Kiertotaloudesta tapa toimia, myös matkailussa!

Yksi näistä keinoista on kiertotalous – uudenlainen tuotanto- ja kulutusmalli, joka myös tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kiertotalous nähdään jo koronan jälkeisen Suomen uutena talousmallina, joka vähentää luonnonvarojen tuhlausta ja parantaa työllisyyttä.

Mitä kiertotalous on?

Kiertotaloudessa mikään ei päädy jätteeksi. Kiertotalous sananmukaisesti laittaa materiaalit kiertoon niin, että sama materiaali luo lisäarvoa yhä uudelleen eikä päädy kertakäytön jälkeen kaatopaikalle. Näin edelleen tapahtuu esimerkiksi suurimmalle osalle muovista tai vaatteista. Kiertotalous edellyttää, että materiaalien kierrätys huomioidaan jo tuotteen suunnitteluvaiheessa, kierrätys on tehty asiakkaalle helpoksi ja materiaalin uudelleenhyödyntäjät ovat prosessissa mukana.

Kiertotaloutta on myös materiaalien ja tuotteiden intensiivisempi hyödyntäminen eli jaetaan, lainataan, vuokrataan ja korjataan. Aina ei tarvitse hankkia tarvikkeita itselle eikä aina tarvitse ostaa uutta. Näin tuotteiden elinkaari pitenee ja jätteen määrä vähenee.

Julkinen sektori viitoittaa tietä kohti kiertotaloutta

Vielä tänä päivänä uuden tulostimen ostaminen on usein edullisempaa kuin pelkän mustekasetin vaihtaminen. Kiertotalous ei siis ole vielä arkipäivää, mutta julkisen sektorin ohjaustoimenpiteet ennakoivat valoisampaa tulevaisuutta.

Suomi oli maailman ensimmäinen maa, joka teki kiertotalouden tiekartan (Sitra 2016) niistä keskeisistä toimenpiteistä, joita noudattamalla maa voi siirtyä kiertotalouteen turvaamalla hyvän elämän, ympäristön puhtauden ja kilpailukyvyn. Työhön ryhtyivät pioneerit, mutta normikäytännöksi kiertotalouden prosessit eivät vielä ole yltäneet. Viime vuonna tehty tiekartan päivitys (Sitra 2020) pönkittää työn jatkumista. Kiertotalouden kehittämisen tulee tulla oleelliseksi osaksi yhteiskuntaa ja eri toimijoiden yhteistyötä. Kiertotalous on viennistä riippuvalle Suomelle elinehto (Saavalainen 2021.)

Valtioneuvoston (2021) uunituore Uusi suunta – Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi -julkaisu ehdottaa kiertotaloutta Suomen uudeksi talousmalliksi (Saavalainen 2021). Suomella on hyvät mahdollisuudet edistää kiertotaloutta esimerkiksi korkean digitalisaation ja teknologisen osaamisensa ansiosta.

Jotta Suomi voisi olla hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä, tarvitaan konkreettisia tekoja: Tuotteiden suunnittelussa tulee huomioida niiden kestävyys sekä huolto- ja korjauspalvelut nykyistä vahvemmin. Jakamistaloutta tulee olla enemmän. Uudenlainen suhtautuminen omistamiseen nousee tärkeäksi arjen päätökseksi (Pantsar & Lehtinen 2021.)

Myös EU:n uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman tarkoitus on varmistaa, että käytettyjä luonnonvaroja pidetään kierrossa mahdollisimman pitkään. Käytännössä EU vaatii, että tuotteiden elinkaarta pidennetään, akkujen kestävyyttä parannetaan, pesukoneet pitää pystyä korjaamaan, kertakäyttöisyyttä rajoitetaan, pakkausjätettä vähennetään ja myymättä jääneitä kestokulutustarvikkeita ei saa hävittää. Tuottamiselle ja kulutukselle etsitään rajoja, vaaditaan vastuullisuutta. (Euroopan komissio 2020).

Tavoitteet ovat Suomessa ja EU-tasolla samat, mikä tehostanee suunnitelmien toteutumista. Taloudelliset kannustimet, lainsäädäntö ja kuluttajien vaatimukset osaltaan edistäisivät siirtymistä kiertotalouteen.

Suomalainen kiertotalouden menestystarina

Suomalainen juomapakkausten palautusjärjestelmä luotiin jo 1950-luvulla. Tölkeistä peräti 95 prosenttia palautettiin vuonna 2019! Suuri osa kierrätysmateriaalista hyödynnetään materiaalina uusiin juomapakkauksina ja muihin tuotteisiin. (Suomen Palautuspakkaus Oy 2021)

Pullojen palauttaminen ja pullonpalautusrahalla ruokakaupasta ostaminen voi olla ulkomaalaiselle hyvinkin eksoottista. Eräs ohjelmapalveluyritys vie ulkomaalaiset vierailijat live like a local -ohjelman puitteissa paikalliseen ruokakauppaan, jossa he palauttavat pullot ja käyttävät pullonpalautuslapun ostostensa maksamiseen. Asiakkaat ovat olleet vaikuttuneita tästä aktiviteetista, ja järjestelmämme herättää ihastusta.

Jos haluat nähdä innostavan tarinan siitä, miten tölkin palauttamisella on tekemistä ihmiskunnan tulevaisuuden kanssa, kannattaa katsoa tämä: Kiertotalous ja ihmiskunnan tulevaisuus.

