Diggari-ratikkamatka: Opettajien digipedagogista kompetenssia kehittämässä

 Diggari – laadukas opintojakso on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opettajille suunnattu pedagoginen valmennuskokonaisuus, joka tarjoaa osallistujille mahdollisuuden kehittää pedagogista osaamistaan ja luoda entistä parempia oppimiskokemuksia opiskelijoilleen.  Opintojakso on suunniteltu vastaamaan nykypäivän opettajien tarpeisiin huomioiden oppimisen muotoilun, digitaaliset työkalut, vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden sekä laadun arvioinnin opintojakson toteutusmuodosta riippumatta.

Valmennuksen aikana tutustutaan myös Haaga-Helian tarjoamiin ohjelmiin ja muihin materiaaleihin, jotka auttavat opetuksen laadun kohottamista. Moodle toimii valmennuksen aikana oppimisalustana. Valmennuksen aikana opettaja suunnittelee ja rakentaa uuden opintojakson tai päivittää olemassa olevaa opintojaksoaan. 

Opettajat ratikkamatkan kyydissä

Ensimmäinen Diggari-valmennuskokonaisuus toteutettiin pilottikoulutuksena syyslukukaudella 2024. Valmennuskokonaisuus oli teemoitettu ratikkalinjaksi, jossa kuusi pysäkkiä sisälsi eri aihealueita. Kolmisenkymmentä opettajaa hyppäsi valmennuskokonaisuuden ratikkamatkan kyytiin, ja he kiersivät ratikan kyydissä kaikki pysäkit.

Valmennuskokonaisuus toteutettiin monimuoto-oppimisena, jolloin se koostui reaaliaikaisista verkkotapaamista ja lähitapaamisesta sekä itsenäisestä työskentelystä (Chaeruman, Wibawa & Syahrial 2018) sekä vertaisoppimistapaamisista inspiraatioklubeissa. Jatkossa valmennuskokonaisuus järjestetään aina lukukauden alussa, jolloin se tukee uusien opintojaksojen muotoilua.  

 Kuva 1. Valmennuskokonaisuuden aikataulu 

Valmennuskokonaisuuden kesto oli pilottitoteutuksessa seitsemän viikkoa, se alkoi lokakuussa ja päättyi joulukuussa 2024 (Kuva 1). Valmennuskokonaisuuden oppimisen muotoilun lähtökohtina olivat Oppimisen kaaret (Kavanagh 2019), ABC-oppimisen muotoilukorttit (Laurillard 2012) ja vertaisoppiminen (Zwart ym. 2007).   

Opettajat jakautuivat inspiraatioklubeihin, jotka toimivat vertaisoppimisen areenana koko valmennuskokonaisuuden aikana. Inspiraatioklubit tapasivat yhteisten tapaamisten välillä omien aikataulujensa mukaan. Haaga-Helian digipedamentorit toimivat inspiraatioklubien fasilitaattoreina. Tällainen vertaisoppiminen tarjoaa opettajille tilaisuuden reflektoida, keskustella, vaihtaa ammatillisia ideoita ja ratkaista ongelmia yhdessä. Opettajien koulutuksissa vertaisoppiminen edistää koulutukseen osallistuvien ammatillista kehittymistä sekä tyytyväisyyttä valmennusta kohtaan (Zwart ym. 2007.)

Pongsakdi, Kortelainen ja Veermans  (2021) näkevät, että etenkin digitaalisuuteen liittyvien opettajien koulutuksien vaikuttavuus näkyy opettajan tietojen lisääntymisenä sekä käyttäytymisen ja asenteen muutoksena.  Pongsakdi ym. (2021) mukaan opettajien itseluottamus tietotekniikassa voi vaikuttaa myös siihen, miten he käyttävät digitaalisia työkaluja omassa opetuksessaan. Tämä viittaa siihen, että opettajien itseluottamuksen kasvua tukeva vertaisvalmennus voisi edistää myös heidän ammatillista kehittymistään.

