Karttuuko työelämäosaaminen tutkimus- ja kehittämismenetelmien opintojaksolla?

Artikkelissa tarkastelemme liiketalouden tradenomiopiskelijoille suunnatun tutkimus- ja kehittämismenetelmien opintojakson tuottamaa osaamista työelämän tarpeiden kannalta. Tarkastelun kohteena oli opiskelijoille pakollisena tutkintoon kuuluva opintojakso, joka toteutettiin verkko-opetuksena. Opiskelijoiden mukaan ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämismenetelmäopinnoissa karttuvat sekä opinnäytetyötaidot että työelämäosaaminen. Kumpaan suuntaan vaakaa kallistuu tulevaisuudessa? Pitäisikö menetelmäopintoja kehittää perinteisemmin opinnäytetyötaitoja palveleviksi vai kannattaisiko kurkotella enemmän työelämän suuntaan?

Johdanto

Ammattikorkeakouluissa annetaan liiketalouden koulutusta tradenomin tutkintoa varten. Liiketalouden tradenomin tutkinto tarjoaa laaja-alaisen ammatillinen perusosaaminen lisäksi muun muassa hyviä viestintätaitoja sekä kykyä työskennellä niin itsenäisesti kuin yhdessä toisten kanssa. Tradenomin 210 opintopisteen laajuiseen tutkintoon kuuluu puolen vuoden harjoittelu työelämässä sekä työelämän kanssa yhteistyössä tehtäviä projekteja tutkinnon aikana. (Ammattikorkeakouluun.fi 2023.)

Ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusohjelmissa tarjottavan tutkimus- ja kehittämismenetelmät -opinnon tavoitteena on useimmiten antaa valmiuksia tutkintoon kuuluvan opinnäytetyön tekemiseen. Tyypillisesti ammattikorkeakoulujen tarjoaman tutkimus- ja kehittämismenetelmien opintojakson osaamistavoitteiksi määritellään oman alan tutkimuksellisen tiedon arvioiminen, sopivien menetelmien valitseminen opinnäytetyöhön, tutkimusprosessin eri vaiheiden läpivienti, eettisyys- ja luotettavuuskysymysten arviointi sekä toimiminen opinnäytetyön liittyvissä viestintätilanteissa. Opinnäytetyöhön liittyvän menetelmä- ja viestintäosaamisen lisäksi opinnon tarkoituksena on geneeristen taitojen vahvistaminen. Työelämätaidoilla tai geneerisillä taidoilla tarkoitetaan yleensä sellaisia taitoja, joita voi hyödyntää erilaisissa tehtävissä ja joita koulutuksen tulisi tuottaa alasta riippumatta (Nykänen & Tynjälä 2012, 19). Geneerisillä taidoilla tarkoitetaan alakohtaista taitoa laajempia, korkeakoulussa ja työelämässä tarvittavia asiantuntijataitoja, joita ovat esimerkiksi kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaidot (Hyytinen, Kleemola & Toom 2021, 14). Näiden lisäksi Osaaminen 2035 -raportissa (2019, 31) esitetään tärkeimmiksi tulevaisuuden osaamisiksi opintojaksomme kannalta mm. tiedon arviointitaidot, luovuus ja oppimiskyky sekä vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikaatiotaidot.

Sysäys artikkelin kirjoittamiseen lähti kiinnostuksestamme, tuottaako tutkimus- ja kehittämismenetelmien opintojakso opiskelijalle osaamista opinnäytetyötä vai työelämää varten. Kiinnostuimme myös siitä, minkälaista työelämävalmiuksia opintojakson aikana karttuu. Korkeakoulutettujen työelämävalmiuksista on käyty keskustelua viime vuosina muun muassa pedagogisessa tutkimuksessa ja kehittämisessä (Komppa & Lankinen 2023, 30). Työelämäyhteistyön kytkeminen vahvemmin opetukseen ja oppimiseen on nostettu keskeiseksi kehittämiskohteeksi korkeakoulutuksessa (Väänänen, Lahtinen & Laitinen-Väänänen 2021, 52). Ammattikorkeakoulujen tarjoamissa opinnoissa on tyypillisesti kytkös työelämään. Menetelmäopinnot sen sijaan ovat tavallisesti teoreettisimpia, ja niiden kytkeytyminen työelämään voi jäädä löyhemmäksi. Esitämme tässä artikkelissa, minkälaisia työelämävalmiuksia opiskelijat kuvaavat saavansa tutkimus- ja kehittämismenetelmien opintojaksolla sekä minkälaisia asioita he kokevat itselleen merkityksellisiksi.