Kiertotaloutta matkailualalla

Matkailualalla ollaan vasta ottamassa ensimmäisiä askeleita kiertotaloudessa. Ala ei ole juurikaan ollut mukana Suomen kiertotalouskartan työstämisessä ja Sitran kiertotalousprojekteissa (Herlevi 2020).

Hotellit ja ravintolat ovat matkailualalla tutkimuksen ja -kehittämisen etujoukoissa kiertotaloudessa. Nordic Choice -hotellit haluavat tuoda kiertotalousajattelun joka tasolle ja nostaa kierrätystasonsa 99 prosenttiin (Nordic Choice Hotels 2021). Kalusteiden ja tekstiilien kierrätys, jätteiden ja ruokahävikin minimointi sekä kertakäyttöisistä muovituotteista luopuminen ja uusiutuvaan energiaan siirtyminen ovat hotellien yleisimmät kiertotalousteot.

Suomessa, ja koko maailman mittakaavassakin, Nolla-ravintola on alallaan kiertotalouden edelläkävijä. Nollan tavoitteena on nimensä mukaisesti se, ettei ravintola tuota lainkaan jätettä. Raaka-aineiden käyttö optimoidaan ja ruuanvalmistuksessa ja asiakkailta jäävät biojätteet kompostoidaan ravintolassa. Tämä on itse asiassa myös taloudellisesti kannattavaa jätemaksujen ja kompostorin hintaa vertailtaessa! Nolla on suunnitellut sisutuksensa kuin prosessinsa vastuullisesti, lähituotantoa ja kierrätystä painottaen – luonnollisesti fine dining -ravintolan laadusta tinkimättä. (Kiviluoma 2019).

Lentoliikennetoiminnassa kiertotalous on myös kehittyvä teema. Lentokoneiden valmistajat, lentokentät ja lentoyhtiöt ovat jo aktiivisesti mukana kehittämässä kiertotalouden ratkaisuja. Lentoliiketoiminnassa kiertotalous liittyy esimerkiksi varaosien 3D-tulostukseen ja lentokoneiden elinkaaren päättymiseen sekä materiaalivirtojen, päästöjen ja jätteiden minimoimiseen. (ICAO 2019.)

Alankomaissa yksi Euroopan vilkkaimmista kentistä Schipholin lentokenttä ja Philips ovat löytäneet toisensa “valo palveluna” -kiertotalouskumppaneina. Schiphol saa asiakkaana palvelun (valon), kun palveluntarjoaja huolehtii valon saannista ja huollosta myös ostopäätöksen jälkeen. Schiphol maksaa valosta ja Philips omistaa Schipholin LED-lamput, huoltaa niitä, kierrättää ne eliniän lopussa. Jokainen komponentti kierrätetään ja jätteen määrä on vähentynyt huomattavasti, huoltokustannukset ja energiakulut ovat laskeneet johtaen selkeisiin säästöihin ja positiivisiin ympäristövaikutuksiin. (Schiphol 2021) Kiertotalouskumppanuus on kannattavaa kummallekin.

Haastattelemalla lisää tietoa

Ohjelmapalveluyritysten ja käyntikohteiden kiertotalousteot eivät nousseet esiin kirjallisuuskatsauksessa*, minkä vuoksi lähdimme keräämään tietoa yrityksistä. Ohjelmapalveluyritykset ovat keskimäärin huomattavasti pienempiä kuin majoitus- ja ravintola-alan sekä lentoliikenteen toimijat. Tämä voi osaltaan selittää tilannetta, mutta koko matkailuklusterin tulisi päästä kiertotalouden imuun.

Haastatteluissa saimme käsityksen kiertotalouden nykytilanteesta, mahdollisuuksista ja haasteista ohjelmapalveluyrityksissä ja käyntikohteissa. Jaamme ilolla tulokset kanssanne seuraavassa artikkelissamme!

Lähteet

• Ellen MacArthur Foundation & McKinsey Center for Business and Environment. 2015. Growth Within: a circular economy vision for a competitive Europe.
• Euroopan komissio. 2020. Kiertotalouden uusi toimintasuunnitelma.
• Euroopan parlamentti. Mitä kiertotalous on ja miksi sillä on merkitystä?
• Herlevi, K. 2020. Projektijohtaja, Kiertotalous. Sitra. Haastattelu.
• ICAO 2019. Introduction to Circular Economy.
• Kiviluoma, M. 2019. Ravintola Nolla elää täydellisessä kiertotaloudessa.
• Nordic Choice Hotels 2021. Sustainable operations.
• Pantsar, M. & Lehtonen, A. 2021. Onko omistamatta jättäminen utopiaa?
• Saavalainen, H. 2021. Kiertotaloudesta Suomen uusi talousmalli.
• Schiphol 2021. Light as a service.
• Sitra. 2016. Kiertotalouden tiekartta.
• Sitra 2020. Kriittinen siirto – Kiertotalouden tiekartta 2.0.
• Suomen Palautuspakkaus Oy. 2021.
• Valtioneuvosto 2021. Uusi suunta – Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi.
• Vargas-Sánchez, A. 2018. The unavoidable disruption of the circular economy in tourism. Worldwide Hospitality and Tourism Themes. Vol 10 No6, 2018, pp. 652–661.