Pro
Siirry sisältöön
Pedagogiikka

Mielekäs tiimityö on kuin virkistävä keidas

Kirjoittajat:

Eevastiina Gjerstad

vanhempi tutkija
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Tiina Mehto

lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 03.10.2024

Tiimityö voi olla pahimmillaan kuin kissa-ja-hiiri -leikki, jossa tiimin jäsenet pyrkivät välttelemään vastuuta ja syyllistävät muita, kun asioita ei saada aikaiseksi. Parhaimmillaan tiimityö on mielihyvää tuottavaa ja nautinnollista yhteistyötä, jossa ihmisten seura tuo iloa ja voimaa.

Opiskelijoilta tulee säännöllisesti palautetta, että ryhmätöitä on liikaa. Sitran selvityksen (Arola ym. 2022) mukaan tulevaisuuden osaaminen syntyy kuitenkin ekosysteemeissä, jossa ihmiset, yritykset ja organisaatiot toimivat yhdessä. Tämä tarkoittaa, että työelämässä on oleellista omata uusia kehittämisen, verkostoitumisen ja yhteistyön tapoja. Yhteistyö-, tiimityöskentely- ja verkostoitumistaitojen kehittäminen on oleellista jo opiskeluaikana, ja onkin tärkeää, että tiimityöskentelystä osataan tehdä mielekästä.

Miten tiimityöstä voi tehdä mielekkäämpää?

Tiimityössä on oleellista, että on yhteinen tavoite, mihin pyritään. Tämä antaa raamin yhteistyölle ja tiimiläiset tietävät, miksi tiimi on olemassa ja mitä siltä odotetaan. Tiimit eivät välttämättä kuitenkaan lähde aina toimimaan ihan itsestään, vaan tarvitaan ohjausta tiimiytymiseen, tutustumiseen ja mahdollisesti fasilitointia pelisääntöjen luomiseen. Tiimiytyminen on oleellista, jotta luottamus pääsee kehittymään ja toimintaympäristöstä tulee turvallinen.

Ryhmätyöskentelyyn liittyy avoin viestintä, vastuun jakaminen ja kaikkien tiimiläisten kunnioittaminen. Jos tiimityössä tulee konflikteja, paras tapa olisi, että tiimi itse pystyisi ne ratkaisemaan keskustellen. Joskus konfliktin ratkaisemiseen tarvitaan kolmannen osapuolen mukaan ottamista – esimerkiksi projektipäällikkö, opettaja, ohjaaja tai muu sovittelija. Tässä roolissa on hyvä kuunnella kaikkia osapuolia, kohdella osallistujia tasapuolisesti ja pyrkiä reiluun ratkaisuun. Riittävän selkeät tehtävät, roolit, vastuut ja työprosessit voivat lieventää ahdistusta ja heikentää stressin ja konfliktien ilmenemistä (ks. Karjalainen 2008).

Ryhmätyöskentelyssä tärkeää on, että kaikilla ryhmän jäsenillä on tarvittavat tiedot ja resurssit. Näin jokainen voi tehdä työnsä tehokkaasti ja tasavertaisesti. Tämä voidaan mahdollistaa esimerkiksi yhteisesti sovitun alustan käyttämisellä. Tiimityöskentelyn tehostamiseen on olemassa paljon erilaisia sähköisiä järjestelmiä, jotka mahdollistavat läpinäkyvän tiedon jakamisen.

Hyvin suunniteltu ryhmätyö tarjoaa opiskelijoille erinomaisen mahdollisuuden harjoitella yhteistyö- ja verkostoitumistaitojaan.

Oikeudenmukaisuus lisää positiivisia ryhmätyökokemuksia

Ryhmätyöt eivät toimi, jos tiimissä on epäoikeudenmukaisuutta. Ryhmätyössä oikeudenmukaisuus tarkoittaa, että kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat työhön tasapuolisesti, tulevat tasavertaisesti kuulluksi ja osallistuvat ja saavat osallistua päätöksentekoon. Kaikkien mielipiteitä ja ideoita tulee kunnioittaa ja kuunnella. Turhautumista tiimityöskentelyyn aiheuttavat nimenomaan epäsymmetrinen työskentely tiiminjäsenten kesken, yhteisten päämäärien puuttuminen, eritasoinen sitoutuminen ja yksilöiden ja ryhmän välisten arvosanojen epätasapaino (Capdeferro & Romero 2012).