Tutkimus- ja kehittämismenetelmäopinnot ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmissa

Ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmat ovat nähtävissä julkisessa verkossa osoitteessa https://opintopolku.fi/konfo/fi/sivu/ammattikorkeakoulututkinnot. Suomenkielistä opetusta tarjoavien ammattikorkeakoulujen liiketalouden opetussuunnitelmien läpikäynti osoittaa, että tutkimus- ja kehittämismenetelmäopintoja tarjotaan kattavasti eri korkeakoulujen opetustarjonnassa. Opintojaksot näyttävät sijoittuvan opintojen rakenteessa perusopintoihin, ammattiopintoihin tai opinnäytetyöprosessia edeltäviin opintoihin tai prosessin yhteydessä suoritettaviin erillisiin opintoihin. Opetusmuodot vaihtelivat lähiopetuksesta pääasiassa itsenäisesti verkossa suoritettaviin tehtäviin. Opintojen arviointitapoina käytettiin S (suoritettu), HYV / HYL (hyväksytty, hylätty) ja numeraalinen (asteikko 1–5). Osallistuminen opintojaksolle saattoi toisinaan edellyttää myös tiettyjä taustaopintoja, kuten matematiikan opintojen tai tilastollisten analyysiopintojen suorittamista. Esitietovaatimukset ovat kuitenkin harvinaisempia. (Opintopolku 2023.)

Tutkimus- ja kehittämismenetelmien ammattikorkeakoulutasoisen opintojakson osaamistavoitteissa painotetaan yleisesti tiedonhakua ja lähdekriittisyyttä, peruskäsitteiden hallintaa, perehtymistä tutkimusprosessin eri vaiheisiin sekä tutkimusraportin rakenteeseen ja tutkimukselliseen kirjoittamiseen liittyvää osaamista. Tutkimusprosessissa korostetaan erityisesti tutkimusongelman määrittelyyn, tutkimusaineiston keräämiseen, kuvaamiseen ja analysointiin liittyviä osaamistavoitteita. Myös eettisten ja luotettavuusasioiden arviointi on huomioitu opintojaksokuvausten osaamistavoitteissa. Laadullisille ja määrällisille tutkimusmenetelmille oli joissakin korkeakouluissa omat erilliset opintojaksonsa (5 + 5 opintopistettä), mutta yleisempi käytäntö on käsitellä molemmat aihepiirit samalla opintojaksolla. Tutkimusviestinnän osaamistavoitteet puolestaan on huomioitu joko tutkimusmenetelmäopintojaksojen yhteyksissä tai kyseisiä opintoja tarjotaan erillisessä opintojaksossa, joka tyypillisesti on 2 opintopisteen laajuinen. (Opintopolku 2023.)

Kolme kokonaisuutta ohjaamassa tutkimus- ja kehittämismenetelmien opintojaksoa

Laurea-ammattikorkeakoulussa tarjottava ‘Tutkimus- ja kehittämismenetelmät’ -opintojakso on tyypillinen ammattikorkeakouluissa tarjottava tutkimus- ja kehittämismenetelmien opintojakso, jos tarjonnassa on vain yksi menetelmiin liittyvä opintojakso (Opintopolku 2023). Opintojakso on viiden opintopisteen laajuinen, kaikille pakollinen ja useimmiten toiselle opiskeluvuodelle ajoitettu. Laureassa opintojakso kuuluu tradenomin tutkinnon ydinopintoihin ja tarkemmin laajempaan moduuliin ‘Kehittämisosaaja ja työelämän uudistaja’. Samaan moduuliin kuuluvat opintojaksot ‘Projektinhallinta- ja viestintä’ (5 opintopistettä), ‘Opinnäytetyö’ (15 opintopistettä) ja ‘Opiskelijasta asiantuntijaksi’ (5 opintopistettä). Tutkimus- ja kehittämismenetelmät -opintojakso suoritetaan tavallisesti lukukautta ennen opinnäytetyön aloittamista.

Selvityksen kohteena on Laurea-ammattikorkeakoulun syyslukukauden 2021 yksi tutkimus- ja kehittämismenetelmien opintojakson toteutuksista, jossa toimimme molemmat opettajina. Opintojakso sisälsi kolme kokonaisuutta: laadulliset tutkimusmenetelmät, määrälliset tutkimusmenetelmät ja tutkimusviestintä. Opintojakso toteutettiin kokonaisuudessaan virtuaalisesti. Virtuaalisena työtilana toimi verkko-oppimisympäristö, ja opintojaksoon kuuluvat webinaarit pidettiin verkkokokoustyökalun avulla. Opintojaksoon osallistui 37 opiskelijaa. Opintojakso arviointiin asteikolla 0–5. Opintojakson suoritustapoina olivat tutkimusraportti ryhmätyönä, monivalintaverkkotentti sekä henkilökohtainen itsearviointi. Oppimistehtävän yhteydessä työelämäyhteyksiin kannustettiin kahdella tavalla: tietoperustan laajentamisessa esimerkiksi haastattelemalla työelämän edustajaa ja tehtävän soveltavassa osuudessa oli mahdollista valita menetelmän esitestauksiin omia työkavereitaan.