Lisäksi Pongsakdi ym. (2021) korostavat, että opettajien asenteet ja uskomukset teknologiaa kohtaan vaikuttavat heidän käyttäytymiseensä ja siihen, miten he ottavat digitaalisia työkaluja käyttöön omille opintojaksoilleen. Vertaisvalmennus voisi tarjota alustan näiden asenteiden ja uskomusten käsittelylle ja muuttamiselle, mikä puolestaan voisi johtaa positiivisiin muutoksiin opettajien käytännön työssä.  

Valmennuskokonaisuuden aikana huomioitiin myös tekoälyn käyttö niin opettajan työssä kuin opiskelijoiden ohjeistuksessa ja se integroitiin kaikkien pysäkkien teemoihin. Opettajille esiteltiin Haaga-Helian tekoälytiimin laatimat ohjeet opettajille ja opiskelijoille sekä Arenen suositukset tekoälyn käyttöön liikennevalomalleineen (Tekoälyn käyttöohjeistus Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa, n.d.) .

Ratikkamatkan kuusi pysäkkiä 

Valmennus sisälsi kuusi erilaista pysäkkiä, jossa jokaisessa pysäkissä oli eri teema.  Pysäkeistä kolme oli synkronisia verkkotapaamisia, yksi pysäkki järjestettiin lähityöpajana Pasilassa ja kahdella pysäkillä opettajat opiskelivat itsenäisesti Moodlessa. Pysäkkien avulla opettaja kartutti omaa oppimisen muotoilun osaamistaan.  

Jokainen pysäkki alkoi asettautumisella, jonka tarkoituksena oli valmistaa opiskelijoita tapaamiseen. Jokaisen pysäkin lopuksi laskeutumisvaiheessa opettajien tehtävänä oli kirjata omat kommenttinsa Microsoftin Whiteboardiin miettien tapaamisen sisältöä ja peilaten sitä omaan opettajuuteensa Dagi-palautteen nelikentän avulla. Nelikentän kysymykset olivat: Mitä poistaisit? Mitä lisäisit? Mitä pitäisit? Mitä kehittäisit?  

Pysäkki 1: Valmennuksen esittely ja johdatus oppimisen muotoiluun 

 Valmennuksen ensimmäinen kohtaaminen oli verkkotapaaminen. Pysäkin tavoitteet olivat seuraavat.

• Opettaja ymmärtää, mitä oppimisen muotoilu on.
• Opettaja ymmärtää, mitä hyötyä pedagogisella käsikirjoituksella saavutetaan opintojaksolle.
• Opettaja aloittaa suunnittelemaan oman opintojaksonsa pedagogista käsikirjoitusta.
• Opettaja osaa rakentaa opintojakson laatukäsikirjan mukaisesti sekä noudattaa Haaga-Helian Moodlen yhteisiä käytänteitä.

Koulutuskokonaisuuden vetäjinä käytimme tavoitteiden saavuttamiseen yhteisöllisiä oppimismenetelmiä: opettajat työskentelivät yhdessä pienryhmissä tukien toistensa oppimisprosesseja. Abramczykin ja Jurkowskin (2020) mukaan  yhteisöllinen  toimintatapa on tehokas oppimisen näkökulmasta ja se voi tarjota opiskelijoille  yksilöllistä tukea heidän oppimisprosesseihinsa.  Tässä valmennuskokonaisuudessa halusimme, että opettajat itse pääsevät kokeilemaan yhteisöllistä menetelmää verkossa ja saamaan työkalupakkiinsa uusia menetelmiä, joita voidaan soveltaa sekä luokassa että verkossa.   

Koulutuksen aluksi asettauduimme asian äärelle ice-breakerin ja valmennuskokonaisuuden osaamistavoitteiden avulla. Tällä kertaa avauksena oli tunnekortit, joiden avulla opiskelijat kertoivat sen hetkisen tunnetilansa ja odotukset tapaamiselle. Tarkastelimme valmennuksen aikana saavutettavia opettajan digipedagogisen osaamisen kulmakiviä.

Käsittelimme pedagogisen käsikirjoituksen merkitystä opintojakson suunnittelussa sekä tutustuimme oppimisen muotoiluun oppimisen kaarien (Kavanagh 2019) ja ABC-oppimisen muotoilukortteihin avulla (Laurillard 2012). Lisäksi käsittelimme opintojakson kohderyhmätuntemusta ja oppijapersoonia, jotta opettajat osaisivat muotoilla opintojaksonsa paremmin vastaamaan opiskelijoiden tarpeita. Osaamistavoitteiden selkeä kuvaaminen Bloomin taksonomian avulla (Krathwohl 2002) oli myös teemana ensimmäisessä tapaamisessa.  

