Digitaalisen matkailutuotteen muotoilu ja tehokas myynti

Nykyään ihmiset etsivät paljon tietoa tulevista lomakokemuksista sekä virtuaalisista matkailukokemuksista erilaisilta digitaalisilta alustoilta ja myyntikanavilta (Pencarelli 2020). Tämän vuoksi ei ole yhdentekevää, mistä ja miten sekä perinteiset matkailukohteet että virtuaaliset matkailutuotteet ovat löydettävissä ja ostettavissa verkossa.

Haaga-Helian, Metropolian ja Humakin Virtual Nature -yhteishankkeen tavoitteena on ohjata ja tukea matkailutoimijoita tuottamaan virtuaalisia luontomatkailupaketteja eri kohderyhmien tarpeisiin sekä etsiä tuotteilleen potentiaalisia myyntikanavia. Hankkeessa tehtiin kartoitus virtuaalisista jakelukanavista ja digitaalisten luontomatkailutuotteiden ostamisesta asiakkaan näkökulmasta osto- ja asiakaspolun eri vaiheissa.

Kartoituksen tulokset on esitelty osallistujayrityksille hankkeen webinaarissa Digitaaliset jakelukanavat ja myynti ja tässä artikkelissa laajemmalle yleisölle. Artikkelin lopussa annetaan suosituksia kartoituksen perusteella digitaalisten tuotteiden muotoilusta ja jakelukanavista matkailuyrityksille oman kohderyhmän tavoittamiseksi sekä myynnin tehostamiseksi. Aihe on ajankohtainen, esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa tehdään parhaillaan tutkimusta Digitaalisen turismin ekosysteemistä Suomessa (Yang & Pesonen 2024), jossa tutkitaan verkostoanalyysillä suomalaisia matkailukohdeorganisaatioita (Business Finland 2019) ja niiden yhteyksiä toisiinsa.

Matkailun digitaaliset jakelukanavat

Digitaaliset jakelukanavat, ja näistä erityisesti matkailukohdeorganisaatioiden digitaaliset alustat, ovat yksi hyödyllisimmistä välineistä matkakohteen imagon rakentamisessa ja edistämisessä (Molinillo 2018). Digitaalisilla alustoilla ja ekosysteemeillä tarkoitetaan tässä yhteydessä erilaisia internetissä julkaistuja sivuja, joissa voidaan esitellä, arvostella, keskustella sekä kaupata erilaisia tuotteita.

Business Finlandin (2023) julkaisema Digitaaliset jakelukanavat –opas matkailutoimijoille keskittyy yöpymispalveluiden tarjontaan seuraavalla jaolla.

• Sosiaalisen median alustat,
• Hakukoneet
• Online-matkatoimistot (OTA = Online Travel Agency)
• Kokoavat aggregaattorit
• Petipankit
• GDS-varaustyökalut
• Online-matkanjärjestäjät

Omassa kartoituksessamme tunnistimme matkailutuotteiden jakelukanavina kohteiden ja kaupunkien omat sivustot, online-matkatoimistot sekä aggregaattorit. Lisäksi mukaan otimme virtuaalisten matkailutuotteiden mahdollisiksi myyntikanaviksi elämyslahjakortteja myyvät sivustot sekä sovelluskaupat.

Hankkeen näkökulmasta kartoituksella on kaksi pääaihealuetta digitaalisten jakelukanavien suhteen.

1. Minkälaiset digitaaliset jakelukanavat ovat käytössä perinteisten matkailupalveluiden myyntiin ja miten ne ovat houkuttelevia?
2. Missä ja miten virtuaalisia matkailutuotteita voisi myydä perinteisten kanavien lisäksi?