Taulukossa 1 on kuvattu opintojakson kyseisen toteutuksen sisältö viikkokohtaisesti.

Webinaarit (2 h)	Aihe	Opettaja
1. webinaari, vk 35	Opintojakson aloitus, johdanto opinnon sisältöön ja tavoitteisiin, tehtävänanto   (läsnäolovelvollisuus, tutkintosääntö)	Menetelmäopettaja Viestinnän opettaja
2. webinaari, vk 36	Johdanto tutkimus- ja kehittämismenetelmiin, lähestymistapojen erot ja samankaltaisuudet	Menetelmäopettaja
3. webinaari, vk 37	Johdanto laadullisiin tutkimusmenetelmiin ja aineiston hankintaan	Menetelmäopettaja
4. webinaari, vk 37	Tutkimusviestintä: opinnäytetyö viestintä- prosessina, tutkielmaraportti tekstilajina, lähdekritiikki ja tutkimusetiikka	Viestinnän opettaja
5. webinaari, vk 38	Laadulliset tutkimusmenetelmät: laadullisen aineiston analyysi, laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arviointi ja johdanto kehittämismenetelmiin	Menetelmäopettaja
6. webinaari, vk 39	Johdanto määrällisiin tutkimusmenetelmiin ja määrällisen aineiston hankintaan	Menetelmäopettaja
7. webinaari, vk 42	Tutkimusviestintä: tutkimustekstin tyyli ja kieli, lähdemerkinnät	Viestinnän opettaja
8. webinaari, vk 43	Määrälliset tutkimusmenetelmät: määrällisen aineiston analyysi ja kuvaaminen, määrällisen tutkimuksen luetettavuuden arvioiminen	Menetelmäopettaja
9. webinaari, vk 44	Oppimistehtävien ohjaus ja loppuseminaarin ohjeistus	Menetelmäopettaja  Viestinnän opettaja
Verkkotentti, vk 45	Verkkotentti Canvas-työtilassa avoinna yhden päivän ajan klo 8.00–23.59. Uusinnat yleisinä tenttipäivinä.	Tarkastajat:    Menetelmäopettaja  Viestinnän opettaja
10. Webinaari, vk 47	Loppuseminaari: osaamisen jakaminen ja itsearviointi (läsnäolovelvollisuus)	Menetelmäopettaja Viestinnän opettaja

Opintojakso sisälsi kymmenen webinaaria, joista ensimmäinen oli tutkintosäännön mukaisesti läsnäolovelvoitteinen. Myös viimeinen webinaari oli osaamisen jakamisen vuoksi läsnäolovelvoitteinen. Muihin webinaareihin osallistuminen oli vapaaehtoista. Yhdeksänteen webinaariin toivottiin osallistuvan ainakin yksi opiskelija jokaisesta tutkimusryhmästä, koska tuolloin annettiin loppuseminaarin ohjeet ja ohjausta ryhmätyöhön. Kaikki webinaarit olivat interaktiivisia, ja niissä oli mahdollisuus keskusteluun aiheen parissa. Reaaliaikaista yhteisöllistä verkko-opiskelua tutkineiden Timosen ja Ruokamon (2022, 87) mukaan verkko-opiskelijat toivovat etukäteen nähdäkseen webinaarin pedagogisen suunnitelman ja jälkikäteen webinaarin tallenteen. Opintojakson webinaarien sisältö esiteltiin opiskelijoille opintojakson alkaessa ja tietoperustaa kartoittavat luennot tallennettiin. Tallenteet olivat opiskelijoiden käytettävissä koko opintojakson ajan.

Aineistona opintojakson itsearvioinnit

Tutkimusraportin yhteydessä opiskelijat kirjoittivat itsearvioinnin, jossa he arvioivat oman osaamisensa kehittymistä yhdeksän kysymyksen avulla. Opintojakson itsearvioinnit toteutettiin marraskuussa 2021. Määräaikaan mennessä itsearvioinnin palautti 30 opiskelijaa. Selvitykseen valittu aineisto koostui seuraavista kysymyksistä:

1. Minkälainen työelämän tutkimus- ja kehittämisosaaminen on kehittynyt tehtävän/opintojakson aikana?
2. Mitkä asiat olet kokenut tehtävän tekemisessä/opintojaksolla itsellesi merkityksellisiksi?
3. Mitä olisit vielä halunnut oppia? Miksi?

