Kodin kanssa tehtävä yhteistyö ammatillisessa koulutuksessa

Alaikäisten opiskelijoiden opintojen aikana yhteistyö kotien kanssa ammatillisessa koulutuksessa on koulutuksenjärjestäjän velvollisuus (Laki ammatillisesta koulutuksesta §124). Kodin kanssa tehtävä yhteistyöllä tarkoitetaan alaikäisen opiskelijan vanhempien tai huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä, jota opetushallitus ohjeistaa (OPH 2024a; OPH 2024b). Kirjoituksessa kuvaamme kodin kanssa tehtävää yhteistyötä ja sen toteutusta mukana toimivien opiskelijoiden, vanhempien ja ammatillisten oppilaitosten toimijoiden näkökulmista.

Yhteistyötä kodin kanssa tarvitaan

Ammatilliseen koulutukseen on tullut vuodesta 2021 enemmän nuoria, alaikäisiä opiskelijoita, oppivelvollisuuden laajentamisen myötä. Oppivelvollisten määrä ammatillisessa koulutuksessa vaihtelee eri koulutuksenjärjestäjillä, joillakin jopa lähes puolet opiskelijoista on oppivelvollisia. Oppivelvollisista opiskelijoista osa on vaativaa erityistä tukea tarvitsevia. He opiskelevat ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. (vrt. OPH 2024b.)

Lähes kaikki alaikäiset opiskelijat asuvat vielä kotona, joten vanhempien tuki opinnoissa on arvokas voimavara. He tuntevat oman nuorensa ja toivovat, että nuorella menee hyvin opinnoissa. Vanhempain barometrin mukaan vanhemmat ovat kiinnostuneita nuortensa opinnoista (Vanhempainliitto 2023). Tämä on hyvä lähtökohta rakentaa yhteistyötä ammatillisessa koulutuksessa kotien kanssa.

Vanhemmat ovat kiinnostuneita nuorten opinnoista

Vanhemmat iloitsevat siitä, kun heidän nuorensa voi hyvin ja hänellä on elämäniloinen asenne. Vanhemmat ovat kiinnostuneita muun muassa siitä miten nuori pärjää opinnoissaan, onko hänellä kavereita ja mitä uravaihtoehtoja on olemassa. He toivovat oppilaitokselta tukea nuorensa opiskeluvalintoihin, opiskelutaitoihin ja tukea opiskelumotivaatioon. Perhetilanteen huomioiminen on tärkeää yhteistyössä. Perheellä riittää nuoren tukemiseen voimavaroja, kun perhe voi hyvin. Nuoren tukeminen on vaihtelevaa, kun perheellä on haasteita liittyen esimerkiksi perhetilanteeseen, terveyteen tai talouteen. Silloin tarvitaan oppilaitoksesta enemmän tukea ja ohjausta liittyen nuoren opintoihin. (Vanhempainliitto 2023). Myös nuoren opiskelukyky, hyvinvointi ja elämäntilanne vaikuttavat tuen ja ohjauksen tarpeeseen (Honkanen 2024a). Siksi yleisen ammatillisen oppilaitoksen ja ammatillisen erityisoppilaitoksen yhteistyössä kotien kanssa on eroa.

Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö yleisessä ammatillisessa oppilaitoksessa

Ammatillisessa koulutuksessa tulee luoda vanhemmille mahdollisuuksia osallistua opiskelijan opintoihin. Monessa ammatillisessa oppilaitoksessa on kiinnitetty huomiota vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön ja rakennetaan sitä tavoitteellisesti.

