropuhelusta sidosryhmien kanssa (Armstrong 2020). Vastuullisesti toimivan yrityksen toimintaa ohjaavat lait, asetukset ja normit. Hyvä esimerkki hyvää hallintotapaa noudattavan yrityksen toiminnasta on tietoturvasta ja tietosuojasta huolehtiminen asianmukaisesti.

Näihin kolmeen näkökulmaan perustuen vastuullisuutta kuvataan usein kolmen pilarin vastuullisuuskehikkona (engl. Triple bottom line), jossa kolme osa-aluetta yhtä aikaa toteutuessaan mahdollistaa elinkelpoisen, kestävän ja oikeudenmukaisen toiminnan (viable, bearable, equitable). YK:n terminologiassa vastaavaan kolmijakoon viitataan käsitteillä ihminen, planeetta ja tuotto (people, planet, profit). (Bischof ym. 2020.)

Vastuullisuuden kolme pilaria ovat taustalla EU:n vastuullisuuslainsäädäntötyössä, jonka yksi näkökulmista on datasäädös. Uudesta lainsäädännöstä seuraa usein käytännön järjestelyjä liiketoimintaan. Se myös mahdollistaa tukevan pohjan vastuulliselle liiketoiminnalle ja varmistaa, että kuluttajat pystyvät tekemään vastuullisia kulutuspäätöksiä.

Toinen lainsäädäntöön liittyvä keskeinen käsite kaksoisolennaisuus löytyy kestävyysraportointidirektiivi CSRD:stä. Käsitteen avulla voidaan jäsentää yrityksen olennaiset vastuullisuuden teemat. Yrityksen ulkoiset vastuullisuusteemat voivat kertoa, miten yrityksen toiminta vaikuttaa ympäröivään maailmaan, ympäristöön ja ihmisiin. Sisäisesti voidaan pohtia, millaisia riskejä ja mahdollisuuksia liiketoiminnassa tunnistetaan kestävän liiketoiminnan varmistamiseksi. Yrityksen tulee tunnistaa ja valita keskeiset vastuullisuusteemat omalle toiminnalleen. (Euroopan komissio 26.7.2022.)

Datasäädös luo käytännön osaamisvaatimuksia

Lainsäädäntö mahdollistaa vaikuttamisen yleiseen mielipiteeseen. Lainsäädäntö lisää myös halukkuutta vaikuttaa kestävien ratkaisujen löytämiseen toimialan sisällä (Rosenlund et al. 2020). Mitä enemmän relevanttia dataa toimialalla on saatavilla, sitä parempia vastuullisuusratkaisuja voi tehdä (Rosenlund et al. 2020). Kilpailuedun saavuttaminen uudessa sääntelyiden piirissä olevassa toimintaympäristössä on hyvä motivaattori uusien liiketoimintamallien kehittämiselle.

Yrityksien vastuullisuusvelvollisuuksiin kuuluu datan vastuullinen käyttö. EU:n datasäädös paitsi asettaa yrityksille raameja, myös mahdollistaa vastuullisuusdatan hyödyntämisen osana liiketoimintaa. Säädöksen valmistelutyötä on ohjannut ajastus siitä, että data vastuullinen käyttö mahdollistaa myös dataan perustuvia innovaatioita. (Euroopan komissio 14.2.2022.) Vastuullisuuslainsäädäntöön liittyy paljon käsitteitä, ilmiöitä ja vaatimuksia, joita yrityksissä pitää hallita.

Esimerkiksi jatkossa yrityksiä velvoitetaan raportoimaan vastuullisuustoimensa. Kestävyysraportointidirektiivi CSRD (Corporate Sustainability Reporting) tuli voimaan vuonna 2023, ja sitä sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 2024 alusta. EU-direktiivi vaatii säännöllistä raportointia yritysten sosiaalisista ja ympäristöriskeistä ja mahdollisuuksista. Lisäksi on raportoitava yrityksen toiminnan vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön. (Euroopan komissio s.a.a.) Kestävyysraportoinnin tarkoituksena on, että sijoittajat, järjestöt, kuluttajat ja muut sidosryhmät voivat arvioida yritysten toiminnan vastuullisuutta. Lisäksi raportointi tarjoaa välineitä yritykselle toiminnan kehittämiseen ja vastuullisuuden johtamiseen.