Selvityksen tarkoituksena oli tarkastella, miten ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutuksen tutkimus- ja kehittämismenetelmät -opintojakso on kehittänyt korkeakouluopiskelijoiden opinnäytetyössä tarvittavien taitojen lisäksi myös työelämän vaatimaa osaamista sekä minkälaiset asiat opiskelija kokee merkityksellisiksi opintojaksolla. Analyysivaiheessa luimme itsearvioinnit ensin kokonaisuudessaan läpi, minkä jälkeen siirsimme analysoinnin kohteena olleet edellä mainitut kolmen kysymyksen vastaukset erilliseen tiedostoon. Analysoinnin ulkopuolelle jätimme ryhmätyön yksityiskohtiin liittyvät kysymykset sekä opiskelijan arvion ja perustelun arvosanasta.

Luimme selvityksen kohteeksi muodostuneen aineiston uudelleen syvällisemmin lähiluvun avulla ja jäsentelimme aineistoa alustavasti. Analyysin seuraavassa vaiheessa teemoittelimme aineiston kysymysten yksi ja kaksi osalta tutkimuksen tarkoituksen kannalta keskeisiin teemoihin. Analyysin edetessä yhdistelimme ja syvensimme teemoja. Lopulta aineistoa oleellisemmin kuvaavaksi muodostui viisi teemaa: työelämäosaamisen karttuminen, tiedon ja oman ajattelun laajentuminen, opinnäytetyöosaamisen lisääntyminen, varmuuden lisääntyminen ja rohkaistuminen sekä viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen.

Itsearvioinnit lähitarkastelussa

Itsearviointien lähitarkastelussa esitämme ensiksi havaintomme itsearvioinneista teemoittelun mukaisesti. Sen jälkeen kuvaamme opiskelijoiden toiveita lisäoppimiselle.

Työelämäosaaminen karttuu

Tulokset osoittivat, että opiskelijoiden tiedot ja taidot erilaisista tutkimus- ja kehittämismenetelmistä karttuivat opintojakson aikana. Opiskelijoiden mukaan heidän esitietonsa tutkimus- ja kehittämismenetelmistä olivat opintojakson alkaessa olleet minimaaliset tai puuttuneet kokonaan.

Sain opintojakson aikana paljon perustietoa koko aiheesta, mitä minulla ei entuudestaan vielä ollut. En vielä tiedä, millä tavalla tämä opintojakso sekä tutkimus- ja kehittämisosaaminen tulee olemaan läsnä työelämässäni, sillä en vielä tiedä millaista työtä tulen tulevaisuudessa tekemään.

…opintojakso kasvatti erilaisten aineistojen tunnistamista, aineistojen keruu- ja analysointitapoja sekä niiden sopivuutta eri tarkoituksiin ja vahvisti taitoa toteuttaa tiedonkeruun eri vaiheet käytännössä.

Vastausten mukaan opintojakso oli lisännyt opiskelijoiden kriittisyyttä ja kehittänyt heidän toimintaansa tutkimuksellisempaan suuntaan, mikä nähtiin hyvänä asiana työelämää varten.

… osaa suhtautua kriittisemmin, mikä on tieteellistä tietoa ja toivottavasti osaan hyödyntää omaa asiantuntijuutta työelämässä paremmin.

Työelämää varten tämä kurssi on muovannut entistä enemmän tutkivampaa otetta…

Vastauksista ilmeni, että opintojakso oli kasvattanut opiskelijoiden kykyä osallistua tutkimuksen tekoon tulevissa työtehtävissä ja kykyä ottaa vastuuta jopa prosessin johtamisesta.

Opintojakson aikana opin paljon erilaisista tutkimusmenetelmistä ja siitä, mitkä menetelmät sopivat mihinkin tarkoitukseen. Tämä auttaa tulevaisuudessa sekä tutkimuksen tekoon osallistumisessa että tehtyjen tutkimusten ymmärtämisessä ja arvioinnissa.

…Tunnen olevani valmis vaikka heti siirtymään työelämään tekemään tutkimusta.

Jos joutuu vetämään jotain kehittämisprojektia esimerkiksi, niin siihen on saanut taitoja tämän kurssin myötä.

Tietomäärä kasvaa, ajattelu laajenee

Tulokset osoittivat, että opintojakso lisäsi opiskelijoiden tietomäärää.