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda on ammatillinen oppilaitos, jossa yhteystyö vanhempien kanssa lähtee liikkeelle jo nuoren opintojen alkuvaiheessa. Vastuuopettaja pyytää alaikäisen opiskelijan vanhempia mukaan opintojen suunnitteluun eli henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) tekemiseen. Tapaamisessa tarkastellaan nuoren vahvuuksia, osaamista ja opintoja kokonaisuutena sekä sovitaan opintoihin liittyvistä asioista. Yhdessä pohditaan myös uraohjausta eli ajatuksia siitä, mihin hän olisi tähtäämässä ammatillisten opintojen jälkeen. On opiskelijan etu, että opiskelija, hänen vanhempansa ja oppilaitoksen henkilökunta omaisi saman ymmärryksen opiskelijan tilanteesta. Se luo pohjan yhteistyölle yhteisen tavoitteen eteen, joka on opiskelijan oppimisen tukeminen. Osa vanhemmista pääsee mukaan keskusteluun, mutta kaikilla vanhemmilla ei ole mahdollisuutta osallistua. Tämä tapaaminen on oiva paikka opettajalle, opiskelijalle ja vanhemmille tutustua toisiinsa paremmin. Sen jälkeen on matalampi kynnys vanhemmille ja vastuuopettajalle olla yhteydessä toisiinsa, esim. poissaolojen osalta ja vanhemmilla puolestaan osallistua oppilaitoksen tapahtumiin.

Yhteisöllisyyden tukeminen on koko henkilöstön toiminnan periaatteena

Keudassa on toimintakulttuuri, jolla koko opiskeluyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja fyysistä turvallisuutta.​ Vanhempia ja opiskelijoita kannustetaan ilmaisemaan oma näkemyksensä nuoren opiskeluun, opiskeluyhteisöön ja koko oppilaitokseen liittyvissä asioissa​. Opiskeluhuoltopalvelut ovat hyvinvointialueiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Opiskeluhuoltohenkilöstö tukee kokonaisuudessaan opiskelijoiden hyvinvointia, opiskelua ja yhteisöllisyyttä ottaen mukaan vanhemmat toimintaan. Opiskeluhuoltohenkilöstöön kuuluvat kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja ja lääkäri. Joillakin hyvinvointialueilla tarjotaan myös psykiatrisen sairaanhoitajan palveluja. Tavoitteena opiskeluhuollossa on ennaltaehkäisevä työ, jotta ongelmia ei syntyisi ja yksilöohjauksen tarve olisi mahdollisimman pientä.

Vanhempien osallistumista oppilaitoksen kanssa tehtävään yhteistyöhön ja toimintaan, muun muassa yhteistapaamisiin tai vanhempainiltaan rajoittaa usein se, että he ovat töissä, he saavat kutsun liian myöhään tai eivät pääse osallistumaan paikan päällä (Vanhempainliitto 2023). Keudassa vanhempien osallistumiskynnystä on madallettu kotiväeniltoihin ja hakuinfoihin tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua myös etäyhteyksien välityksellä, joka on saanut vanhempia osallistumaan enemmän. Kotiväenillassa on ensin yhteinen osuus ja sen jälkeen vanhemmilla on mahdollisuus nähdä oman nuorensa opiskeluympäristöä oppilaitoksessa, joka kiinnostaa heitä erityisesti. Aidossa työympäristössä vanhemmat saadaan osallistumaan paremmin. Keskustelu on vapaampaa oppilaitoksen henkilöstön ja vanhempien välillä, ja syntyy aidosta kiinnostuksesta nuoren alaan, tekemiseen ja oppimiseen.

Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö ammatillisessa erityisoppilaitoksessa

Ammattiopisto Spesia on ammatillinen erityisoppilaitos, joka kouluttaa vaativan erityisen tuen tarpeen omaavia opiskelijoita. Opiskelijoista lähes puolet on oppivelvollisia, jotka suorittavat valmentavan koulutuksen tai ammatillisen perustutkinnon. Opiskelijoiden tuen tarve on moninainen ja se eroaa ammatillisen oppilaitoksen tukitoimista siten, että tarjottu tuki on monipuolisempaa. Tuen monipuolisuudesta johtuen myös henkilöstön osaaminen on moniammatillista. Hyvinvointialueiden opiskeluhuollon palveluiden lisäksi opiskelijoiden tukena ovat oppilaitoksen oma henkilöstö, kuten kuraattorit. Oppilaitoksen henkilöstörakenteella turvataan opiskelijoiden vaativan tuen tarpeeseen vastaaminen koulutuksen aikana. Myös Spesiassa toteutuu vahvasti yhteisöllisyyden periaate opiskelijan opintojen tukemisessa.

