Elämykselliset yöpymisratkaisut kaupunkiluonnossa – hyödyntämätön potentiaali?

Kiinnostus retkeilyyn ja telttailuun on kasvanut kestävän matkailun yleistymisen myötä. Retkeily ja luonnossa yöpyminen ovat samalla saaneet uusia muotoja monissa erilaisissa ympäristöissä. Retkeily on perinteisesti liitetty maaseutuun ja luonnon rauhaan kaukana hälyisestä kaupungista. Teltassa yöpyminen on ollut myös edullinen vaihtoehto, jos kalliimpiin majoitusvaihtoehtoihin ei ole ollut varaa. Mielikuva telttailusta on kuitenkin viime aikoina monipuolistunut, kun palveluita ja elämyksiä on kehitetty eri kohderyhmille.

Tässä artikkelissa tarkastelemme glampingiä sekä urbaania luontomatkailua, jossa tutustutaan lähiympäristöön ja nautitaan kaupunkiympäristön tarjoamasta luonnosta. Kaupungissa voi tarkkailla lintuja ja eläimiä, vierailla puistoissa, puutarhoissa tai viherkatoilla, tutustua rantoihin ja vesialueisiin sekä poimia marjoja, sieniä, kasveja ja lehtiä. Samalla ihmiset oppivat näkemään ja arvostamaan kaupunkialueiden luontoa.

Glampingillä (glorius camping) tarkoitetaan ylellistä luksusretkeilyä. Se on trendi, joka yhdistää hotellissa yöpymisen mukavuuden sekä retkeilyn, luonnon ja vapauden (Kiryakova-Dineva, Vasenska & Koyundzhiyska-Davidkova Kiryakova-Dinerva 2022). Luksusretkeily vastaa hyvin tämän hetken kasvaneeseen kysyntään ja tarpeeseen arjesta pakenemiseen, lepoon, rentoutumiseen, henkilökohtaiseen hyvinvointiin sekä kiinnostukseen uudenlaisia majoitusvaihtoehtoja kohtaan, uusien kokemusten hakemiseen ja uusiin sosiaalisiin suhteisiin (Milohnić, Bonifačić & Licul 2019). Luksusretkeily lähiympäristössä voi olla yksi tapa viikonlopun irtiottoon tulevaisuudessa.

Telttailun ja retkeilyn suosio on kasvanut

Suomessa perinteinen retkeily on lisännyt suosiotaan viime vuosien aikana. Kansallispuistot houkuttelivat peräti 2,3 miljoonaa retkeilijää vuonna 2023. Luvussa on mukana kasvava kansainvälisten matkailijoiden joukko, joka on löytänyt Suomen luonnon retkeilykohteena. (Metsähallitus 2023.)

Suomessa leiriytyminen ja teltassa yöpyminen kuuluu jokaisenoikeuksiin, mikä osaltaan selittää retkeilyn suosiota. Monessa muussa Euroopan maassa telttaa ei voi pystyttää luontoon, jolloin leirintäalueet ovat ainoita mahdollisia yöpymispaikkoja. Eurooppalaiset retkeilijät ovat siten tottuneet sekä sosiaalisuuteen että käyttämään palveluita luonnossa liikkuessaan.

Luontopalveluilla onkin selvitysten mukaan suuri merkitys, sillä ne madaltavat kynnystä aloittaa retkeily ja luovat turvallisuuden tunnetta. Retkeilijöille tarjottavat palvelut syventävät luontosuhdetta ja auttavat oppimaan luonnosta. (Metsähallitus 2023.)

Samalla kun telttailu ja retkeily ovat kasvattaneet suosiotaan, myös glamping-markkina on kasvanut. Tutkimusten mukaan globaali glamping-markkina oli vuonna 2022 noin 2,5 miljardia euroa ja sen odotetaan kasvavan 10 % vuoteen 2030 mennessä. Yhdysvalloissa glamping on yksi nopeimmin kasvavista kuluttajatrendeistä samalla kun pidennetyt viikonloput lähellä kotia ovat yleistyneet. Myös tapahtumiin, festivaaleihin ja häihin liittyvä glamping-tarjonta selittää erityisesti Yhdysvaltojen glamping-markkinan kasvua. Eurooppa kuitenkin dominoi glamping-markkinaa 35 %:n markkinaosuudellaan. Kasvuvauhtia on siivittänyt sosiaalinen media, joka on lisännyt tietoisuutta glampingistä ja sen hyödyistä erityisesti glamping suurimassa käyttäjäryhmässä eli nuorissa aikuisissa. (Grand View Researchin 2023.)