EU-direktiivi vaatii yrityksiltä kattavaa ja yhtenäistä vastuullisuusraportointia. Yrityksissä tehdään valtavasti vastuullisuuteen liittyvää työtä. Ympäristönäkökulmia tutkitaan ja raportoidaan materiaalinhallinnassa, kemikaalien käsittelyssä, jätehuollossa, kiinteistönhuollossa ja niin edelleen. Yhteiskuntavastuusta huolehtimisen ajatellaan usein olevan osa henkilöstöhallinnon tehtävä, mutta todellisuudessa suuri osa tästä työstä tehdään hankinnassa ja toimittajanhallinnassa. Hyvää hallintotapaa ylläpidetään paitsi talousyksikössä myös yhtä enenevissä määrin tietohallinnossa, strategiasta päättävissä elimissä ja lakiosastoilla.

Kaikki yrityksessä tehtävä vastuullisuustyö pitää saada koottua yhteen vastuullisuusraporttiin. Samalla on huolehdittava asiantuntemuksen säilymisestä. Asiantuntijoilla on paras käsitys niin toiminnan vaikutuksista kuin kehittämismahdollisuuksistakin. Raportointia ja vaikuttavaa vastuullisuustyötä varten dataa on kerättävä eri puolilta organisaatiota erilaisista tietojärjestelmistä ja muista tietolähteistä.

Vaarana on raportoida vain niitä asioita, joista dataa on helposti saatavilla. Raportoinnin merkitys on kuitenkin tunnistaa yrityksen toiminnan vastuullisuusvaikutukset. Tämä vaatii yrityksen liiketoiminnan syvällistä vaikutusten tuntemista, ymmärrystä ja analysointia.

Suomen EU-direktiivinmukainen lainsäädäntö edellyttää yritysten tuottavan vastuullisuusraportointia (ESG-raportointi) joko osana kirjanpitoa tai erillisenä selvityksenä osana toimintakertomusta. Velvoite on jo voimassa, ja se koskee ensimmäisen kerran vuoden 2024 toimintaa suurimmissa yrityksissä. (Työ- ja elinkeinoministeriö s.a.). Kirjanpitolakiin on määritelty, mitä tämän selvityksen tulee pitää sisällään. Kirjanpitolain mukaisessa selvityksessä on kuvattava yrityksen liiketoimintamalli sekä toimintaperiaatteet, joita yritys noudattaa ympäristö- ja henkilöstöasioissa ja ihmisoikeuksissa sekä korruption vastaisissa toimenpiteissään. Toiminnan tulokset on niin ikään raportoitava. Myös riskienhallinta on kuvattava. (Laki kirjanpitolain muuttamisesta 1376/2016.)

Myös kestävyysraportointistandardit ESRS (European Sustainability Reporting Standards) antavat ohjeistusta ja kriteereitä kaksoisolennaisuusanalyysiin. Kuitenkaan standardeissa ei tarjota yksityiskohtaisia ohjeita raportoinnille. ESRS:ssä on yhteensä 84 raportoitavaa kokonaisuutta ja niiden alla 1144 yksittäistä tietovaatimusta. (de Groen ym. 2022.)

Standardit määrittävät tavan, miten yritykset raportoivat kestävään kehitykseen liittyvät haitalliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Standardien tavoitteena on lisätä tiedon luotettavuutta ja yhtenäistää yritysten kestävyysraportointia, jotta kestävyystiedon vertailu on mahdollista. (Euroopan komissio 31.7.2023.a.)

Lainsäädännön seuraaminen on välttämätöntä myös pitkällä aikavälillä. Komissio julkaisi tarkentavia standardeja kesällä 2024. Standardeihin lisättiin sektorikohtaiset ja listatuille pk-yrityksille muokatut standardit. Myös EU:n ulkopuolisille yrityksille suunnataan kestävyysraportointistandardeja. (Euroopan komissio 31.7.2023.b.)