Yhteistyö kodin kanssa alkaa jo koulutuksen hakeutumisvaiheessa

Yhteistyö lähtee rakentumaan nuoren ja kodin kanssa jo opintoihin hakeutumisvaiheessa. Vanhemmat ovat tiiviisti mukana hakuprosessissa ja opintojen onnistumisen ennakoimisessa. Ammatillisten opintojen rakentumisessa, opiskelun sujumisessa, kuntouttamisessa, opiskelun tuessa sekä työ- tai toimintakeskuspaikassa toimimisessa tarvitaan yhteistä ennakointia ja neuvottelua opiskelijan, kodin ja oppilaitoksen henkilöstön kanssa säännöllisesti koko koulutuksen ajan.

Yhteistyö jatkuu usein sen jälkeen, kun nuori on täyttänyt 18 vuotta. Ammatillinen erityisoppilaitos tarjoaa opiskelijoille vahvempaa tukea ja ohjausta, koska vaativan erityisen tuen opiskelijat tarvitsevat sitä. Myös vanhemmat ovat mielellään vahvana tukena opiskelijan opinnoissa. Kun toteutetaan yhteistyötä, on kuitenkin hyvä muistaa nuorten elämänvaihe ja se, että on kyse nuoren omista ​​​​opinnoista.

Nuorten ajatuksia kodin kanssa tehtävästä yhteistyöstä

Halusimme kysyä nuorten mielipidettä kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä heiltä itseltään. Inklu-hankkeessa toteutettiin ammatillisen koulutuksen oppivelvollisuusiässä oleville opiskelijoille suunnattu kysely syyskuussa 2024. Kyselyyn vastasi 17 opiskelijaa, joiden ikäjakauma oli 15–18 vuotta. Kysely toi esille monia mielenkiintoisia näkemyksiä kodin ja koulun yhteistyöstä. Toisaalta kyselyyn vastanneiden nuorten mielipiteet vahvistivat mielikuvaa, joka oli muodostunut jo aiemmin nuorten ajatuksista yhteistyön osalta.

Monet opiskelijat toivoivat, että kodin ja koulun yhteistyö olisi sujuvaa ja helppoa, mutta samalla he halusivat hoitaa koulunkäyntiinsä liittyvät asiat mahdollisimman itsenäisesti. Yksi vastaaja totesi:

Toivon, että saisin itse päättää ja selvittää omiin opintoihini liittyvät asiat.

Tämä korostaa nuorten tarvetta itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen omissa opinnoissaan. Itsenäisyyden korostuminen ja halu hoitaa itse omia asioitaan nousi kyselyssä selvästi muutenkin esiin.

Kunnioitetaan yhteistyössä nuoren itsenäistymisprosessia

Nurmi (2006) kuvaa Erikssonin teorian mukaisesti nuoruutta identiteetin ja roolien hajaannuksen vaiheena, jossa nuoret etsivät omaa identiteettiään ja pyrkivät saavuttamaan itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden. Samaan aikaan Nurmi tuo esille Vygotskyn ajatuksen siitä, miten oppiminen ja kehitys tapahtuvat sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta. Nuorten itsenäistyminen edellyttää tukea ja ohjausta, mutta myös mahdollisuuksia toimia itsenäisesti ja ratkaista ongelmia omatoimisesti. (Nurmi ym. 2006.) Näitä taitoja täytyy harjoitella vähitellen.