Perinteisten matkailupalveluiden jakelukanavien kautta saavuttaa asiakkaat, jotka ovat etsimässä matkailutuotteita. Lisäksi esimerkiksi kohteen sivujen yhteyteen on järkevää koota kaikki erilaiset matkailupalvelut juuri sitä kohdetta koskien. Toisaalta monikanavaisuus muissakin kuin vain matkailupalveluiden kanavissa voi saavuttaa sellaisia henkilöitä, jotka eivät etsi perinteisiä matkailutuotteita. Nykyään monet virtuaaliset tuotteet hankitaan sovelluksina älypuhelimille, joten niitä jaetaan sovelluskaupoissa. On myös hyvä huomioida, että enenevissä määrin virtuaalisia sovelluksia pyritään tekemään suoraan selaimessa toimiviksi, jolloin sovellusten osto ja lataaminen sovelluskaupoista jää vähemmälle.

Kartoitus digitaalisista jakelukanavista

Huhtikuussa 2024 tehdyssä kartoituksessa keräsimme tietoa olemassa olevista digitaalisista jakelukanavista ja virtuaalisten luontomatkailutuotteiden asiakkaiden ostopolusta. Kartoituksen ja siihen liittyvän havainnoinnin suoritti yksi henkilö, joten havainnointi on subjektiivista. Kartoituksessa käytettiin mobiiliyhteyttä ja kannettavaa tietokonetta, mutta laitteiston rajoitteet ja mobiiliyhteyden nopeuden ja laadun vaikutus havainnointiin rajattiin kartoituksen ulkopuolelle.

Digitaalisia jakelukanavia oli mukana kartoituksessa 21 kpl, jotka jakautuivat seuraavasti: kohteiden ja kaupunkien sivustot (6 kpl: Suomenlinna Shop, Fiskars Village, Visit Porvoo, Ylläs, My Helsinki ja Visit Turku), online-matkatoimistot (7 kpl: Ebookers, Booking.com, GetYourGuide, Airbnb Experiences, Brown and Hudson, Arctic Signature ja Black Tomato), aggregaattorit (2 kpl: Tripadvisor ja Lonely Planet), sovelluskaupat (4 kpl: Google Play, App Store, Meta Store ja Steam) sekä elämyslahjakortteja myyvät verkkopalvelut (2 kpl: Elämyslahjat ja Kokemuskauppa).

Jakelukanavat etsimme hakukoneella keskittyen matkailuelämyksiä sekä virtuaalisia toteutuksia myyviin kanaviin. Ensin etsittiin suomalaisia kanavia ja lopulta mukaan otettiin myös kansainvälisiä jakelukanavia. Suomalaisia oli 8 kpl ja kansainvälisiä 13 kpl.

Kartoituksen tiedonkeruussa hyödynsimme asiakkaan ostopolku-ajattelua (Lemon & Verhoef 2016), joka tässä kartoituksessa jakautuu kolmeen osaan: arviointivaiheeseen, ostopäätökseen ja kokemukseen. Koska kartoituksen aikana ei suoritettu ostoja, asiakkaan ostopolun viimeinen vaihe ostamisen sujuvuudesta ja tuotteen saamisesta itselleen jätettiin pois kartoituksesta. Arviointi-vaiheessa havainnoitiin mm. houkuttelevuutta, saatavilla olevan tiedon luonnetta sekä muiden käyttäjien arvioita. Ostopäätökseen vaikuttavissa seikoissa havainnoitiin ostamisen helppoutta ja ostokanavaa. Kokemus-vaiheessa kiinnitettiin huomiota käytettävyyteen, sisällölliseen estetiikkaan ja saatavilla olevaan tukeen.

Vaikka ostopäätöksen jälkeinen vaihe rajattiin pois havainnoinnista, jo jakelukanavien käyttökokemus jätti mielikuvan jakelukanavasta ja matkailupalvelusta sekä sen tuottajasta. Kartoituksessa mukana olevilla sivustoilla tehtiin hakuja myös hakusanalla ’virtuaali’, minkä tarkoituksena oli kartoittaa jakelukanavissa myynnissä olevia virtuaalisia matkailutuotteita.

Jakelukanavien käytettävyyden, houkuttelevuuden ja tavoitettavuuden näkökulma läpi asiakkaan ostopolun

Matkailijat arvioivat verkossa olevia virtuaalisia matkailutuotteita monin eri tavoin läpi ostopolun. Ostopäätökseen vaikuttavat tekijät ovat monitahoiset ja sidonnaisia kohderyhmän erilaisiin tarpeisiin. Matkailutoimijoiden tuleekin kiinnittää huomiota niin jakelukanaviensa valintaan kuin asiakasymmärrykseen myynnin tehostamiseksi digitaalisissa ympäristöissä.