Pysäkki 2: Oppimisen muotoilu 

Toinen pysäkki toteutettiin lähitapaamisena Pasilassa. Tämän pysäkin tavoitteita olivat suraavat.

• Opettaja osaa laatia dokumentoidun pedagogisen käsikirjoituksen opintojaksolle ja toteuttaa opintojakson käsikirjoituksen mukaisesti.
• Opettaja osaa suunnitella opetuksen pedagogisen käsikirjoituksen mukaisesti.
• Opettaja osaa teemoitella opintojaksonsa ja opettaja osaa hyödyntää ABC-kortteja sekä Kaari-mallia.

Asettautumiseen käytimme tällä kertaa sydämien takaa paljastuvia keskusteluaiheita, joista opettajat saivat keskustella Inspiraatioklubeittain ryhmissä. He saivat sparrausapua ja vertaistukea muilta klubilaisilta sekä meiltä ohjaajilta. 

ABC-oppimisen muotoilun menetelmällä opettajat tai opettajatiimit loivat visuaalisen käsikirjoituksen suunnittelemastaan opintojaksosta. ABC-menetelmä huomioi erilaiset oppimisen tavat ja niitä tukevat teknologiset ratkaisut (Laurillad 2012).

Haaga-Heliassa käytössä olevat ABC-kortit (Kuva 2) on muokattu alkuperäisten korttien pohjalta ja ne ovat kaksipuoleisia: etupuolella kukin teema tai konsepti on kuvailtu ja toisella puolella on annettu konkreettisia esimerkkejä teeman mukaisesta aktiviteeteistä ja työskentelytavoista sekä välineistä.  Kortteja on yhdeksän ja niiden teemat ovat: asettautuminen, tiedon hankinta, tiedon soveltaminen, yhteisöllinen oppiminen, tutkiva oppiminen, keskustelemalla oppiminen, kokemuksellinen oppiminen, toiminnallinen oppiminen ja laskeutuminen.  

Kuva 2. ABC-kortit

Valmennuskokonaisuudessa yhdistettiin oppimisen kaarimalli ja ABC-kortit siten, että opettajat piirsivät ensin kaaret, jonka jälkeen he valitsivat korttien avulla erilaisia oppimisen menetelmiä, ja sijoittivat niitä vastaavat kortit kaarille. Oppimisen kaarien ja ABC-korttien myötä opettajat tekivät omasta opintojaksostaan visuaalisen pedagogisen käsikirjoituksen. 

Oppimisen muotoilu teeman lisämateriaalina käytettiin Digivisio2030 -hankkeessa toteutettua Oppimisen muotoilu Moodle -kurssia. Tämä laaja koulutusmateriaali on kaikille Haaga-Helian opettajille tarjolla ja siihen voi tutustua koulutuskokonaisuuden ulkopuolella sekä käyttää sitä oman koulutuskokonaisuuden suunnittelussa. Tässä valmennuskokonaisuudessa opettajat kirjautuivat Digivision koulutusmateriaaliin, johon he voivat palata myös tämän koulutuksen jälkeen. 

Pysäkki 3: Digitaaliset työkalut 

Pysäkki 3 oli itsenäistä opiskelua Moodlessa. Pysäkin tavoitteet olivat seuraavat.

• Opettaja osaa rakentaa opintojakson laatukäsikirjan mukaisesti ja noudattaa Haaga-Helian Moodlen yhteisiä käytänteitä.
• Opettaja oppii valitsemaan, mikä Haaga-Helian digitaalinen opetuksen työkalu sopii laaditun pedagogisen käsikirjoituksen (suunnitelman) toteuttamiseen.
• Opettaja hallitsee käyttämänsä digitaalisen oppimisalustan (Haaga-Helia Moodle).
• Opettaja hallitsee aktiviteettien luomisen ja tarvittavat työkalut.

