Hiilijalanjäljen laskennan aloittaminen matkailu- ja ravintola-alan yrityksissä

Ilmastomuutos näkyy matkailu- ja ravintola-alan liiketoiminnassa jo nyt muun muassa sään ääri-ilmöiden kautta, vaikuttaen matkailuun monin tavoin. Carbon Neutral Experience 2.0 ja ÄLYÄ matkassa –hankkeiden yhteistyössä järjestämässä Opi laskemaan yrityksesi hiilijalanjälki -webinaarissa kysyimme alan toimijoilta miten ilmastonmuutos vaikuttaa heidän liiketoimintaan. Monet osallistujista nostivat kärkeen toimintaa hankaloittavat epävakaat sääolosuhteet ja osa oli havainnut, että prosesseissa ja asiakaslupauksissa pitää ottaa huomioon ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja todentaa kyvykkyys varautua niihin. Keskustelussa nostettiin myös esiin, että asiakkaiden vaatimustaso suhteessa yrityksen ilmastolupauksiin on kasvanut.

Alan yrittäjien omat havainnot ovat vain osamotivaatiotekijä sille, että matkailualan yritykset ovat yhä kiinnostuneempia pienentämään omaa hiilijalanjälkeään. Ajureina toimivat myös poliittiset linjaukset, kuten Pariisin ilmastosopimus 2015 ja kansallinen strategia, joka tavoittelee Suomesta hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä. Vuonna 2018 toteutetusta selvityksestä ilmenee matkailualan olevan vastuussa arviolta noin kahdeksasta prosentista maailman kasvihuonepäästöistä. Lisäksi matkailu on toimiala, johon ilmastomuutoksen vaikutukset ovat erityisen voimakkaita, sillä ilmasto-olosuhteilla on usein suuri vaikutus matkakohteiden houkuttelevuuteen. (Kestävän matkailun tila 2022; 2023.)

Voihan CO2-ekvivalentti!

Jotta kasvihuonepäästöjä voidaan vähentää, pitää niitä voida laskea, ja jotta niitä voidaan laskea, pitää ymmärtää kokonaisvaltaisesti, kuinka laskeminen tapahtuu.

Matkailun kestävään kehittämiseen liittyvät hankkeet vastaavat muun muassa tähän ongelmaan toimijoiden osaamisen kehittämisellä, sillä ilmastoasiat eivät yleensä ole matkailu- ja ravintola-alan liiketoiminnan harjoittajien ydinosaamisalaa. Voi siis olla, että käsitteet kuten GHG-protokolla, Scope, CO2-ekvivalentti tai päästökerroin, kuulostavat toimijoiden korvissa ikääntyvän sarjakuvamerirosvon sadatteluilta. Sanat ja käsitteet on otettava haltuun. Kun oudoista asioista tulee ymmärrettävämpiä, on niihin yrittäjänä helpompi syventyä.

Kaikista käsitteistä keskeisin on hiilijalanjälki. Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan tietyn yrityksen, palvelun, tuotteen tai prosessin aiheuttamia kasvihuonepäästöjä. Muut käsitteet auttavat arvioimaan hiilijalanjälkeä.

Kestävyysindikaattoreiden mittaaminen normaaliksi toiminnaksi

Yritykset resursoivat tarvittavat tukitoimet kuten henkilöstöhallinon tai kirjanpidon. Olemme juuri saavuttamassa historiallisen vaiheen, jossa kestävyysindikaattoreiden mittaaminen – kuten hiilijalanjäljen laskenta – tulee osaksi normaalia toimintaa.

Toistaiseksi hiilijalanjäljen laskeminen on pakollista – osana CSRD-vastuullisuusraportointia – yli 500 henkilöä työllistäville yrityksille, jotka jo raportoivat NFRD-direktiivin mukaisesti. Heidän on raportoitava vuoden 2024 toiminnasta ja julkaistava kestävyysraportti vuonna 2025. CSRD-vastuullisuusraportointi tulee laajentumaan tämän jälkeen vuosi vuodelta myös pienempiin yrityksiin. Pienemmille yrityksille tämä ei siis vielä ole pakollista EU-lainsäädännön kautta, mutta he voivat olla sitoutuneita laskentaan esimerkiksi jonkun ympäristösertifikaatin kautta. Lisäksi suurempien yritysten kautta pienemmille yrityksille voi muodostua raportointivelvollisuus esimerkiksi alihankintaketjujen kautta. (Ecobio Manager; Rinta-Erkkilä 2023.)

Nyt onkin hyvä ajankohta aloittaa yrityksen päästölaskenta ja -vähentämistoimenpiteet. Toimeen tarttuva yritys on juuri nyt edelläkävijöiden joukossa.