Opintojakson aikana opin paljon erilaisista tutkimusmenetelmistä ja siitä, mitkä menetelmät sopivat mihinkin tarkoitukseen. Tämä auttaa tulevaisuudessa sekä tutkimuksen tekoon osallistumisessa että tehtyjen tutkimusten ymmärtämisessä ja arvioinnissa.

Kokonaisuutena olen oppinut jokaiselta opintojakson osa-alueelta todella paljon uutta ja uuden tiedon määrä on ollut valtavaa.

…Olen nauttinut siitä, että olen saanut ottaa selvää uusista asioista…

Olen mielestäni saanut hyvän pohjan tutkimus- ja kehittämisosaamisen näkökulmaan. Tiedän mistä voin etsiä lisätietoja ja ymmärrän koko kokonaisuuden, vaikka jotain käsitteitä ja termejä en ulkomuistista vielä muistaisikaan.

Vastausten mukaan opiskelijat kokivat, että heidän ajattelunsa laajeni opintojakson ansiosta.

Opintojakson aikana on saanut kallisarvoista ymmärrystä erilaisista tutkimus- ja kehittämismenetelmistä…Kyky arvioida ja rajata tutkittavaa aihetta on kehittynyt. …Erilaisten menetelmien erot ja se, minkälainen menetelmä soveltuu mihinkin tutkimukseen on selkeytynyt.

Ymmärrän paremmin käsitteitä…yleisesti olen oppinut valtavasti.

Vastauksista ilmeni, että myös lähteiden vaikutus asioiden ymmärtämisessä ja tekstin tuottamisessa oli kehittynyt.

En usein jaksa kovin paljon aikaa panostaa lähteiden lukemiseen ja sieltä tiedon etsimisen, mutta nyt oli pakko ja huomasin, että se auttaa todella paljon asian ymmärtämisen kanssa ja ylipäätään tekstin kirjoittamisen kanssa.

Kohti opinnäytetyötä

Vastausten mukaan opintojakso valmisti heitä opinnäytetyöprosessiin ja kartutti tietoa prosessin eri vaiheista ja niihin liittyvistä vaatimuksista.

…Sain opinnäytetyötä varten paljon arvokasta tietoa, oppia ja kokemusta…

Tämä valmisti minua tulevaan opinnäytetyöhön…

Keskustelu opinnäytetyöstä luennoilla oli tärkeää, kun se alkaa olla niin lähellä.

Vastauksissaan opiskelijat esittivät, että opintojakson ansiosta heidän yleistietoutensa tutkimus- ja kehittämismenetelmistä lisääntyi opinnäytetyön näkökulmasta.

…Opin paljon perustietoa tutkimuksien tekemisestä, ja en ollut ennen tätä opintojaksoa mitenkään kärryillä siitä, miten opinnäytetyötä tulee toteuttaa tai edes aloittaa…

Opinnäytetyö tekeminen on ollut kovin hämärä asia. Olen käsittänyt, että se on iso työ, mutta en juurikaan enempää. Tällä jaksolla sain hyvän käsityksen mitä se reaalisesti tulee olemaan.

Vastauksista ilmeni, että kurssi antoi erilaisia työkaluja tulevaan opinnäytetyön ideointi- ja suunnitteluvaiheeseen.

…Itselleni ainakin heräsi paljon erilaisia ajatuksia eri menetelmistä, joita voisi hyödyntää opinnäytetyössä ja myös aiheita opinnäytetyöhön tuli pohdittua.

Sain paljon motivaatiota opinnäytetyön suunnitteluun, mikä on yksi tärkeimpiä asioita opinnäytetyössä…

Varmuutta ja rohkeutta

Vastausten mukaan opiskelijat kokivat, että opintojakson ansiosta heidän itsevarmuutensa oli lisääntynyt ja he olivat rohkaistuneet toimimaan tutkimusprosessin vaatimissa tilanteissa.

…koen, että olen rohkaistunut paljon enemmän opintojakson aikana…

…ryhmätyön myötä uskallan rohkeammin tuoda omia näkökulmia esille. Uskallan myös tuoda omat mielipiteeni ja ideat esille.

…opinnäytetyön aloittaminen ei ole enää pelottava ja kaukainen ajatus, sillä tiedän kuinka edetä ja mistä saada apua, kun sen aika on.

Kokonaisuutena tunnen olevani paremmin valmistautunut opinnäytetyötä varten, eikä sen aloittaminen enää niinkään stressaa, vaan pikemminkin odotan, koska sen voi aloittaa.