Valituissa jakelukanavissa kävimme läpi niiden laskeutumissivu, polku tuotteiden tai palveluiden ostamiseen, informaation esille tuonti tuotteista ja palveluista sekä vertaisarvioinnin mahdollisuudet. Online-matkatoimistojen sivustoilla matkailutuotteiden tarjonta oli laajaa. Niiden tuotteiden luonnissa ovat myös mukana paikalliset asukkaat. Täten tarjonnassa oli monenlaisia personoituja matkailutuotteita monelle eri kohderyhmälle.

Lisäksi havainnoimme kolmen kansainvälisen luksusmatkatoimiston (Brown and Hudson, Arctic Signature ja Black Tomato) omia verkkosivuja jakelukanavien houkuttelevuuden arvioimiseksi. Täten tutkimukseen saatiin mukaan vertailukohtaa korkeatasoisista ja kansainvälisistä jakelukanavista. Valitut luksusmatkatoimistot tarjoavat tuotteitaan joko B2C- tai C2C-kontekstissa.

Kaikkein merkityksellisimmiksi seikoiksi jakelukanavia ja ostopäätöstä tehtäessä ilmenivät sivustojen käyttäjäkokemus, käytettävyys ja esteettisyys. Tämä havainto saa tukea jo olemassa olevista tutkimuksista (ks. Okonkwo 2010; Eskola 2015). Käytettävyyteen sisältyy mm. jakelukanavan visuaalinen selkeys sekä helppokäyttöisyys. Nämä loivat luotettavuutta, jolla on suuri vaikutus ostopäätökseen. Samoin luksusmatkatoimistojen laskeutumissivustoille sijoitetut laatusertifikaatit kuten Serendipians, XO Private ja ILTM Cannes toivat luotettavuutta tarjottuun korkeatasoisuuteen.

Arviointivaiheessa esiin nousikin ensivaikutelma. Ennen kaikkea laskeutumissivuston muotoilu, sen esteettisyys, selkeys, yhdenlinjaisuus sekä kuvien koko ja ensinäkymä käyttäjälle vaikuttivat ensivaikutelmaan suuresti, jatkaako sivustolla eteenpäin. Esteettisyydellä, värien käytöllä, kuvien ja videoiden aiheilla ja laadulla oli suuri merkitys houkuttelevuuteen läpi sivuston.

Havainto on linjassa aikaisemman tutkimuksen kanssa, että sisältö on ratkaiseva tekijä kuluttajien käyttäytymisessä. Gafnin ja Dvirin (2018) tutkimuksessa erot käyttäytymistuloksissa osoittavat, että kuluttajien käyttäytyminen, erityisesti konversiot ostoiksi, riippuvat kulutettavan sisällön luonteesta. Tutkimuksen tulokset osoittavat selkeän edun, kun aloitussivuilla käytetään vähemmän sisältöä. (Gafni & Dvir 2018).

Ostovaiheessa ostamisen helppouteen vaikutti mahdollinen vaade asiakasprofiilin luomiseksi sekä tarvittavien klikkausten määrä ostoprosessin loppuun viemiseksi. Myös maksutapavaihtoehdot sekä varausvahvistuksen ja ostokuitin saaminen reaaliajassa omaan sähköpostiin ovat osa sujuvaa, helppoa ja luotettavaa kokemusta.

Käytön helppous on kriittinen tekijä, joka vaikuttaa positiivisesti kuluttajien ostopäätöksiin. Selkeä ja intuitiivinen navigointi, helposti löydettävät tiedot ja yksinkertainen ostoprosessi tekevät verkkokaupasta houkuttelevamman. Kuluttajat arvostavat vaivatonta ostokokemusta, joka säästää aikaa ja vähentää turhautumista. (Ramesh, Samudhra & Rajakumar 2019).

