Inkluusion toteutuminen edellyttää myötätuntoista kohtaamista

Kansainvälisiin sopimuksiin perustuen suomalainen koulutus tavoittelee koko koulutusjärjestelmässä inkluusiota – kaikkien saavuttamaa koulutusta. Inkluusio on kaikkien osallisuutta ja toimijuutta vahvistavaa toimintaa oppimisyhteisöissä, joiden avulla pyritään vähentämään muun muassa segregaatiota. (YK:n ihmisoikeuksien julistus 1948; Lapsen oikeuksien sopimus 1989;  UNESCO:n Salamancan julistus 1994; YK:n yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista 2006; Ainscow 2020).

Inkluusiota kehitetään edelleen myös ammatillisessa koulutuksessa (EADSNE 2013; Ryökkynen ym. 2022; Ryökkynen & Raudasoja 2022). Haaga-Helia ammattikorkeakoulu on osallisena Inklu-hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää inklusiivista ammatillista koulutusta kansallisesti.

Ammatillisessa koulutuksessa inkluusion toteutumisen tärkein edellytys on ihmisten kesken tapahtuva myötätuntoinen kohtaaminen erilaisissa yhteisöissä ja moninaisissa toimintaympäristöissä, joissa toimimme. Haaga-Heliassa myötätuntoa on tuotu esiin aiemmin muun muassa organisaation voimavarana ja opiskelijoiden ohjauksessa (Laivola 2020; Honkanen 2021a; Honkanen 2021b; Kaukinen 2022; Honkanen 2023; Honkanen 2024a; Honkanen 2024b).

Tarkastelen kirjoituksessani, mistä voi tunnistaa myötätuntoa itsessä sekä miten myötätunto vaikuttaa meihin ja yhdessä toimimiseen inklusiivisen ammatillisen koulutuksen toiminnassa ja yhteisöissä opiskelijan oppimisen tukemisen näkökulmasta.

Inklusiivinen ammatillinen koulutus

Ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat monenlaisia. Opiskelijoiden ikä ja osaaminen vaihtelevat suuresti. Heitä tulee erilaisista perheistä, kulttuureista, kansallisuuksista ja eri kielisistä yhteisöistä erilaisilla kielitaidoilla. Heillä on erilaiset perheet, sosioekonomiset taustat, elämän-, oppimis- ja osallisuuskokemukset. Opiskelijat ovat eri sukupuolia, heillä on erilaisia vakaumuksia ja asenteita. On lahjakkaita ja osaavia sekä tukea ja ohjausta tarvitsevia yksilöitä. Opiskelijat tulevat ammatilliseen koulutukseen myös hyvin erilaisin tavoittein ja eri motivaatioilla.

Myös ammatillisen koulutuksen henkilökunta on moninaista. Henkilöstön tehtävänä on huolehtia kaikkien opiskelijoiden osallisuuden vahvistamisesta koulutuksen yhteisöissä, osaamisen kehittymisestä yksilöllisesti opiskelijan ja koulutuksen tavoitteiden suunnassa, mahdollistaa oppiminen erilaisissa oppimisympäristöissä sekä saattaa heidät työelämään tai jatko-opintoihin.

Ammatillisessa koulutuksessa opetus- ja ohjaustoiminta on tiivistä yhteistyötä, joustavaa reagointia ja ratkaisujen etsimistä kaikkien toimijoiden erilaisuutta kunnioittaen.

Inkluusion keskiössä ovat ihminen ja myötätunto

Inkluusio rakentuu yhteiselle toiminnalle, jossa jokainen yksilö on arvokas omana itsenään riippumatta esimerkiksi niistä ominaisuuksista, lähtökohdista tai osaamisista, joita hänellä on. Inkluusion keskiössä ovat siis ihmiset, inhimillinen kohtaaminen ja heidän keskinäinen arvostamisensa sekä yhteisöön kuuluminen. Myötätuntoisessa organisaatiossa kohtaamme toisemme sekä arvostamme toistemme osaamista ja erilaisuutta (Pessi ym. 2017; Hailikari & Honkanen 2024).