Viestintä- ja vuorovaikutustaidot kehittyvät

Vastausten mukaan opiskelijoiden viestintä- ja vuorovaikutustaidot kehittyivät opintojakson aikana. Tiedot ja taidot karttuivat erityisesti argumentoinnissa, esiintymisessä, opponoinnissa sekä kirjallisessa raportoinnissa ja ryhmätyöskentelyssä.

Osaan kehittää asioita, viestintä- ja argumentointitaidot ovat kehittyneet.

…loppuesitys toi lisää varmuutta työelämän esiintymistilanteisiin.

…raportin ulkoasuun liittyen sain itselleni uutta oppia, jolloin opinnäytetyöni tulee olemaan siltäkin osin täydellisempi.

Opintojaksoon kuuluva ryhmätyöskentely auttoi hallitsemaan aikatauluja ja opetti noudattamaan ohjeita. Yhdessä työskentely herätti myös huomaamaan, minkälainen merkitys toimivalla ryhmällä on lopputulokseen. Kirjallinen ja suullinen opponointi sekä osaamisen jakaminen opintojakson yhteisessä seminaarissa koettiin hyödylliseksi oppimisen näkökulmasta.

Sain muiden ryhmien töistä myös paljon ideoita tutkimuksen suorittamisesta ja myös mahdollisista virheistä.

Mitä jäi oppimatta?

Kolmannes vastaajista katsoi, että opintojakso oli sellaisenaan riittävän kattava, eikä lisäoppimiselle jäänyt tarvetta. Heidän mukaansa opintojakson anti oli viiden opintopisteen kokonaisuudeksi ‘riittävän monipuolinen, hyvin kattava, täynnä asiaa nopeassa tahdissa, opettavainen ja sopivan vaativa’.

Kaksi kolmannesta vastaajista olisi halunnut oppia lisää ja perustelivat lisäopin tarvetta kolmella seikalla: Tulevan opinnäytetyön aihe kirkastui opintojakson aikana, mikä kasvatti tiedonhalua. Opintojaksolla aloitetun tutkimusaiheen jatkojalostaminen alkoi kiinnostaa opintojakson edetessä. Henkilökohtaisesti kiinnostavimpien aihepiirien käsittelyn koettiin jääneen niukaksi.

Vastausten mukaan opiskelijat olisivat halunneet opiskella enemmän erilaisista tutkimusmenetelmistä, erityisesti määrällisistä, sekä erilaisten menetelmien soveltamista käytäntöön.

… olisi ollut myös mielenkiintoista paneutua vielä enemmän esimerkiksi erilaisiin tutkimusmenetelmiin ja niiden harjoitteluun käytännössä.

Määrällistä tutkimustyötä. Suunnittelen tekeväni opinnäytetyön, johon tulen tarvitsemaan määrällisiä tutkimustuloksia.

Opiskelijat olisivat halunneet oppia enemmän myös erilaisista analysointitavoista sekä tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttavista asioista.

Tarkemmin tutkimuksen tulosten analysoinnista. Tuntuu, että tämä jäi vielä hieman matalammalle ymmärrystasolle.

… siitä, miten tutkimuksista saadaan niin luotettavia kuin mahdollista.

Vastausten mukaan myös tutkimusviestinnän aihepiireistä olisi ollut hyödyllistä oppia enemmän, kuten tekstin tuottamista ja tyyliasioita.

Koin todella hyödylliseksi tutkimusviestintä osuuden. Olisin voinut käyttää enemmän aikaa kirjoittamisen harjoittelemiseen. Koen, että siitä olisi itselleni hyötyä tulevaisuudessa.

Pohdinta

Itsearviointiensa perusteella opiskelijat kokivat, että heidän geneeriset taitonsa ovat kehittyneet monipuolisesti tutkimus- ja kehittämismenetelmät -opintojakson aikana. Hyytisen ym. (2021, 17–18) mukaan itsearviointeja voidaan käyttää geneeristen taitojen arviointiin. He kuitenkin huomauttavat, että opiskelijan voi olla vaikea sanoittaa oman osaamisensa tilaa ja sen kehittymistä opintojakson aikana ja että opiskelijoiden geneerisissä taidoissa on vaihteluita. Taito tunnistaa ja kuvata omaa osaamistaan on tärkeä, sillä se vaikuttaa Kompan ja Lankisen (2023, 31) mukaan myös opiskelijoiden kokemukseen omasta asiantuntijuudestaan.