Opettajien tehtävänä oli suunnitella omaa opintojaksoaan ja pohtia, millaisia aktiviteettia opintojaksolla voidaan käyttää ja millä digitaalisilla työkaluilla aktiviteetit voidaan toteuttaa niin, että opiskelijat saavuttavat opintojakson osaamistavoitteet.

Moodleen on koottuna laaja ja kattava esittely Haaga-Helia digitaalisista työkaluista ja niiden hyödyntämisestä opetuksessa. Ohjeistukset olivat pääasiassa ohje- ja esittelyvideoita. Tarkoitus onkin, että opettaja voi palata niiden äärelle valmennuskokonaisuuden jälkeenkin. Kaikilla pysäkeillä tekoäly on integroitu teemoihin mukaan, ja tällä pysäkillä se sai eritystä painoarvoa.  

Pysäkki 4: Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys 

Pysäkki 4 toteutettiin jälleen verkkoympäristössä yhteisöllisenä tapaamisena.  Pysäkin tavoitteita olivat seuraavat.

• Opettaja osaa valita sopivat vuorovaikutuskanavat opintojaksolleen.
• Opettaja osaa kommunikoida kannustavasti ja positiivisesti.
• Opettaja osaa laatia vuorovaikutussuunnitelman pedagogiseen käsikirjoitukseen.
• Opettaja osaa tukea opiskelijoiden yhteisöllisyyden rakentumista opintojaksolla.

Pysäkin ice-breakerina ja asettautumisena toimi Kahoot-sovelluksen Kingdom Colors-peli, jossa kaksi joukkuetta pyrkii valloittamaan vastapuolen tornin. Pelissä pääsi etenemään vastaamalla oikein vuorovaikutukseen ja ohjaukseen liittyviin kysymyksiin, jolloin pelaaja sai itselleen yhteiselle pelilaudalle asetettavia pelinappuloita.  

Ennen pysäkille saapumistaan opettajat olivat itsenäisesti tutustuneet Digivisio2030 -hankkeessa valmistettuun materiaaliin yhteisöllisyydestä ja vuorovaikutuksesta. Tapaamisessa syvennettiin yhteisöllisyyden rakentamisen merkitystä opiskelijoiden kiinnittymiselle sekä positiivisen palautteen tärkeyttä oppimiselle. Vuorovaikutuksen tavoite on luoda positiivinen tunnetila, mikä puolestaan vaikuttaa niin opettajan kuin opiskelijoidenkin hyvinvointiin positiivisesti. Keskustelimme yhdessä vuorovaikutuksen osaamisen tärkeydestä ja sen vaikutuksesta oppimiseen sekä yhteisöllisyyteen.  

Hyvän ohjauksen kriteerien lisäksi tapaamisessa käsiteltiin tutkivan yhteisön mallia (community of inquiry) (Garrison, Anderson & Archer 2000), jonka mukaan verkko-ohjauksen läsnäolo muodostuu sosiaalisesta, kognitiivisesta ja ohjauksellisesta läsnäolosta. Nämä vaikuttavat opiskelijan oppimiskokoemukseen, ilmapiiriin ja vuorovaikutukseen sekä opetuksen sisältöön. Lisäksi läsnäolon kokemus edistää molemminpuolisen luottamuksen rakentumista verkkoympäristössä (Valkonen, Tyrväinen & Uotinen 2020). 

Pysäkki 5: Osaamisen arviointi 

 Pysäkillä 5 opettajat jalkautuvat ratikan kyydistä toriaukiolle itsenäiseen opiskeluun. Pysäkin tavoitteet olivat seuraavat. 

• Opettaja osaa määritellä osaamisperustaisuuden.
• Opettaja osaa erottaa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen.
• Opettaja osaa suunnitella ja toteuttaa monipuolisia arviointi- ja palautemenetelmiä.
• Opettaja osaa antaa myönteistä ja kannustavaa palautetta.
• Opettaja osaa suunnitella arviointiprosessin omaan pedagogiseen käsikirjoitukseen.