Myötätunnon toisia kohtaan tunnistaa itsessä siitä, että kokee aidosti kohtaavansa toisen ihmisen. Silloin havaitsee ymmärtävänsä hänen tilannettaan, tunnistaa tunteita, haluaa ymmärtää, auttaa ja toimia, vaikka kokisikin olevansa itse erilainen. Lisäksi syntyy myönteisiä tunteita, luottamusta ja valmiutta ottaa vastaan toisten osoittamaa myötätuntoa. (Grandell 2015; Ge, Wu, Li & Zheng 2019).

Myötätunto antaa meille tilaa olla omanlaisemme ja jakaa asioita, kuunnella, kohdata ja arvostaa toisia ihmisiä, joiden kanssa toimimme. Myötätuntoinen kohtaaminen on arvostavaa kohtaamista ja vuorovaikutusta, josta jää molemmille osapuolille hyvä mieli ja toiveikkuus. Myötätuntoinen kohtaaminen on toisen ihmisen aitoa kuuntelua ja kannustamista.

Myötätunto vaikuttaa meihin monella tapaa

Myötätunto vaikuttaa ihmiseen psyykkisesti, sosiaalisesti, emotionaalisesti ja fyysisesti positiivisella tavalla. Myötätuntoiseen kohtaamiseen liittyy toisten auttaminen ja tukeminen: sitä kautta tuntee itsensä hyödylliseksi ja merkitykselliseksi toiselle ihmiselle ja yhteisölle. Yhdessä tekemisen ja toisten auttamisen myötä huomio kääntyy pois itsestä ja ihmiset nähdään yksilöinä ja yhteisön jäseninä. Syntyy tunne, että olemme yhteydessä muihin ja kuulumme osaksi yhteisöä. Yhteisöön kuuluminen on yksi ihmisen psyykkisistä perustarpeista ja vaikuttaa merkityksen tunteeseen. Ne yhdessä tukevat yhteisöllisyyttä ja parempaa elämänlaatua. (Alimujiang ym. 2019).

Psyykkinen ja emotionaalinen tunneyhteys vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja synnyttää vahvempia sosiaalisia tukiverkostoja ihmisten ympärille (Seppälä, Rossomando & Doty 2013). Myötätunnon kokeminen vapauttaa sitoutumishormoni oksitosiinia ja aktivoi aivojemme alueita, jotka liittyvät hyvän olon tunteeseen (Esch ja Stefano 2011). Myötätunnon kokemisen kautta syntyy ihmisten välinen psyykkinen ja emotionaalinen tunne yhteydestä, toistemme ymmärtämisestä ja toisen ihmisen arvostamisesta sellaisena kuin hän on.

Toiminta sosiaalisissa verkostoissa suojaa yksinäisyydeltä, tuottaa ilon ja onnistumisen hetkiä, sekä auttaa erilaisissa stressitilanteissa. Myötätunnon kokemiseen liittyy sosiaalinen tuki ja sosiaalisten verkostojen vahvuus eli myötätuntoisessa ilmapiirissä on emotionaalista tukea: hyväksyntää, ymmärrystä ja arvostusta. Myötätunto yhteisössä lisää yksilön resilienssiä ja valmiuksia selviytyä stressitilanteista. (Cosley ym. 2010; Breines ym. 2014; Jinpa 2015; Cappiopo 2015.) Näitä stressitilanteita voivat opiskelijan näkökulmasta olla esimerkiksi erilaiset opiskeluun liittyvät ongelmien ratkaisut, oppimisympäristöjen vaihtuminen, opiskelujen aiheuttama paine, taloudelliset vaikeudet, yksinäisyyden kokemukset ja erilaiset elämän muutostilanteet.