Opiskelijat kokivat, että heidän tietomääränsä on kasvanut ja ajattelunsa on laajentunut opintojakson aikana, mikä työelämätaitojen näkökulmasta on arvokasta. Opintojakson oppimistehtävissä opiskelijoille tuli tutuksi tutkimus- ja kehittämisprosessin vaiheet ja niiden toteuttaminen. Siksi uskommekin, että opiskelija, jolla on tutkimus- ja kehittämisosaamisen perusteet hallussa ja hän osaa viestiä niistä ammattimaisesti, pystyy tarttumaan reippaasti sekä opinnäytetyöhön että työelämän tarjoamiin kehittämistarpeisiin.

Työelämäosaamiseen ohjaa myös Arenen (2022), ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston, julkaisema suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. Yksi kuudesta suosituksesta koskee työelämässä toimimista, jonka mukaan ammattikorkeakoulusta valmistuva alemman korkeakoulututkinnon opiskelija ‘omaa monipuoliset työelämävalmiudet ja osaa toimia alansa työyhteisöissä’. Näiden suositusten pohjalta olisikin mielenkiintoista keskustella ja etsiä yhteistä näkemystä valtakunnallisesti, miten voisimme vastata yhdessä näihin kompetensseihin myös tutkimus- ja kehittämismenetelmien opetuksessa. Tähän sopivia keskustelufoorumeita voisivat olla valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen opetuksen kehittämisryhmät sekä ammattikorkeakoulujen kieli- ja viestintäverkostot.

Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen oppimista ja kehittymistä kuvatessaan opiskelijat osasivat kiinnittää huomioita tutkimusprosessin kannalta olennaisiin taitoihin: kirjalliseen raportointiin, argumentointiin, esiintymiseen ja ryhmätyötaitoihin. Siksi on tärkeää, että näitä taitoja opiskelijat saavat myös harjoitella menetelmäopintojen yhteydessä. Mahdollisuus viimeistellä omia viestintä- ja vuorovaikutustaitoja juuri opinnäytetyön kynnyksellä keventää tekemisen taakkaa. Erityisesti ryhmätyötaitojen kehittyminen on erityisen hedelmällistä sekä työelämätaitojen että opinnäytetyön kannalta, koska opinnäytetöitä tehdään usein toimeksiantajalle. Opiskelijat arvostivat vuorovaikutusta sekä mahdollisuutta keskustella ja jakaa osaamista sekä opettajien että muiden opiskelijoiden kesken. Siksi myös verkko-opinnoissa, ja jopa täysin itsenäisiksi suunnitelluissa verkkototeutuksissa, pitäisi olla mahdollisuus vuorovaikutuksen harjoittamiseen.

Tutkimus- ja kehittämismenetelmien opintojakso on valmistanut opiskelijoita sekä opinnäytetyöhön että kehittänyt heidän työelämätaitojaan. Selvityksemme perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että opiskelija arvioi osaamisen kehittymistään enemmän opinnäytetyön kautta kuin työelämän tarpeista lähtien. Opiskelijoiden ajatusten suuntautuminen opinnäytetyöhön on ymmärrettävää, sillä opintoihin kuuluva päättötyö on heillä tutkimus ja kehittämismenetelmien opintojen aikana hyvin ajankohtainen.

Hyytiäinen ym. (2021) korostivat edellä, että opiskelijan voi olla vaikeaa ilmaista osaamistaan vielä opintojakson aikana. Tästä huolimatta opiskelijat osasivat tuoda julki aineistossamme ajatuksiaan monitahoisistakin asioista, kuten luotettavuuteen ja eettisyyteen liittyvistä seikoista. Opiskelijat aktivoituivat tulevaa opinnäytetyötä pohtiessaan tarkastelemaan myös Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettisiä suosituksia (2020), mitä voidaan pitää hyvänä viestinä opinnäytetöiden laadun kannalta. Lisäksi opinnäytetyön laatua parantanee myös se, että opiskelijat kokivat oppineensa kattavasti tutkimusmenetelmistä ja tutkimusprosessin eri vaiheista, kuten tutkimuksen toteuttamisesta, tiedon hankinnasta, analysoinnista ja raportoinnista.

Pohdiskellessamme tutkimus- ja kehittämismenetelmät -opintojakson kehittämistä tulevaisuuden tarpeita varten voisi ratkaisuksi esittää kahdenlaista lähestymistapaa: Yhtäältä opintojakson sisältöä voisi kehittää perinteisemmin, jolloin opintojakson sisällöissä painottuisivat tutkimus- ja kehittämismenetelmien perusteiden oppiminen tulevaa opinnäytetyötä varten. Toisaalta opiskelijoiden innoittavat ajatukset työelämävalmiuksien kehittymisestä kannustaisivat kehittämään opintojakson sisältöä enemmän työelämää palvelevaan suuntaan jo opintojakson aikana.