Miten ja mistä aloittaa hiilijalanjäljen laskenta?

Päästäkseen liikkeelle hiilijalanjäljen laskennassa, tulee yrityksen kartoittaa mistä päästöt muodostuvat. Esimerkiksi majoitusliiketoiminnasta päästöjä muodostuu kiinteistön vaatimasta lämmönsäätelystä, sähköstä ja huollon toimenpiteistä. Lisäksi majoitusliiketoiminnassa päästöjä syntyy jätehuollosta, logistiikasta sekä hankinnoista niin hallinnossa kuin liiketoiminnankin puolella. Oleellista on resursoida laskenta. Hiilijalanjäljen laskenta vaatii aikaa, mutta opettaa tekijäänsä. (Sitowise 2024.)

Seuraavaksi on tärkeää rajata se mitä lasketaan. Rajauksessa pitää ymmärtää mitä scopet 1, 2 ja 3 tarkoittavat. Kun rajaus on tehty, pitää löytää luotettavaa dataa laskennan taakse. Osa datasta on helposti löydettävissä, kun taas osan löytäminen tulee olemaan vaikeampaa. Datan hankintaa kannattaa siis suunnitella. Mitä täsmällisempää tieto on, sitä parempia ja tarkempia päästökertoimia voidaan käyttää. Pääsääntöisesti on parempi tietää esimerkiksi polttoaineiden kulutus litroina kuin polttoaineisiin käytetyt eurot.

Datan hankinta on todennäköisesti suuri ponnistus. Hankalinta se on kuitenkin aivan alussa. Voi olla perusteltua lähteä liikkeelle sen datan pohjalta mitä on, jopa hyvin pienimuotoisesti. Näin omaa laskentaa ja datan hankintaa on mahdollista kehittää, kun ymmärrys kasvaa. Lisäksi laskennan aloittaminen voi yllättävälläkin tavalla havainnollistaa sen, mistä omat toiminnan päästöt muodostuvat. Samalla kannattaa kannustaa omia toimittajia kuten tukkuliikkeitä parantamaan omia raporttejaan, jotta datan löytäminen olisi mahdollisimman helppoa ja tieto sellaista, joka mahdollistaa tarkkojen päästökertoimien käyttämisen.

Kun tieto on kerätty, yritys pääsee syöttämään tietoja laskuriin (esimerkiksi Hiilikuri), jonka jälkeen tietoa on mahdollista tarkastella, muokata ja lopuksi tulkita. Tulosten myötä päästään viestimään asiasta sidosryhmille ja suunnittelemaan päästöjen vähentämistä sekä yrityksen ympäristövaikutusten parempaa hallintaa.

Suosittelemme matkailuyrityksille Sustainable Travel Finland -merkin suorittamista, sillä STF-merkki ja hyvin valittu sertifikaatti auttavat yritystä monin tavoin (Visit Finland).

• STF-merkki on asiakkaalle osoitus siitä, että yritys on sitoutunut vastuulliseen toimintaan.
• STF-merkin suorittaneille tarjotaan mm. markkinointitukea ja lisänäkyvyyttä Visit Finlandin kanavissa.
• Vastuullinen yritystoiminta motivoi henkilökuntaa ja on tulevaisuuden rekrytoinnin myyntivaltti
• Vastuullisuustrendi on tullut jäädäkseen: matkustajat ja matkanjärjestäjät odottavat yhä enemmän, että yritykset huolehtivat toimintansa vastuullisuudesta.
• Tulevaisuudessa vain vastuulliset matkailuyritykset pysyvät mukana kilpailussa.

Kaikkien panos on tärkeä

On selvää, ettei ilmastonmuutos pysähdy yhden matkailualan yrityksen toimenpiteillä. Jokaisen on kuitenkin tärkeää vaikuttaa niihin asioihin mihin voi, sillä kun ilmastotoimenpiteisiin saadaan mukaan useita toimijoita kaikilta talouden aloilta, pienistä teoista tulee suuria ja merkittäviä. Kun ilmastotoimia kehitetään ja asiakkaille tarjotaan vastuullisempia vaihtoehtoja, on heidän mahdollista tehdä ympäristötietoisempia valintoja, jotka taas tukevat sekä paikallista yhteisöä että luonnon hyvinvointia.

Matkailualan yritykset voivat erottua vastuullisilla palveluillaan ja vastata yhä ympäristötietoisempien asiakkaiden toiveisiin, synnyttäen itselleen kilpailuetua ja kestävää kasvua. Mikä tärkeintä, samalla me kaikki osaltamme säilytämme ja turvaamme nykyisien ja tulevien sukupolvien mahdollisuudet hyvään elämään.

Kuva: Shutterstock