Edellä kuvatut psyykkiset, sosiaaliset, emotionaaliset vaikutukset heijastuvat ihmiseen myös fyysisesti: yksinäisyyden tunne voi aiheuttaa erilaisia terveyteen liittyviä ongelmia, ja stressi aiheuttaa fysiologisia muutoksia (Breines ym. 2014; Cappiopo 2015). Myötätunnon vaikutus fyysiseen hyvinvointiin perustuu parasympaattisen vagushermon aktivoimiseen, joka vaikuttaa ihmisen koko kehoon ja sen toimintaan vahvistaen hyvinvoinnin tunnetta (Tolonen ym. 2024).

Myötätunto tukee opiskelijan itsemyötätuntoa

Myötätunnon kokeminen vahvistaa myös itsemyötätuntoa. Itsemyötätunto on itsensä kohtaamista ymmärtäen, lempeydellä ja rajoja asettaen (Leary ym. 2007; Grandel 2015). Tutkimukset ovat osoittaneet positiivisen yhteyden itsemyötätunnon ja yleisen hyvinvoinnin välillä (Ge, Wu, Li & Zheng 2019). Itsemyötätuntoiset ihmiset kokevat vähemmän ahdistusta, masennusta ja epäonnistumisen pelkoa (Marsh ym. 2018).  

Itsemyötätunto saa meidät hyväksymään itsemme sellaisena kuin olemme. Nykymaailmassa sosiaalinen media aiheuttaa monella tapaa paineita. Kuulumme sosiaalisen median kautta erilaisiin ryhmiin ja näemme monenlaisia mediasisältöjä aina yksityishenkilön esittämistä asioista yhteisöjen toimintaan, markkinointiin ja trendeihin. Osaltaan sosiaalinen media tukee muun muassa itsenäisyyttä ja yhteisöllisyyttä (Kalliokoski & Lehtonen 2022). Osin se tuo esille vertailua toisten kanssa ja voi aiheuttaa muun muassa ahdistusta.

Itsensä hyväksyminen sellaisena kuin on auttaa uskomaan itseen, omiin kykyihin ja osaamiseen, ja arvoihin sekä kehittymään haluamaamme suuntaan (vrt. Ge ym. 2019; Marsch ym. 2018; Juote & Rasanen 2024). Heikko itsemyötätunto ruokkii vertailua ja aiheuttaa helposti ongelmia, jotka liittyvät itsetuntoon. Vahva itsemyötätunto on elämässä, opiskelussa ja työelämässä tarvittava taito, jonka avulla voimme asettaa tavoitteita, saavuttaa niitä, muuttaa niitä ja joustaa erilaisissa tilanteissa.

Itsemyötätunto ja myötätunto auttavat opiskelijaa muutostilanteissa

Ammatillisessa koulutuksessa eri tilanteet ja niissä toimiminen vaativat muutosta myös opiskelijan toiminnassa. Muutos voi olla monenlaista. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla se voi tarkoittaa säännöllisen elämänrytmin tavoittelua, koulunkäynnin rytmiin sopeutumista, tavoitteellista opiskelua, työelämässä oppimista, opintojaksosta toiseen siirtymistä tai itsenäistä oppimista.

Muutosvaiheissa opiskelijan opiskelukyky ja sitoutuminen opintoihin joutuvat koetukselle. Kun tavoitellaan muutosta, tarvitaan myös vahvaa ja myötätuntoista tukea ja ohjausta. Muutostilanteissa itsemyötätunto ja myötätuntoinen tuki auttavat paremmin kuin itsekritiikki (Alimujiang ym. 2019).

Myötätunto opintojen aikana on ymmärryksen ja tuen osoittamista opiskelijan tilanteeseen. Se auttaa opiskelijaa osaamisen ja kykyjen tunnistamisessa, tavoitteiden asettamisessa ja aikatauluttamisessa. Myötätunto on yksilön prosessin kunnioittamista, itsemyötätuntoon ohjaamista, rajojen tunnistamista sekä tilanteiden, tunteiden ja ongelmien tunnistamista. Se on myötäelämistä opiskelijan ja opiskelijayhteisön prosessissa.