Työelämän kehittämissuuntaan herättelee meitä myös Virtasen, Tynjälän, Virolaisen ja Heikkisen (2022, 175) esittelemä Tynjälän (2013) pohjalta uudistettu ajankohtainen malli, joka kuvaa opiskelijan oppimista työelämäyhteistyössä. Tiiviimpään työelämäyhteistyöhön opiskelijoita voisi ohjata esimerkiksi nykyisen oppimistehtävän tietoperustan rakentamisen ja esitestauksen yhteydessä. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi tarjoamalla opiskelijoille systemaattisemmin työkaluja reflektoida työelämästä saatua tietoa kirjallisuuden avulla uudeksi tiedoksi. Oppimista voidaan syventää edelleen opintojakson seminaarivaiheessa jakamalla myös työelämäyhteistyöstä karttunutta osaamista vuorovaikutuksessa toisten opiskelijoiden kanssa, mikä vahvistaa opiskelijoiden oppimistuloksia. Näin toteutuisi Virtasen ym. (2022) mallissa esiin tuotu opiskelijoiden henkilökohtaiset oppimisen tulokset, kuten syvenevä ymmärrys sekä vahvistunut identiteetti ja toimijuus.

Lisäksi katsomme, että erilaiset ammattikorkeakouluissa yleistyneet työelämäkumppanuudet, kuten avainkumppani-toimintamalli Laureassa (2023), tarjoaisivat käyttökelpoisia kehittämisympäristöjä työelämäsuuntautumiseen painottuvaan kehittämiseen. Laureassa on jo nyt mahdollista merkitä opintojakson toteutussuunnitelmaan, että kyseinen opintojakso on avoin työelämätoimeksiannoille.

Väänänen, Lahtinen ja Laitinen-Väänänen (2021, 51) ovat tuoneet esiin opinnäytetyöhön ja työelämäyhteyteen liittyviä monia näkökulmia ja haasteitakin niin yhteistyössä, ohjauksessa kuin prosessissakin. Erityisesti olemme pohtineet työelämäyhteistyön yhdistämistä isoon ryhmään ja opiskelijoille useimmiten uuteen aihepiiriin tilanteessa, jossa vasta harjoitellaan tutkimus- ja kehittämismenetelmiin liittyviä taitoja. Toteutuksemme jälkeen tutkimus- ja kehittämismenetelmien opintojakson ryhmäkoot ovat kasvaneet huomattavasti ja toteutukseen varattu aika on lyhentynyt. Siksi on tärkeää huomioida tarkemmin oppimistehtävien sopivuutta massatoteutukseen, joka toteutuu rajallisessa ajassa. Tästä huolimatta olisi kiinnostavaa tehdä opintojaksolla pilotti, jossa osa ryhmästä toteuttaisi oppimistehtävän työelämäyhteydessä. Pilottikokemusten perusteella voisi miettiä toimintatavan sopivuutta massatoteutukseen. Kiinnostavana lopputuloksena voisi kuitenkin pitää jo sitä, että opintojaksolla syntyisi yhteyksiä ja yhteistyötä, josta muodostunut data tallennettaisiin myöhempää käyttöä varten, kuten opinnäytetyöaiheisiin, opinnäytetöihin ja muihin työelämäprojekteihin.

Tässä artikkelissa olemme esitelleet liiketalouden tradenomiopiskelijoille suunnattua opintojaksoa ja pohtineet sen tuottamaa tutkimus- ja kehittämisosaamista työelämän tarpeiden kannalta. Artikkelin kirjoittamisessa lähdimme liikkeelle uteliaalla mielellä tarkastelemaan, karttuuko myös työelämäosaaminen tutkimus- ja kehittämismenetelmien opintojaksolla. Selvityksen tulokset osoittivat, että tutkimus- ja kehittämismenetelmät -opintojakson työelämäsuuntautumista voisi vielä pohtia tarkemmin työelämää hyödyttävistä näkökulmista. Jos opintojaksoa halutaan kehittää työelämäosaamisen suuntaan, tulisi työelämäosaaminen huomioida jo opintojakson tavoitteissa. Tavoitteen voisi muotoilla niin, että opiskelija osaisi siirtää opintojaksolla karttuvan osaamisen myös työelämässä eteen tuleviin tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilanteisiin. Tutkimus- ja kehittämismenetelmien opintojaksoa ei lähtökohtaisesti kannattaisi ajatella pelkästään opinnäytetyöstä selviytymisenä, koska opintojakso ylipäänsä kasvattaa sellaista osaamista, mikä on työelämässä tärkeää ja tarpeellista.