Virtuaalisten matkailutuotteiden jakelu

Virtuaaliseen luontomatkailuun liittyvissä jakelukanavissa löytyi kohteiden ja kaupunkien sivustoilta monenlaisia luontoaktiviteetteja ja opastuksia, jotka ovat tarjolla joko mobiilisovelluksina tai varaamalla oppaan. Lisäksi tarjonnassa oli lisättyä todellisuutta, eli digitaalisuuden ja fyysisen maailman yhdistäviä sovelluksia, hyödyntäviä interaktiivisia oppimispelejä, joiden kautta pääsi aikamatkalle historiallisessa luontomiljöössä. Veteen liittyvät matkailutuotteet nousivat esiin rannikon kohteiden ja kaupunkien sivustoilla. Tarjolla oli myös mm. opastettu tähtikierros.

Elämyslahjakortteja myyviä verkkosivupalveluja oli havainnoinnissa mukana Elämyslahja sekä Kokemuskauppa. Näitä sivustoja voisi hyödyntää virtuaalisten matkailuelämysten myyntikanavana enemmän: tällä hetkellä niistä löytyi yksi lahjakortti virtuaalitodellisuuskokemukseen.

Sovelluskaupoiksi valittiin suurimmat mobiilisovelluskaupat Google Play ja Applen App Store (Buck 2024), lisäksi esille haluttiin tuoda lähinnä pelien jakelusta tunnettu Steam sekä Metan sovelluskauppa sen virtuaalitodellisuuslaseille (VR-lasit). Sovelluskaupat eivät varsinaisesti ole matkailun myyntikanavia, mutta mikäli virtuaalinen tuote tarvitsee oman sovelluksen, se pitää yleensä käydä lataamassa jostakin sovelluskaupasta esimerkiksi puhelimelle tai VR-laseille. AR-toteutuksia tekevät yritykset rakentavat usein yhden sovelluksen, joka asiakkaan tulee ladata puhelimelleen ja sen jälkeen sieltä voi avata eri paikkoihin toteutettuja AR-sisältöjä (esimerkiksi Salmi AR ja Arilyn). Lisäksi esimerkiksi pelillistetyt virtuaalitodellisuustuotteet sopisivat myyntiin Steamin pelinjakelualustalle tai Metan sovelluskauppaan, jotta niitä pääsee kokemaan suoraan VR-laseilla.

Kartoituksesta esiin nousseet suositukset

1. Tunne asiakkaasi ja valitse oikeat jakelukanavat

Asiakkaiden ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää erityisesti digitaalisilla alustoilla, joissa vuorovaikutus jää usein etäiseksi. Seuraavat tutkimukset korostavat asiakastiedon merkitystä digitaalisissa ympäristöissä. Casidy ym. (2022) huomauttavat, että asiakkaiden tuntemuksen ja heidän ponnistelujensa tunnustaminen voi lisätä brändin sitoutumista digitaalisilla alustoilla. Digitaalisilla alustoilla onkin merkittävä rooli asiakkaiden sitoutumisessa ja tyytyväisyydessä. Levy (2022) korostaa emotionaalisten ja psykologisten prosessien merkitystä digitaalisen palvelun aikana, koska ne ovat avain tehokkaaseen palvelun tarjoamiseen ja asiakasuskollisuuden lisäämiseen. Meire ym. (2019) väittävät, että asiakaskokemusten herättämät tunteet vaikuttavat suoraan siihen, miten asiakkaat ovat vuorovaikutuksessa brändin tai yrityksen kanssa digitaalisilla alustoilla.

Tekemämme kartoitus ohjaa matkailutuotteiden myyjiä tutkimaan tarkasti omien kohderyhmiensä ostoskäyttäytymistä, arvomaailmaa sekä missä sosiaalisen median kanavissa he liikkuvat ja tekevät ostoksia. Kartoituksessa havainnoija edusti Visit Finlandin (2024) kohderyhmistä hybridikuluttajaa, jonka asiakaspersoonassa sekoittuivat Nature lover, Wellbeing seeker ja Foodie. Vaikuttavuudeltaan suurimmat kokonaiskokemus, käytettävyys ja esteettisyys korostavat huomion kiinnittämisen jakelukanavan visuaaliseen, selkeään ja yhdenlinjaiseen muotoiluun läpi sivuston.