Esimerkistä voidaan huomata, että opettajan pitää olla alati muuttuvan lainsäädännön pulssilla jatkuvasti. Tempoilevan maailmanpoliittisen tilanteen vaikutuksesta globaalin talousmarkkinan näkymien muutos eurooppalaisesta näkökulmasta on aiheuttanut tarpeen suunnitellun sääntelyn uudelleen arviointiin. Vastaamaan kiristyvään kilpailuun maailman markkinoilla Euroopan komission tavoitteena on tällä hetkellä peruuttaa pienempien yrityksien raportointivelvoitteesta, jotta hallinnollinen työ ei rasittaisi liikaa liiketoiminnan harjoittamista (Euroopan komissio s.a.c). Näin ollen voidaan olettaa, että lainsäädännön aiemmin osoittamat vastuut muuttuvat taas.

Korkeakoulut ja opettajat vaikuttavat yhteiskunnan kehittymisessä

Korkeakoulujen tärkeä tehtävä on kouluttaa osaajia, jotka pystyvät vastaamaan liiketoiminnan muuttuneisiin tarpeisiin. Osaajien on ymmärrettävä ilmiöön liittyvä käsitteistö, mutta myös käytännön operaatiot, joiden avulla ilmiötä voidaan tarkastella liiketoiminnan kontekstissa. Samalla kun osaajia koulutetaan yritysten tarpeisiin, ymmärrys ilmiöistä leviää myös palveluiden käyttäjille. Vastuullisuusosaaminen hyödyttää yhteiskuntaa sekä yritysten että kuluttajien kautta, sillä samat osaajat toimivat molemmissa rooleissa. Koulutuksen merkitys onkin keskeinen, kun yhteiskunnat kehittyvät.

Kaksoisolennaisuusanalyysin mukaisesti yrityksen tulee arvioida toimintansa ESG-vaikutuksia sekä sisältä ulospäin että ulkoa sisäänpäin: vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön sekä ihmisten ja muuttuvan maailman vaikutukset yrityksen toimintaan ja talouteen. (Euroopan komissio. 26.7.2022.)

Kun toiminnan vaikutukset on tunnistettu, ne on validoitava. On tunnistettava sekä yritykselle keskeiset vastuullisuusteemat, toiminnan vaikutusten merkittävyys, että mahdollisuudet muuttaa toimintatapoja näiden vaikutusten muuttamiseksi.

Vasta kun yritystoiminnan ESG-vaikutukset on tunnistettu ja validoitu, voi kerätä dataa. Dataa on saatavilla eri lähteistä erilaisissa muodoissa. Tavoitteille täytyy pystyä luomaan mittareita. Sekä vaikutukset, tavoitteet että mittarit voivat olla myös sanallisia – kaikki data ei tässä tapauksessa ole numeerista. Tämä aiheuttaa haasteita datan validoinnille.

Osaamista ja työkaluja tarvitaan niin datan keruuseen, validointiin kuin raportin luomiseenkin. Datan pitää olla olemassa, saatavilla, luotettavaa ja ajantasaista. Mittareiden on tuettava kehittämistoimenpiteiden toteuttamista vastuullisempaan suuntaan. Raportointiin on luotava proseduurit: mistä, miten, miten usein ja milloin data kerätään. Raportointivälineiden on oltava helppokäyttöisiä, ja vuotuisen raportin pitää olla tilintarkastajien saatavilla.

Parhaimmillaan onnistuneesti määritelty vastuullisuusraportti, sen tavoitteet, mittarit ja tavoitteiden saavuttaminen johtavat vastuullisempaan yritystoimintaan. Yritysten toiminnasta tulee kuluttajille ja sidosryhmille läpinäkyvää. Saamme välineitä kuluttaa kestävämmin ja lisätä ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Vastuullisuusraportointi ei ole pelkkää paperia ja juhlapuheita. Se tähtää vastuullisemman toiminnan: puhtaamman ympäristön, kukoistavamman yritystoiminnan ja ihmisten hyvinvoinnin lisääntymiseen.

Koko kuvattu yhteiskunnallinen kehityskulku on esimerkki ilmiökokonaisuudesta, joka toimii lähtökohtana korkeakoulutuksen kehittämistyössä. Korkeakoulutuksen sisällöllisten suuntien täytyy heijastella muuttuvan yhteiskunnan kulloisiakin keskeisiä tarpeita. Koulutuksen kehittäminen tapahtuu korkeakouluyhteisössä opettajien asiantuntijaosaamisen kautta. Opettajan osaamisen ydintä on kyky havainnoida muuttuvia osaamistarpeita ja luoda niistä ajantasaisia ja pedagogisesti tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia.

Kuva: Haaga-Helia