Kuka ohjaa, kun koko koulu ohjaa?

Haaga-Heliassa järjestämme Opetushallituksen rahoittamaa täydennyskoulutusta opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Vuoden 2024 aikana olemme toteuttaneet koulutuskokonaisuutta Ohjausosaamisen päivittäminen. Koulutuksissa osallistujat ovat olleet eri organisaatioiden ohjaus- ja hallintotehtävissä työskentelevää henkilöstöä.

Iloksemme saimme toteuttaa yhden koulutuksen Koko koulu ohjaa -teemalla erään oppilaitoksen koko henkilöstölle. On selvää, että koulutuksen hyöty on oppilaitokselle moninkertainen, kun sisällöstä kehittyy jaettu ymmärrys koko henkilöstölle.

Kenen tehtävä ohjaus on?

Hyvin monella koulutukseen tulijalla on ollut huoli siitä, että omassa oppilaitoksessa kaikki eivät ymmärrä, mitä yhteinen vastuu ohjauksesta tarkoittaa itse kunkin työssä. Meiltä on esimerkiksi pyydetty tarkkoja neuvoja siitä, mikä kuuluu vaikkapa lukiossa ryhmänohjaajan vastuulle tai miten ammatillisessa oppilaitoksessa opinto-ohjaaja pääsisi käyttämään ohjausasiantuntijuutensa kaikkia puolia.

Koko koulu ohjaa -ajatteluun sopii kuitenkin tutkimusten valossa huonosti ajatus siitä, että joku jossain tietäisi, miten ohjausta voidaan minkäkin oppilaitoksen arjessa toteuttaa. Lähtökohtamme koulutuksissamme onkin ollut vahvan yhteisöllinen: olemme halunneet tarjota osallistujille ajan ja paikan tarkastella työyhteisönsä asiantuntijuuksia ja erityisesti omaa asiantuntijuuttaan osana omaa työyhteisöään, ja suhteuttaa yhteisön asiantuntijuutta oman oppilaitoksen ohjauksen tarpeisiin. Esimerkiksi kouluyhteisöön kiinnittymisen tukeminen tarvitsee hyvin erilaisia toimenpiteitä 70:n tai 750:n opiskelijan oppilaitoksessa.

Opiskelijan osuus ohjauksessa

Eri kouluasteidemme opetussuunnitelmien perusteet edellyttävät toiminnan rakentamista opiskelijalähtöisesti. Olemme koulutuksissamme tarjonneet juuri tähän monenlaisia eväitä. Osallistujat ovat perehtyneet ensin teoreettisesti siihen, mitä opiskelijan perspektiivin huomioiminen tarkoittaa toiminnassa ja miten se tapahtuu. Asiaan on lisäksi perehdytty laki- ja opetussuunnitelmatekstien avulla sekä koulutuksiin osallistuneiden rikkaan työkokemuksen valossa.

Ohjausprosessien systemaattinen tarkastelu opiskelijan perspektiivistä on tuonut kokemuksemme mukaan osallistujille uudenlaisen näkymän kunkin omassa oppilaitoksessa tarjottavaan ohjaukseen. On avartavaa pohtia, mikä käsitys opiskelijalla on oppilaitoksesta hänen valitessaan koulutusta, minkälaiseen oppilaitokseen hän ensimmäisenä koulupäivänään tulee ja minkälaisista kokonaisuuksista ja valintatilanteista hänen opiskelupolkunsa muodostuu.

Opetussuunnitelmien perusteissa edellytetään opiskelijalta monenlaista vastuunottoa omasta opiskeluprosessistaan. Osallistujien kanssa olemmekin pohtineet, miten ohjauksen kokonaisuutta vahvistamalla osaisimme huolehtia siitä, ettei itseohjautuvuuden ja (valmiiksi) vahvan toimijuuden vaatimus kasva omassa oppilaitoksessamme liian suureksi.

Eri toimijoiden käsitys ohjauksesta

Opetussuunnitelmien perusteissa ohjauksen työnjakoa on avattu hyvin vaihtelevasti. Voisi jopa sanoa, ettei siihen juurikaan oteta kantaa, sillä suurin osa tekstistä on kirjoitettu passiivissa tai ympäripyöreästi ’koulu tarjoaa…’ -muodossa. Ohjaus on myös käsite, johon suhtautuminen saattaa vaihdella työntekijän koulutustaustan ja työorientaation mukaan. On luonnollista, että kaikki työntekijät eivät lainkaan pidä ohjausta omana osaamisalueenaan, koska heillä ei ole siihen koulutusta (kuten vaikkapa opinto-ohjaajalla). Tällöin on ymmärrettävää, jos työntekijä rajaa itsensä ohjaustyön ulkopuolelle.

Koulutuksissamme olemme määritelleet ohjausta siinä määrin ylätasolla, että osallistujat ovat kokeneet mahdolliseksi perustella omissa työyhteisöissään, miksi kouluyhteisössä jokainen työntekijä on osa ohjauksen kokonaisuutta halusipa sitä tai ei. Kun yhteinen ymmärrys saadaan työyhteisössä syntymään, on aivan eri tilanne jatkaa keskustelua ohjauksen työnjakoon pureutumalla ja edetä siitä monialaisen yhteistyön suunnitteluun.

Koulutusten aikana osallistujat ovat päässeet vaihtamaan ajatuksiaan siitä, mikä kunkin oma rooli on osana monialaista asiantuntijatyötä. Keskustelut eri organisaatioiden toimijoiden kanssa ovat omiaan avaamaan uusia näkökulmia omaan ja oman oppilaitoksen toimintaan. Lisäksi osallistujat ovat saaneet toisiltaan kullanarvoisia vinkkejä vaikkapa erilaisten keskustelujen avaamiseen omassa työyhteisössään.

Tämänkaltaisissa matalan kynnyksen täydennyskoulutuksissa vahvistetaan ohjaus- ja opetushenkilökunnan työn imua ja työssä jaksamista. Niiden jatkamiselle soisi löydettävän jokin kestävä rahoitusmalli jatkossakin.

Kuva: Haaga-Helia