Glamping tarjoaa uudentyyppistä elämyksellisyyttä

Glamping kiinnostaa matkailijoita, jotka haluavat luontokokemuksen ilman telttailuun liittyviä varjopuolia. Perinteinen telttaretki alkaa teltan pystyttämisellä, kun taas glamping tarjoaa hotellinomaisen luontoelämyksen, jossa majoitus on odottamassa vierailijaa kuten hotellimajoituksessakin. Glampingiin on liitetty yksityisyyden elementti, joka erottaa sen leirintäalueiden massoista ja luo tunnetta ylellisestä kokemuksesta (Adamovich ym. 2021).

Moderni matkailija etsii aitoutta, jota luonto tarjoaa. Ulkona nukkuminen vetoaa luontosuhteeseemme ja glampingissä luontoelämys yhdistyy ylellisyyteen. Perinteisen telttailun kannattajat saattavat kritisoida glampingiä aitouden puutteesta, mutta ihmiset voivat kuitenkin kokea eri asioita aitoina.

Anh ja Lee (2015) ovat tutkineet telttailua ja glampingiä harrastavien erilaisia käsityksiä aitoudesta. Tutkimuksen mukaan telttailijat haluavat sulautua luontoon ja kokea sen hyvät ja huonot puolet. Heille on tärkeää omatoimisuus, itsenäisyys ja luonnon tarjoamat primitiiviset kokemukset. Glampingissä sen sijaan luonto on pikemminkin kohde, jota katsotaan. Aitous syntyy kauniista luontonäkymistä, hyvästä ruoasta ja huomioivasta palvelusta, jotka auttavat irrottautumaan arjesta ja luomaan sadunomaisia elämyksiä. Ylelliseen telttailun valitsevat asiakkaat edellyttävät palveluilta ja tiloilta mukavuutta, ympäristöystävällisyyttä ja luontoyhteyttä. He arvostavat myös luontoon liittyviä aktiviteetteja ja urheilulajeja. Ruoassa arvostetaan terveellisiä, orgaanisia ja maistuvia raaka-aineita. Glamping matkailijat ovat myös valmiita maksamaan laadusta ja unohtumattomista elämyksistä (Petruša & Vlahov 2019; Brochado & Brocahdonin 2019).

Urbaani luontomatkailu kaupunkialueiden elävöittäjänä

Suomessa on hyvät mahdollisuudet tarjota glamping-elämyksiä kaupunkiympäristössä, sillä luonto on lähellä kaikkialla. Kaupunkiluonnolla on suuri merkitys fyysiseen terveyteen, mielen hyvinvointiin, sosiaaliseen hyvinvointiin ja liikkumiseen. Luonnon ja viherratkaisujen avulla voidaan luoda matkailijoita kiinnostavia kohteita ja yllätyksellistä kaupunkitilaa.

Urbaani luontomatkailu pyrkii houkuttelemaan myös paikallisia asukkaita luontokokemusten äärelle lähellä heidän omaa kotiaan (Sarkar 2021). Ulkona luonnon helmassa yöpyminen voi tapahtua esimerkiksi teltassa, jurtassa, riippumatossa, ladossa, iglussa tai puussa olevassa majassa. Urbaani luontomatkailu tarjoaakin mahdollisuuden kehittää uusia ja innovatiivisia majoitusratkaisuja ja luontoelämyksiä.

Ulkona nukkuminen antaa tilaisuuden kokea kaupunkiympäristö uudella tavalla; se haastaa miettimään rajoja ja yhteyttä luonnon ja kaupungin välillä sekä luo omanlaisensa aistielämyksen. Luontoäänten kuten meren kohinan tai lintujen liverryksen lisäksi äänimaailmaan voi sekoittua liikenteen huminaa ja ihmisten ääniä. Kaupungissa on myös erilaisia valoja ja siellä on harvoin täysin pimeää. Monelle kaupunkilaiselle nämä tutut elementit voivat luoda myös turvallisuuden tunnetta. Toisaalta kaupungissa on omat turvallisuuteen liittyvät haasteensa.

Urbaaneja retki- ja luontoelämyksiä tarjotaan jo useassa paikassa maailmalla. Palvelut voivat olla kattoterasseille pystytettyjä leirejä, puistossa yöpymistä tai pop-up leirialueita kaupunkiympäristössä. Kansainvälisiltä sivustoilta löytyvät suomalaiset glamping-kohteet sijaitsevat pääasiassa pohjoisessa Suomessa. Suurin osa kohteista tarjoaa jurttatyyppisiä majoitusratkaisuja tai lasisia igluja, joissa voi ihailla revontulia.