Tämä osaamisen arvioinnista toteutetulla pysäkillä oli hyödynnetty Moodlessa H5P-ohjelman game map-toimintoa (Kuva 3). Pelillistämisellä voidaan motivoida oppimista, koska siinä opiskelijalla on aktiivinen rooli. Monesti pelillistäminen tuo myös hauskuutta oppimiseen ja se edistää kiinnittymistä opintoihin. (Lehto, Korhonen & Ojala 2018.)

Arviointiosio käsittelee erilaisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida opiskelijoiden osaamista monipuolisesti – vertaisarviointiakaan unohtamatta. Opettaja etenee pelilaudalla numerojärjestyksessä, ja seuraava kohde avautuu vasta kun hän on suorittanut edellisen osuuden.  Osio käsittää neljä lyhyttä videota sisältäen teemat: osaamisperustaisuus, opinnollistaminen, arviointi ja palautteen antaminen (2 videoa) sekä pohdintatehtävän. Lisäksi pysäkillä 5 tutustutaan Digivision itseopiskelukurssiin Osaamisen arviointi. 

Kuva 3.  Pysäkki 5 Game map arvioinnista 

Pysäkki 6: Laadun arviointi 

 Kuudennella pysäkillä on kaksi tavoitetta.

• Opettaja osaa arvioida opintojakson pedagogisen käsikirjoituksen toimivuutta ja sisältöä laatukriteerien mukaisesti.
• Opettaja osaa antaa vertaispalautetta opintojaksoista.

Tällä viimeisellä pysäkillä opettajat valmistautuivat esittelemään omaa opintojaksoaan peilaten sitä laatukriteereihin. Pysäkin 6 asettautumisena käytimme tehtävää, jossa sanoimme väitteitä liittyen opettajien omiin opintojaksoihin, esimerkiksi: opiskelijat käyttivät opintojaksoni tehtävissä digitaalisia työkaluja. Jos väite piti paikkaansa, opettaja lähetti ruudulle valitsemansa hymiön käyttäen Zoomin reagointityökalua send with effect.  

Varsinainen opintojaksojen esittely ja vertaispalautteen anto tapahtui inspiraatioklubeittain break-out huoneissa. Ennakko-ohjeena opettajille oli annettu tehtäväksi keskittyä oman valintansa mukaan erityisesti kohtiin: opintojakson selkeä rakenne, oppimistehtävät, ohjaus ja palaute sekä arviointi. Jokainen opettaja esitteli omaa muotoilemaansa opintokokonaisuuttaan haluamallaan tavalla ja sai vertaispalautetta oman inspiraatioklubinsa jäseniltä.  

Viimeisen tapaamisen lopuksi opettajille myönnettiin sertifikaatti aktiivisesta osallistumisesta ja työskentelystä. Valmennuksen aikana opettajat saavuttivat myös opettajan digipedagogiset kulmakivet, jotka on kuvattu tässä ThingLinkissä. 

Diggari – valmennuskokonaisuus sai hyvää palautetta  

Keräsimme valmennuskokonaisuudesta palautetta, jota käytämme tulevien Diggari – valmennusten laadun parantamiseen. Palautetta kerättiin koko koulutuksen ajan jokaisen pysäkin jälkeen ja valmennuskokonaisuuden lopussa Webropol -kyselynä.

Palautteen mukaan opettajat kokivat valmennuskokonaisuuden hyödylliseksi omaan työhönsä ja he suosittelisivat sitä kollegoilleen. Muutama opettaja jopa mainitsi haluavansa osallistua valmennukseen uudelleen. Opettajat kokivat saaneensa osaamista, jota he voivat jatkossa hyödyntää omilla opintojaksoillaan. Erityisesti inspiraatioklubien toiminta sai kiitosta sekä Pasilassa järjestetty työpajatapaaminen – lähitapaamisia toivottiinkin valmennuskokonaisuuteen useampia.  

Kehittämisehdotuksina opettajat toivoivat valmennuksen aikataulun väljemmäksi, jolloin he pystyisivät panostamaan enemmän. Näin opettajat voisivat sisäistää oppimaansa paremmin, ja he pystyisivät keskittymään enemmän oman opintojaksonsa muotoilemiseen. Itsenäisen opiskelun määrän toivottiin olevan maltillisempi. 

Kuva: Shutterstock