Pro
Siirry sisältöön
Pedagogiikka

Ryhmähenki ja opiskelutaidot: keskeiset tekijät opintoihin kiinnittymisessä

Kirjoittajat:

Salme Jarvansalo

lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 18.11.2024

Opiskelijan opintoihin kiinnittyminen tukee opintojen sujuvaa etenemistä, jolla puolestaan on suora vaikutus korkeakoulun rahoitukseen. Tavoiteajassa valmistuvan opiskelijan kerroin on 1,5 korkeakoulun perusrahoituksessa. Tästä syystä korkeakouluissa ollaankin kiinnostuneita keinoista tukea ja vahvistaa opintoihin sitoutumista. Nostan kirjoituksessani esiin Opiskelutaidot-opintojakson yksilöllisenä ja opiskelijoiden ryhmäytymisen yhteisöllisenä opintoihin kiinnittävänä tekijänä.

Opintoihin kiinnittymisen malli

Opintoihin kiinnittymisen taustalla vaikuttavat monet tekijät. Korhonen (2014) jakaa opiskelijalähtöisessä kiinnittymismallissaan nämä tekijät yksilöllisiin tekijöihin, yhteisöllisiin tekijöihin ja opiskelukokemuksiin. Yksilöllisiin tekijöihin kuuluvat opiskelijan henkilökohtaiset ominaisuudet, esimerkiksi motivaatio, itseluottamus ja opiskelutaidot. Yhteisölliset tekijät pitävät sisällään opiskelijan kokeman sosiaalisen tuen, opiskeluyhteisön ilmapiirin ja vuorovaikutuksen toisten opiskelijoiden ja opetushenkilöstön kesken. Opiskelukokemuksilla tarkoitetaan mm. opetuksen laatua, opiskelumateriaaleja ja opiskelijan omaa kokemusta oppimisympäristöstä.

Nämä tekijät vaikuttavat yhdessä opiskelijan opintoihin sitoutumiseen ja opintomenestykseen. Laadukas opetus ei yksinään riitä, vaan on huomioitava myös opiskelija yksilönä ja yhteisölliset tekijät kuten opiskelun edellyttämät metataidot ja kokemus opiskelijayhteisöön kuulumisesta.

Ryhmäytymistä tukevia tekijöitä

Viime keväänä Haaga-Heliassa aloittaneiden opiskelijoideni ohjauskeskusteluissa lähes jokainen opiskelija mainitsi ryhmänsä erinomaisen ryhmähengen. Kun myönteinen palaute ryhmästä toistui, tutkin pienen kyselyn avulla tarkemmin, mitkä tekijät ryhmäkokemukseen vaikuttavat. Opiskelijoiden vastauksissa korostuivat mukavat ja samanhenkiset opiskelutoverit sekä erityisesti yksi henkilö, joka loi mukavan ilmapiirin. Opintojen alkuvaiheen orientointipäivät näyttävät kyselyvastauksissa ryhmäytymisen kannalta olevan avainasemassa.

Vertaistutoreiden merkitys ryhmähengen luomisessa on keskeinen. Tutoreilla on vahva rooli orientointipäivillä niin virallisen ohjelman aikana kuin vapaa-ajan tapahtumissa. Tutorit vastaavat ryhmäytymiseen liittyvistä aktiviteeteista ja jakavat omia kokemuksiaan opiskelusta. (Helga 2024.)

Korkeakoulun henkilöstön toimenpiteillä ei voi vaikuttaa siihen, minkälaisia persoonallisuuksia ryhmään päätyy ja miten opiskelijoiden henkilökemiat toimivat. Siksi onkin tärkeää panostaa niihin pedagogisiin keinoihin, joilla voimme tukea hyvän ryhmähengen ja yhteisöllisyyden syntymistä. On tärkeää antaa tutoreille riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia luoda ryhmäytymiseen erilaisia aktiviteetteja orientointipäivillä. Virallista asiaakin on paljon, mutta on hyvä keskittyä opintojen aloittamisen kannalta välttämättömiin. Ryhmäytymistä voi ja tulee tukea myös ensimmäisillä opintojaksoilla pedagogisilla ratkaisuilla, esimerkiksi erilaisten ryhmäkokoonpanojen kautta ja kannustamalla yhdessä opiskeluun.