Myötätunto yhteisöllisenä toimintana ja opiskelijan tavoitteiden saavuttamisen tukena

Myötätunto, myötäeläminen ja tunteisiin liittyvät taidot ovat yhteisössä psykologisen turvallisuuden peruselementit, jotka liittyvät yhdessä tekemiseen, innovointiin ja kehittämiseen (Juntunen ym. 2017). Siis siihen kaikkeen, jota inklusiivisen ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöissä tehdään yhdessä henkilöstön, eri toimijoiden ja opiskelijoiden kanssa. Yhteisöllisyyden edellytys on myötätuntoinen kohtaaminen ja toisten ihmisten arvostaminen sellaisena kuin he ovat. Yhteisön jokaisella toimijalla on vastuu myötätuntoisen toimintakulttuurin edistämisessä (Lilius ym. 2011).

Myötätuntoisessa yhteisössä koemme, että meitä kuullaan ja osaamistamme arvostetaan. Näin koemme oman roolimme ja tekemisemme merkitykselliseksi. Opiskelijalle kokemus voi olla osaavan ammattilaisen ohjauksessa työskentely työelämässä noviisina, jolloin ammattilainen tukee opiskelijaa myötätuntoisesti ja edistää tämän oppimista. Yhdessä tekeminen on yhdessä kokemista, jakamista ja arvostavaa palautetta puolin ja toisin.

Kokemus merkityksellisyyden tunteesta lisää opiskelijan motivaatiota yhdessä tekemiseen ja erilaisten ratkaisujen etsimiseen tavoitteiden suunnassa. Kun jokainen tunnistaa roolinsa ja tekemisensä merkitykselliseksi, syntyy kokemus siitä, että yhdessä olemme enemmän (Pessi ym. 2017).

Myötätunto ja osallisuus ovat voimavara ihmiselle ja inklusiiviselle yhteisölle

Inklusiivisessa ammatillisessa koulutuksessa vuorovaikutus, opetus ja oppiminen perustuvat myötätuntoon, toisten ihmisten arvostamiseen ja aitoon yhdessä tekemiseen. Inklusiivinen ammatillinen koulutus ei synny itsestään. Se vaatii henkilöstön ja opiskelijoiden keskinäistä saumatonta ja tavoitteellista yhteistyötä, joilla rakennetaan määrätietoisesti yhdenvertaista yhteisöllisyyttä yhdessä.

Osallisuuden lisäämiseen tulee sitouttaa ammatillisen koulutuksen kaikki toimijat: koulutuksen järjestäjän edustajat, johto, koko opetus- ja ohjaushenkilöstö, opiskelijat, heidän vanhempansa ja läheisensä, työpaikoilla ohjaavat ohjaajat ja kaikki toimijat siellä sekä muut koulutuksen yhteistyökumppanit. Aito osallisuus onnistuu, kun taustalla ovat yhteinen näkemys, inklusiiviset arvot, tavoitteet ja kokemus kollektiivisesta myötätunnosta.

Myötätuntoinen kohtaaminen ja osallisuuden lisääminen ovat voimavara opiskelijalle. Sen avulla hän saa vahvempia sosioemotionaalisia verkostoja sekä psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Myötätunto-osaaminen ja osallisuus ovat keskeisiä elämässä sekä työelämässä tarvittavia taitoja ja kokemuksia meille kaikille. Myös organisaation luomat yhteiset inklusiivisen ammatillisen koulutuksen tavoitteet osallisuudesta toteutuvat paremmin myötätunnon, arvostuksen ja yhdessä tekemisen avulla.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu on mukana kansallisessa INKLU-hankeessa (INKLU -Kohti inklusiivista ammatillista koulutusta) 1.3.2024-31.8.2026. Hankkeessa kehitetään inklusiivista koulutusta ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien opiskelijoiden tarvitsemaa erityistä tukea opintojen aikana sekä tuetaan työllistymistä. Kirjoitus on osa hankkeessa jaettavia erityisopetukseen ja ohjaukseen liittyviä hyviä käytänteitä.