Helsingissä ja sen lähiympäristössä on jonkin verran glamping-tarjontaa. Nuuksion kansallispuistossa voi nukkua korkeatasoisissa sängyissä untuvapeiton alla ja nauttia yön äänistä Haltia Lake Lodge Glamping -teltoissa, joissa on puukehikon päälle pingotettu telttakangas. Tentsilen puuhun kiinnitetyissä teltoissa voi nauttia luonnosta Vallisaaren EcoCampissa ja Nuuksiossa Natura Vivan pystyttämässä leirissä.

Helsingin glamping-tarjonnassa näkyy hyvin kansainvälinen trendi kohti majoitusratkaisuja, jotka ovat pikemminkin moderneja lomamökkejä kuin ylellisiä telttoja. Tähän vaikuttavat tietysti myös Suomen sääolosuhteet. Esimerkiksi suomalaisen muotoilijan Robin Falckin suunnittelemissa teltan muotoisissa puusta rakennetuissa Nolla-mökeissä voi yöpyä vaikkapa Isosaaressa. Nuuksion Reindeer Park puolestaan tarjoaa majoitusta ekologisessa päremajassa, jossa pääsee samalla seuraamaan ympärillä käyskentelevien porojen elämää. Kaupunkimaisimman glamping-kokemuksen tarjoaa varmaankin Kalastajatorpan IGLUX-elämyspaketti Munkkiniemessä meren äärellä.

Glamping-ratkaisuja kattoterasseilla ja viherkatoilla

Vaikka Suomessa luonto on kaikkialla, kaupungeissa uusien viherratkaisujen haasteena on usein tilan puute. Kaupungeissa on kuitenkin paljon kattopinta-alaa, joten ei olekaan ihme, että kiinnostus kattojen hyödyntämiseen ja viherkattojen rakentamiseen on kasvanut. Monissa kaupungeissa kattojen hyödyntämistä mietitään tehokkaan tilan hyödyntämisen näkökulmasta.

Katolla yöpymisen kokeiluja on tehty useissa suurkaupungeissa. Esimerkiksi St. Jerome’sin hotellissa Melbournessa hotellin katolle pystytettiin 20 luksustelttaa, Four Seasons hotelli Los Angelesissa houkutteli viettämään yön tähtien alla ja AirBnB:ssä oli tarjolla yksityinen kattomajoituselämys Filippiineillä. Suomessa vastaavia ratkaisuja on suunnitteilla Porvoossa, missä Seurahovi kertoo rakentavansa ulkoporealtaan, iglusaunan ja lasikupolisen morsiussviitin kattoterassille (Wahlström 2023).

Haaga-Helian koordinoimassa PasilaHUB-hankkeessa olemme tutkineet ja kokeilleet, millaisia innovatiivisia palveluratkaisuja viherkaton ympärille voisi kehittää. Kokeilualustana on toiminut Mall of Triplan viherkatto. Mall of Triplan kattopinta-alasta suurin osa on viherkattoa, jossa on yli sata eri kasvilajia ja –lajiketta. Viherkatolla on myös PasilaHUB-hankkeen kasvihuone.

Kaupunkilaiset eivät pääse Mall of Triplan viherkatolle turvallisuussyistä. Katon hyödyntämistä on kuitenkin mietitty useaan otteeseen mm. liikuntamahdollisuuksien, terassiravintolan tai majoittumisen näkökulmista. Viherkaton vieressä sijaitsee Sokos Hotel Tripla, joten pohdimme yhdessä majoittumiseen liittyviä ratkaisuja ja ideoimme ulkona nukkumisen mahdollisuutta yhdessä Suomen Ladun kanssa. Päädyimme toteuttamaan kokeilun, jossa kymmenen etukäteen kutsuttua henkilöä pääsi viettämään unohtumattoman yön Helsingin taivaan alla Suomen luonnon päivänä 26.8.2023 osana Suomen Ladun valtakunnallista Nuku yö ulkona –kampanjaa. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Mall of Tripla, Sokos Hotel Tripla, Suomen Latu ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Viherkatolla yöpymisen avulla testasimme uusien elämyksellisten yöpymisratkaisujen luomista kaupunkiympäristössä. Haaga-Helia kutsui kaksi matkailualan ammattilaista kokeilemaan, millaista on viettää yö Triplan viherkatolla. Kokeilussa yöpymiseen liittyvät ratkaisut olivat retkihenkisiä riippumattoja ja kahden hengen telttoja. Ohjelmassa oli Suomen Ladun järjestämä paneelikeskustelu sekä elävää musiikkia, pitsatarjoilua, saunomista ja aamujoogaa. Sokos Hotel Tripla tarjosi myös aamusmoothiet ja hotelliaamiaisen.

Toinen kokeiluun kutsutuista koki Triplan viherkaton jo itsessään elämyksellisenä ja käymisen arvoisena.