Digitaalisilla alustoilla tapahtuu paljon myyntiä sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta, joko asiakkaiden välillä tai asiakkaan ja myyjän keskusteluissa eri alustoilla. Myynnin lisäämiseksi on tärkeää osata vastata kohderyhmän odotuksiin ja ymmärtää missä jakelukanavissa kohderyhmä liikkuu, millaista vuorovaikutusta he odottavat ja mikä houkuttelee kohderyhmää ostamaan.

Virtuaalisten matkailutuotteiden tarjonta on tutkimuksen mukaan erittäin minimaalista. Kartoituksessa löytyi vain kolme varsinaista virtuaalista matkailutuotetta kuten mobiiliopastus, AR-teknologiaa hyödyntävä interaktiivinen oppimissovellus sekä virtuaalinen elokuvakokemus, jonka tosin asiakkaat olivat arvioineet jakelukanavassa huonoin arvosanoin. Tämä kertoo omalta osaltaan virtuaalisten matkailutuotteiden kehittymättömyydestä, tuntemattomuudesta ja/tai suosiosta vielä tällä hetkellä.

2. Tuotelähtöisestä myynnistä ja muotoilusta ihmiskeskeiseen- ja tunnelähtöiseen

Matkailuelämyksien muotoilussa tulisi huomioida vuorovaikutteisuus, elämysten reaktiopiste (engl. trigger points) ja ihmiskeskeisyys (Tussyadiah 2014). Viime vuosina on matkailukokemuksien tutkimukseen yhdistetty tunnekokemukset. Asiakkaan tunnekokemuksella on keskeinen rooli matkailukokemuksessa, ja tunne tulisi ottaa huomioon matkailupalvelujen muotoilussa (Eskola 2024; Hosany, Hunter-Jones & McCabe 2020; Volo 2021).

Kansainväliset luksusmatkatoimistojen verkkosivut voivat toimia hyvänä benchmarking-kohteina oman digitaalisen matkailutuotteen muotoilussa, varsinkin jos kohderyhmänä ovat korkealaatuisia matkailutuotteita etsivät asiakkaat. Sivustoihin oli muun muassa upotettu esteettisiä ja viimeisteltyjä videoita. Lisäksi näillä sivuilla nousi erinomaisesti esiin matkailutuotteen muotoilu tunnelähtöisesti.

Lontoolainen luksusmatkoja tarjoava Brown & Hudson matkatoimisto kehottaakin sivuilla vierailevaa kertomaan, millaisen tunteen he haluavat matkan jättävän heihin ja lupaavat toteuttaa toivotun tunnetilan. Matkatoimiston verkkosivuille ensi kertaa tultaessa olevassa ensinäkymässä asiakas voi valita kiinnostuksensa mukaan joko virtuaalisen matkailun tai tosielämässä tapahtuvan (IRL) matkailun. Toimisto tarjoaa virtuaalimatkoja VR- ja tulevaisuudessa META-mahdollisuuden.

Mallia tunnelähtöiseen muotoiluun omissa jakelukanavissa voisi ottaa myös lontoolaisen luksusmatkatoimisto Black Tomato:n sivujen muotoilusta. Vaikka tunnelähtöisyyttä löytyi tehdyssä kartoituksessa joidenkin kotimaisten kaupunkien sivustoilta, on matkailutuotteen muotoilu vielä paljolti tuotelähtöistä. Tästä tulisi jo siirtyä kohderyhmäkeskeisyyteen ja tunnejäljen tuomaan vaikutukseen matkailijoille.

