Vinkkejä juomamatkailun kehittämiseen

Terminä juomamatkailu on aika uusi, ja sen käyttö on vielä hieman vakiintumatonta. Juomamatkailussa tarkoituksena on nimenomaan juomaan liittyvä kokemus, ja koko matkan tärkein motiivi on juomien maistaminen ja paikallisuuden kokeminen niiden kautta. 

Juoma-alan yritykset, tislaamot, panimot ja tilaviinitilat ovat Suomessa keskimäärin hyvin paikallisia ja suhteellisen pieniä yrityksiä (Lehtinen 2021), jotka kiinnostavat sekä paikallisia että matkailijoita.

Ruoka- ja juomamatkailu luo mahdollisuuksia: uudenlaisia myyntikanavia ja tulonlähteitä, kiinnostavuutta ja kilpailukykyä lähituottajille sekä matkailutoimijoille. Korkeakatteisten lisäarvopalveluiden tuottaminen kotimaisille ja kansainvälisille matkailijoille on erittäin potentiaalinen tapa kasvattaa alueellista matkailutuloa ja vahvistaa paikallistaloutta. Parhaimmillaan paikalliskulttuuria tukeva matkailu vahvistaa alueen omaa kulttuuri-identiteettiä. (TEM 2022.)

Juomamatkailun kärkituotteet

Juomayrittäjän päätehtävä on tietysti tuottaa juomaa, mutta keskittyminen matkailutuotteisiin on tulevaisuuden ala. Esimerkiksi tehdaskierrokset ja cocktail-koulut ovat olleet jo pitkään juomayrittäjän vierailu- ja matkailuvaltteja, mutta niitäkin voi kehittää. Juomamatkailijat ovat monenkirjavaa joukkoa, ja tehdaskierrokset ovat taas melko standardisoituja niin aikansa kuin sisältönsä puolesta (Lehtinen 2021). Näiden räätälöiminen erilaisiksi palvelukonsepteiksi luo matkailijaa kiinnostavaa sisältöä. 

Juomamatkailussa korostuu myös markkinoinnin tärkeys. Juomayrittäjien näkyvyys ruoka- ja juomamatkailumainonnassa on vielä hyvin vaihtelevaa. Tiiviimpi yhteys paikallisen matkailuorganisaation ja juomayritysten välillä olisi tärkeää.

Matkailukohteen houkutettavuutta lisää usein sijainti mutta myös tarjonta. Parhaimmillaan juomamatkailu on matkailijalle elämys, joka muistetaan pitkään. Tällöin sekä yritys että matkailija hyötyvät siitä parhaiten. 

Tarinallistaminen juomamatkailussa

Matkailun yhtenä yhä kasvavana trendinä on ollut tarinallistaminen, mikä korostuu varsinkin ruoka- ja juomamatkailussa (Haaga-Helia 2024). Pientuottajat ovat usein hyvin paikallisia. Matkailutarjontaa suunnitellessa kannattaakin hyödyntää paikallishistoriaa, -kulttuuria tai -raaka-aineita osana juomamatkailutuotteen tarinallistamista (Kortelainen 2021). Näin matkailija voi helpommin muodostaa yhteyden alueen ja juoman välille. 

Mielenkiintoinen tarina on samaistuttava ja sisältää elementtejä matkailijan näkökulmasta paikallisuuden ja huumorin ohella. Kun ymmärtää, mikä tarinassa on asiakkaalle samaistuttavaa ja miksi se on merkityksellinen, pystyy luomaan vahvempia tunnekokemuksia ja elämyksiä (Arpiainen ym. 2023). Tunteet vaikuttavat vahvasti asiakkaan ostopäätöksiin ja muistikuviin.

Nyt yhtenä nousevana pienpanimo- ja tislaamotrendinä näkyy “fanitus”, jossa ihmiset ovat hyvin sitoutuneita esimerkiksi paitsi yrityksen tuotteisiin myös sen brändiin ja ilmiöön, jota se edustaa. Tästä hyviä esimerkkejä ovat urbaaniin lähiökulttuuriin nojaava Olarin panimo ja rouheaan pohjanmaalaisuuteen nojaava Kyrö Distellery. Tämä kertoo osaltaan hyvin laaditun tarinan voimasta. Matkailutuotteina juomien ja elämysten lisäksi kannattaakin olla panimon tarinaa vahvistavia oheistuotetta, kuten t-paitoja, lippiksiä ja laseja.

Miten luon kiinnostavan juomamatkailutuotteen? 

• Käytä paikallisuutta ja tarinaasi. 
• Markkinoi mielellään yhdessä muiden lähituottajien ja matkailuyritysten kanssa.
• Luo selkeät matkailutuotteet, ja räätälöi tarjontasi.
• Ota asiakkaiden tarpeet huomioon paikan päällä: panimokierroksella olutta oikeasta lasista, siistit wc-tilat, istumisen mahdollisuus, mahdollinen ruokatuote.