Sehän on ihan sellainen salattu helmi! Ensin ei edes hahmota, että mitä siellä on. Hienoa niittymäistä aluetta, paljon perhosia ja kauniita kukkia. Sitten siellä on vielä PasilaHUB-hankkeen kasvihuone, josta ravintolat saavat todellista lähiruokaa. On myös talotekniikkaa ja toimistoista läpi yön tulevaa valoa. Mielenkiintoinen paikka. Tuli tunne uniikista paikasta.

Kokeilun aikana yöpyjät pääsivät ihailemaan maisemia Sokos Hotel Triplan ylimmälle kattoterassille, josta aukesi aivan uudenlaisia näkymiä kotikaupunkiin. Kaupungin kattoja voidaankin hyödyntää matkailussa monella tavalla. Useammassa kaupungissa pääsee jo näkemään uudenlaisia maisemia kattokävelyillä. Tukholmassa ja Upsalassa katoilla seikkaillaan Katto Kassisen hengessä. Kattokävelyllä Tampereella koetaan puolestaan historian havinaa Finlaysonin alueella.

Kutsuttu yöpyjä pohti kaupunkiympäristössä yöpymisestä ja sen jalostamisesta matkailukäyttöön.

Kaupunkitilojen monikäyttö tukee Helsingin kestävyyden tavoitteita. Toivoisin, että tätä ideaa voisi jalostaa matkailukäyttöön. Jos kattoja hyödynnettäisiin, pitäisi toki miettiä tarkemmin konseptia ja muun muassa turvallisuusnäkökohtia. On myös paljon muita julkisia tiloja, joita voitaisiin hyödyntää. Kaupunkitilan vähentyessä kattoja voisi käyttää ja samalla luoda erilaisia ja vetovoimaisia elämyksiä. Tällainen wild urban -konsepti kiinnostaa, sillä monet ihmiset haluavat nauttia luontokokemuksista, mutta fasiliteetit kuten vessat ja saunat pitäisi löytyä läheltä.

Haaga-Helian kutsumat yöpyjät pohdiskelivat myös Helsingin kaupungin saarien ja rantojen tarjoamaa potentiaalia. Monessa saaressa saa retkeillä, mutta yksittäisenä retkeilijänä voi olla hieman kynnystä lähteä saareen yöpymään. Saariin kyllä järjestetään kuljetuksia, mutta sieltä ei pääse pois yöllä, mikä voi aiheuttaa joillekin turvattomuuden tunnetta. Myös merenrantoja voisi hyödyntää enemmän.

Urban wild pitää olla villiä kokemusta, mutta vähän myös sitä luksustakin. Nämä voivat olla luksustuotteita, mutta edellyttävät sitä, että kaikki elementit palvelu mukaan lukien ovat kohdallaan.

Kokeilusta vielä matkaa bisnekseksi

Nuku yö ulkona-kokeilu Triplan kattoterassilla onnistui hyvin ja osallistujat olivat tyytyväisiä elämykseen. Jotta kokeilulle tulisi jatkoa ja elämystä voitaisiin tarjota pysyvämmin, tulisi sen konseptointi ja hinnoittelu miettiä tarkkaan.

Kansainvälinen glamping-markkina on kasvussa, sillä yhä useammat matkailijat etsivät ainutlaatuisia kokemuksia pelkän majoituksen sijaan ja erityisesti nuoremmat kohderyhmät valitsevat Instagram-arvoisia kohteita. Suomen luonto tarjoaa tähän hyvät puitteet. Kaupunkialueet ja etenkään kattoterassit eivät ehkä tarjoa tyypillisiä luontopuitteita, mutta ne voivat tarjota ainutlaatuisia lähilomakokemuksia kaupungin asukkaille. Myös kansainvälinen matkailija voi kokea kaupunkiluonnon helpompana ja turvallisempana vaihtoehtona. Glamping-yksiköiden liikkuvuus mahdollistaa joustavuuden palvella erilaisissa tapahtumissa tai kaupungin sisällä eri paikoissa.

Ainutlaatuiset kokemukset ja ylelliset puitteet mahdollistavat korkeamman hinnoittelun, kun taas yöpymispuitteiden toteuttamisen voi tehdä normaalia hotellihuoneen rakentamista edullisemmin. Hotellien ja muiden kiinteämpien majoitusratkaisuiden yhteydessä olevat houkuttelevat glamping-vaihtoehdot voivat toimia myös kiinnostuksen herättäjinä ja erilaistamiskeinona. Ulkona yöpymiseen liittyy runsaasti mielikuvia kestävästä matkailusta, mikä on hyvä ottaa huomioon ylellisiä ratkaisuja suunniteltaessa.

Editointi: Marianne Wegmüller

Kuva: Shutterstock