3. Hyödynnä Visit Finlandin materiaalit, valmennukset ja DataHub -tietokanta

Esityksessään Modelling Digital Tourism Ecosystem in Finland, Young & Pesonen (2024) toivat esiin Suomen turistiekosysteemin verkostokartan, jossa näkyi selvästi Visit Finland -sivuston merkitys suurimpana matkailun hubina yhteyksillään mitattuna. Visit Finland, valtion matkailuorganisaation päätehtävänä on tukea Suomen matkailuelinkeinon menestymistä, ja visiona tehdä Suomesta johtava kestävän matkailun kohdemaa (Business Finland 2022). Se tarjoaa sivuillaan tilastoja, julkaisuja, koulutusta (Visit Finland Akatemia), konsultointia ja verkkokursseja suomalaisille matkailutoimijoille. Visit Finlandin suhteen haluttiin nostaa esiin kolme suositusta, jotka liittyvät segmentointityökaluun, Digiloikan ABC 2.0 -valmennukseen sekä DataHub –tietokantaan.

Matkailupalvelujen tuottajia suositellaan tutustumaan Visit Finlandin sivuilla vapaa-ajan matkailijoiden segmentointityökaluun asiakasymmärryksen lisäämiseksi. Päivitetyt kohderyhmät sisältävät aiemmin mainittujen luonnon ilmiöiden ja ihmeiden ihailijan (Nature lover); rentoutumista, rauhaa ja hemmotteluhoitoja etsivän nautiskelijan (Wellbeing seeker) ja kulinaaristen elämysten nauttijan (Foodie) lisäksi luontoa arvostavan aktiviteettilomailijan (Outdoor explorer); seikkailunhaluisen urheilulajien harrastajan (Active hobbyist); paikalliskulttuuria ja elämäntapaa edustavan Lifestyle matkailijan (Lifestyle traveller); urbaanin kulttuurin monipuolisen kulttuurimatkailijan (Culture traveller); kaupungin viihdetarjonnasta nauttivan, ryhmämatkailijan (City life enthusiast) sekä LGBTQ+ -matkailijan.

Segmentointityökalun taustalla on tutkimus, jossa mitattiin saksalaisten, brittien, ranskalaisten, espanjalaisten, italialaisten, hollantilaisten, ruotsalaisten sekä amerikkalaisten vapaa-ajan matkailijoiden kiinnostusta lähes 50 matkailupalveluun. Kustakin maasta haastateltiin 2 000 potentiaalista matkailijaa. Segmentointimallin avulla on mahdollista tunnistaa ja korostaa omassa matkailutuotteessaan niitä vahvuuksia, joiden avulla erottautua kilpailijoista. Lisäksi tunnistettuja matkailijasegmenttejä voi soveltaa monenlaiseen viestinnän suunnitteluun, myynnin edistämiseen, palvelujen kehittämiseen ja strategiseen työhön.

Toinen suositus kohdistuu digitaalisen asiakaspolun kehittämiseen, johon Visit Finland tarjoaa Digiloikan ABC 2.0 -valmennuksen. Näissä valmennuksissa keskitytään digitaaliseen asiakaspolun kehittämiseen, myyntijärjestelmiin, ostettavuuteen, markkinointiin sekä tiedolla johtamiseen. Valmennukset koostuvat kuudesta eri moduulista.

Kolmas suositus koskee Visit Finland DataHub tietokantaan liittymistä oman matkailutuotteen tunnettavuuden lisäämiseksi. Visit Finlandin DataHub on tietokanta, johon suomalaiset matkailupalveluja tuottavat yritykset voivat rekisteröityä ilmaiseksi ja tallentaa sinne tietoa yrityksestään sekä tarjoamistaan tuotteista ja palveluista. DataHub on rajapinta, jonka kautta tietoa voidaan hakea yrityksistä ja heidän tuotteistaan moniin eri kanaviin, kuten Visit Finlandin kampanjoihin, kaupallisille toimijoille ja alueellisille verkkosivuille. Tulevaisuudessa tietokantaa on tarkoitus hyödyntää Visit Finlandin erilaisissa B2B myyntitöissä, digikanavissa, myyntikanavissa ja dialogiin muiden jakelukanavien kanssa. Kyseessä ei kuitenkaan ole kauppapaikka tai varausjärjestelmä. DataHubissa on tällä hetkellä mukana yli 2400 yritystä ja organisaatiota sekä 8300 tuotetta. DataHubia hyödyntävät muun muassa Visit Helsinki ja Visit Espoo, House of Lapland sekä Pohjola Route.