Ammatillisen koulutuksen aloittanut nuori oppivelvollinen on elämäntilanteessa, jossa vain muutos on varmaa. Peruskoulun loppuminen sekä fyysinen ja psyykkinen kasvu muutoksineen tuovat mukanaan myös vanhemmista itsenäistymisen tarpeen. Nuoren itsenäistyminen on prosessi, johon vaikuttavat sekä yksilölliset että sosiaaliset tekijät. Tutkimukset ja kasvatustieteen teoriat korostavat perheen, yhteisön ja sosiaalisten verkostojen merkitystä nuoren kehityksessä. (Myllyniemi 2017; Honkanen 2024b.) Itsenäistyminen ei tarkoita yksin pärjäämistä, vaan kykyä toimia itsenäisesti osana laajempaa yhteisöä. Koulun rooli nuoren elämässä on ja vanhempien rooli nuoren taustalla ovat merkityksellisiä. Yhteistyötä kodin ja koulun välillä onkin tehtävä siten, että nuoria kuunnellaan ja heidän toiveitaan kunnioitetaan, jotta halu itsenäistymiseen toteutuu ja itsemääräämisoikeus vahvistuu.

Nuorten toiveena luotettava ja turvallinen yhteistyö

Osa kyselyyn vastanneista opiskelijoista kaipasi enemmän ymmärrystä ja toivoi oppilaitoksen henkilöstöltä kykyä kuunnella nuorten ja vanhempien näkökulmia. Tämä tuli esille erityisesti tilanteissa, joissa on huolta nuoren hyvinvoinnista tai poissaoloista. Jos taustalla on erilaisia elämäntilanteen haasteita, opiskelijoilla oli toive, että heitä ei leimata laiskoiksi tai häiriötekijöiksi. Yksi vastaaja ilmaisi toiveensa näin:

Enemmän ymmärrystä ja halua saada ymmärtää eri näkökulmat, halua kuulla nuorta ja vanhempia.

On tärkeää, että tieto opiskelijan asioista pysyy ajan tasalla ja hän saa tukea yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Kun yhteistyö kodin ja koulun välillä toimii hyvin, se perustuu selkeään ja hyvään vuorovaikutukseen, jossa on yhteinen ymmärrys mitä tehdään, miksi, miten ja mikä on ensimmäinen askel. Opiskelijat arvostivat sitä, että kotona tiedetään, mitä koulussa tapahtuu, ja että huolenaiheista ollaan ajoissa yhteydessä. Eräs vastaaja kuvasi vanhempien kanssa tehtävää hyvää yhteistyötä näin:

Luontevaa ja turvallista, jos on tarve niin helppo kommunikoida kodin ja koulun välillä.

Luonteva ja turvallinen, nuoren opintoja tukeva kodin ja koulun välinen yhteistyö syntyy yhteisessä vuorovaikutuksessa ja tavoitteellisessa toiminnassa eri osapuolten kesken.

Tehdään yhteistyötä siten, että nuori on pääosassa

Opiskelijat toivoivat, että vanhemmat tukisivat heidän opintojaan ilman, että he kokevat asioidensa hoituvan heidän ohitseen. Yksi vastaaja totesi:

Nuori itse keskiöön, kun käsitellään häntä koskevia asioita.

Tämä korostaa nuorten tarvetta olla aktiivisesti mukana omissa asioissaan ja päätöksissään. Kun kokoonnutaan nuoren asioissa yhteiseen tapaamiseen, jossa on useita virallisten tahojen edustajia ja vanhemmat, on erityisen tärkeää pitää huolta, että nuori ei koe olevansa ulkopuolinen vaan hän on pääosassa. Tapaamisessa vuorovaikutuksen tulee olla nuorta arvostavaa ja hänen tavoitteitaan tukevaa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ammatillisen koulutuksen opiskelijat arvostavat itsenäisyyttä ja vastuullisuutta omissa opinnoissaan, mutta samalla he kaipaavat sujuvaa ja avointa kommunikaatiota kodin ja koulun välillä. Vanhemmat iloitsevat ja ovat huolissaan nuorten kohdalla samoista asioista kuin koulun henkilökunta. Kaikilla on yhteinen hyvä tahto auttaa nuoria opinnoissaan eteenpäin ja tukea heidän hyvinvointiaan. On tärkeää, että yhteistyö perustuu molemminpuoliseen ymmärrykseen ja tukeen.

Kuva: Shutterstock