Opiskelutaitojen vahvistaminen

Yksilötasolla opiskelijaa voidaan tukea lukuisin eri keinoin. Haaga-Heliassa opiskelijoiden palveluina ovat käytettävissä opinto-ohjaaja, korkeakoulun omat hyvinvointipalvelut sekä YTHS (Haaga-Helia 2024a). Osaamisen varmistamiseksi tarjotaan valmentavia opintoja matematiikassa, ruotsissa ja englannissa. Lisäksi on valinnaisia kursseja, joista yhden opintopisteen laajuinen Opiskelutaidot liittyy keskeisimmin akateemisten taitojen kohentamiseen (Haaga-Helia 2024b). Se voi olla tarpeen, jos edellisistä opinnoista on jo aikaa tai opiskelija tarvitsee varmistusta osaamiseensa.

Opiskelutaidot opintojaksolla perehdytään perustietoihin ja -taitoihin opiskelutekniikoista alkaen luku-, kirjoitus- ja muistiinpanotekniikoista. Opiskelija saa vinkkejä etäopiskeluun ja oppimisen haasteisiin. Tärkeintä on pohtia itseään oppijana ja havaita mikä tukee oppimista sekä tehdä muutoksia tehottomaksi osoittautuvilla alueilla.

Palautteen perusteella Opiskelutaidot-kurssin suorittaneet ovat kokeneet sen erittäin hyödylliseksi. Vaikka opintojakso tukee ensisijaisesti opiskelijan henkilökohtaisia opiskeluvalmiuksia, se tarjoaa myös mahdollisuuden yhteisöllisyyden vahvistamiselle opintojen alkuvaiheessa. Viimeisimmän itse opettamani lähitoteutuksen palautteessa eniten positiivisia mainintoja saivat ryhmätehtävät.

Yksilölliset ja yhteisölliset tekijät edistävät yhdessä opintoihin kiinnittymistä

Opiskelijan opintoihin kiinnittymiseen vaikuttavat tekijät ovat toisiinsa kytkeytyneitä. Yksilön motivaatio vahvistuu positiivisesta ryhmäkokemuksesta, ja hyvä ryhmähenki syntyy motivoituneiden ja opinnoissaan onnistuvien opiskelijoiden kesken. (Korhonen & Toom 2017.)

Korkeakoulun näkökulmasta merkityksellistä on erityisesti se, että opintoihin kiinnittymisellä näyttää olevan positiivinen vaikutus opintojen etenemiseen (Putkonen 2020).

Lähteet

Haaga-Helia 2024a. Ohjaus ja hyvinvointi. Luettu 15.11.2024.

Haaga-Helia 2024b. Opiskelutaidot-opintojaksokuvaus. Luettu 15.11.2024.

Helga 2024. Vertaistutor. Haaga-Helia opiskelijakunta Helga. Luettu 15.11.2024.

Korhonen, V. 2014. Korkeakouluopintoihin kiinnittyminen yksilöllisen ja yhteisöllisen prosessin yhteisvaikutuksena. Teoksessa S. Pihlajaniemi, T. Villa, E. Lavikainen & L. Valkeasuo (toim.) Oppia ikä kaikki: kouluttautumisen edellytykset eri elämänvaiheissa. Opiskelijatutkimuksen vuosikirja 2014. Helsinki: Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus), 40–55)

Putkonen, P. 2020. Opintoihin kiinnittymisestä tuotetut merkitykset yliopistossa. Tampere: Tampereen yliopisto.

Kuva: Haaga-Helia