Tunne asiakkaasi, muotoile digitaalinen tuote ja valitse oikea jakelukanava

Digitaalisten jakelukanavien monipuolisuus ja saavutettavuus ovat kriittisiä tekijöitä matkailutoimijoille, jotka pyrkivät tavoittamaan kansainvälisiä ja kotimaisia asiakkaita. Perinteisten jakelukanavien, kuten online-matkatoimistojen ja kohteiden omien verkkosivujen rinnalle tarvitaan yhä enemmän vaihtoehtoisia kanavia, jotka sopivat virtuaalisille matkailutuotteille. Sovelluskaupat, elämyslahjakorttipalvelut ja interaktiiviset alustat tarjoavat uusia mahdollisuuksia erityisesti teknologiaa hyödyntäville tuotteille, kuten lisättyä todellisuutta (AR) ja virtuaalitodellisuutta (VR) sisältäville elämyksille. Tämä edellyttää matkailuyrityksiltä strategista lähestymistä: oikeiden jakelukanavien valinta tulee pohjautua kohderyhmän tarpeisiin ja kulutustottumuksiin.

Digitaalisten kanavien käytettävyys, visuaalinen houkuttelevuus ja sujuva ostoprosessi vaikuttavat suoraan asiakkaiden päätökseen jatkaa palvelun pariin tai siirtyä kilpailijan tarjontaan. Siksi matkailutoimijoiden tulee panostaa käyttäjäkokemuksen parantamiseen ja testata jatkuvasti eri jakelukanavien tehokkuutta omien tuotteidensa kohdalla, jotta digitaalinen asiakaspolku vastaa asiakkaiden odotuksia.

Visit Finlandin rooli Suomen matkailun ekosysteemissä on merkittävä, sillä se toimii matkailun keskeisenä hubina, joka ohjaa ja yhdistää matkailutoimijoita. Sen tarjoamat työkalut, kuten DataHub-tietokanta, tarjoavat konkreettista apua matkailuyrityksille, jotka haluavat kasvattaa tuotteidensa tunnettuutta ja tavoittaa uusia asiakkaita tehokkaasti.

Visit Finland DataHub mahdollistaa matkailuyrityksille tietojen tallentamisen omista palveluistaan ja tuotteistaan, jolloin ne voivat näkyä laajasti erilaisissa matkailun digitaalisissa kanavissa. Sen avulla matkailutoimijat voivat syöttää tietonsa keskitetysti, mistä niitä voidaan jakaa esimerkiksi alueellisiin Visit-organisaatioiden sivustoihin, kuten Visit Helsinki tai Visit Lapland. Tämä rajapintaratkaisu vähentää erillisten tietojen syöttämisen tarvetta ja takaa ajantasaiset, yhtenäiset tiedot kaikissa kanavissa.

Lisäksi ystävien ja tuttavien suosituksilla (puskaradio) sekä sosiaalisen median kanavilla ja influenssereilla (vaikuttajat) on vaikutusta matkailukohteiden valintaan (Pop et al. 2022, Sesar et al. 2021). Näitä ei ole käsitelty tässä artikkelissa, mutta niiden merkitystä ei voi väheksyä. Tänä päivänä vaikuttajamarkkinointi, sekä sosiaalinen media vaikuttavat suuresti digitaalisen matkailijan ostopäätöksiin.

Artikkelissa esitelty kartoitus ja sen tulokset tukevat Virtual Nature -hankkeen keskeisiä tavoitteita, kuten Uudenmaan luontomatkailun kehittämistä ja matkailutoimijoiden valmiuksien vahvistamista teknologian avulla. Tunnistetut digitaaliset jakelukanavat soveltuvat sekä perinteisten että virtuaalisten luontomatkailutuotteiden myyntiin ja levittämiseen, ja tarjoavat selkeän pohjan matkailutoimijoille uusien kanavien hyödyntämiseen.

Kuva: Shutterstock