Oikeudenmukaisuuteen liittyy myös se, miten tiimin saavutuksia arvotetaan ja palkitaan. Opiskelija voi tuntea epäoikeudenmukaisuutta, jos kaikki opiskelijat saavat saman arvosanan huolimatta siitä, että vain muutamat ovat oikeasti panostaneet työhön. Tällöin ehkä muut ovat oppineet vain ’vapaamatkustamisen taidon’. Tärkeää onkin, että arvioitaessa ryhmän suoritusta tai annettaessa arvosanoja, kaikki ryhmän jäsenet saavat ansaitsemansa tunnustuksen työstään. Oikeudenmukaisuuden kokemukset edellyttävät sitä, että niiden takana ovat yhteisesti hyväksytyt periaatteet vaikkapa juuri tiimityöskentelystä ja että myös vuorovaikutus koetaan oikeudenmukaisena (Seppälä ym. 2014).

Opettajan työssä oikeudenmukaisessa arvioinnissa tulisi ottaa huomioon, että jokainen ryhmän jäsen arvioidaan objektiivisesti ja että arviointikriteerit ovat kaikille selvät ja yhtäläiset jo heti opintojaksojen alussa. Arviointikriteereissä voi eriyttää tiimiosuuden ja yksilöosuuden, jolla saadaan eri yksilöiden panostusta esiin. Opiskelijoita voi pyytää tekemään itse- ja ryhmäreflektion suhteessa arviointikriteeristöön.

Ryhmän vuorovaikutus ja toiminta keskittyy yleensä yhtäaikaisesti sekä yhteiseen tehtävään että hyviin suhteisiin tiimiläisten kesken. Esimerkiksi ilmapiirin keventäminen huumorin keinoin auttaa usein sekä tehtävän että tiimiläisten hyvien suhteiden toteutumista. (Horila 2018; Laapotti & Mikkola 2015.) Parhaimmillaan tiimityössä koetaan yhteenkuuluvuutta, ystävällisyyttä, luottamusta, iloa ja hyväksyntää. Yhteenkuuluvuus lisää myös turvallisuuden tunnetta. (Gjerstad ym. 2023.) Tiimityö luo parhaimmillaan rikkaan maaperän yhteistyölle ja yhteiskehittämiselle. Se voi olla mentaalinen levähdyspaikka ja lähde, josta saa voimaa omalle hyvinvoinnilleen.

Lähteet

Capdeferro, N. & Romero, M. 2012. Are Online Learners Frustrated with Collaborative Learning Experiences? International Review of Research in Open and Distributed Learning, 13 (2), 26–44.

Gjerstad, E., Nyberg, C., Otonkorpi-Lehtoranta, K. & Raatikainen, E. 2023. Ammatillinen tiimityö. Uusia näköaloja oppivan ja turvallisemman tiimin kehittämiseen. Haaga-Helian julkaisuja 17/2023.

Horila, T. 2018. Vuorovaikutusosaamisen yhteisyys työelämän tiimeissä. Jyväskylä Studies in Humanities 344. Akateeminen väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä.

Karjalainen, K. 2008. Konsultti antropologina? Teoksessa Karjalainen, K. & Totro, T. (toim.) Näkyvään kätkeytynyt. Puheenvuoroja konsultoinnista ja yhteisödynamiikasta. Metanoia Instituutti. 23 – 46.

Laapotti, T. & Mikkola, L. 2015. Kokousvuorovaikutuksen tehtäväkeskeiset funktiot sairaalajohtoryhmässä. Työelämän tutkimus 13 (1), s. 38–55.

Seppälä, T., Jasinska-Lahti, I., Lipponen, J. & Liebkind, K. 2014. Koettu oikeudenmukaisuus ja syrjintä. Teoksessa Myyry, Liisa, Ahola, Salla, Ahokas, Marja & Sakki, Inari (toim.) Arkiajattelu, tieto ja oikeudenmukaisuus, s. 248–292. Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2014: 18. Helsingin yliopisto. Helsinki.

Arola, M., Huttula, T., Jämsén, P., Kirjavainen, A., Mustikainen, H.,
Ranki, S., Santamäki, I., Vesa, A-M. & Villanen, J. 2022. Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä. Uuden osaamisjärjestelmän kuvaus. Sitra.

Kuva: Shutterstock