Osaamiskumppanuudessa jaetaan asiantuntijuutta

Yhtenä tukena oppilaitosten kehittämistyössä on sektorirajat ylittävä asiantuntijuuden jakaminen. Oppijan oikeus – Opettajan taito -hankkeessa on tavoiteltu uutta toimintakulttuuria opettajien osaamisen kehittämiseksi ja sitä kautta opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Oppilaitoksissa on pitkään tunnistettu järjestöjen osaaminen, mutta sen hyödyntäminen on valitettavan usein jäänyt irrallisten työpajojen ja esittelypöytien varaan. Oppijan oikeus – opettajan taito -hankkeessa on tavoiteltu pitkäjänteistä verkostoyhteistyötä oppilaitosten, järjestöjen ja opettajankouluttajien kesken.

Osaamiskumppanuutta rakentamassa

Ajatus verkostoyhteistyöstä virisi keväällä 2019 toteutetun järjestöselvityksen pohjalta, jossa kysyttiin opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi työskentelevien järjestöasiantuntijoiden kokemuksia ja tavoitteita oppilaitosyhteistyölle (Kaukinen, 2019). Verkostoyhteistyö sai tuulta purjeisiin erityisesti syksyllä 2019 järjestetystä toiminnallisesta työpajatapahtumasta, jossa kerättiin aineistoa toisen asteen opetushenkilöstön osaamistarpeista erityisen tuen ja ohjauksen tehtäväkentässä. Työpajatapahtuma toteutettiin järjestöjen, opettajankouluttajien ja opettajaopiskelijoiden yhteistyössä. Tapahtumaan osallistui noin 100 toisen asteen oppilaitoksen opiskelijaa ja opettajaa. Työpajatapahtumaan kytkettiin toimintatutkimus, jolla kartoitettiin opettajien osaamistarpeita sekä opiskelijoiden että oppilaitoksen henkilöstön näkökulmasta. Aineiston pohjalta on muun muassa koottu opettajien täydennyskoulutussuosituksia, tuotettu pro gradu -tutkielmia ja kehitelty verkkokurssi opettajan vuorovaikutusosaamisen vahvistamiseksi.

Työpajatapahtuma motivoi toisen asteen oppilaitoksia opettajien täydennyskoulutuksen toteuttamiseen yhteistyössä järjestöjen ja opettajakoulutustahojen kanssa. Jotta täydennyskoulutuksia olisi mahdollista pilotoida, päätettiin kuvata osaamiskumppanuusmalli, jota työstettiin yhteistyössä oppilaitosten ja järjestöjen kesken. Osaamiskumppanuusmallissa tavoitteena on kokeilla täydennyskoulutusmallia, jossa järjestöt ja opettajankouluttajat jalkautuvat oppilaitoksiin konsultatiivisella otteella.

Mitä on kumppanuus?

Aluksi määrittelimme verkostossa kumppanuuden käsitteen. Sillä tarkoitetaan verkostomaisen yhteistyön tavoin luottamuksellista vuorovaikutussuhdetta, johon sisältyy vastavuoroisuus siten, että kaikki osapuolet osallistuvat yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Vastavuoroisuuden ideaalitilanne on win-win kaikkien osapuolten kesken. Kumppanuuteen ei voi kiirehtiä, vaan se vie aikaa. Luottamus ja hyvät vuorovaikutussuhteet rakentuvat ajan myötä positiivisten kokemusten kautta ja tutustumalla toisiin. (Maijanen & Haikara, 2014.) Verkosto on toiminut nyt reilun vuoden ja sinä aikana olemme saavuttaneet luottamusta toisiimme sekä nähneet sen hyödyn, jota kaikki saamme yhdistämällä osaamisemme. Tältä pohjalta lähdimme kuvaamaan osaamiskumppanuusmallia.

Asiantuntijaverkosto

Osaamiskumppanuusmallin kuvaan on koottu verkoston toimijat, joita ovat ammatillinen opettajakorkeakoulu, yliopiston kasvatustieteen tiedekunta, järjestöt ja toisen asteen oppilaitoksia. Yhtenä ydintehtävänä oli tunnistaa koko verkoston osaaminen, jolloin käytettävissä on suuri joukko monipuolista asiantuntijuutta palvelemaan erilaisia asiakastarpeita. Verkoston toimijoilla on lisäksi muun muassa toisiaan tukevaa hanketoimintaa, jota yhteistyö rikastuttaa monin tavoin. Jaettu asiantuntijuus hyödyntää kaikkia toimijoita, koska se antaa mahdollisuuden oppia toisilta sekä syventää yhdessä jaettua tietoa. Keskustelujen kautta löydettiin useita yhteisiä intressejä ja siksi verkoston muiksi ydintehtäviksi määriteltiin toiminnan jatkuvuus ja toimintatavan jatkuva kehittäminen.

Kumppanuuden tavoite

Keskeisenä yhteisenä tavoitteena on vahvistaa yhteistyössä toisen asteen oppilaitosten tuen mahdollistavaa toimintakulttuuria ja opettajien osaamista tuen ja hyvinvoinnin kysymyksissä. Lisäksi verkostoyhteistyön toteuttamassa osaamiskumppanuudessa mahdollistuu yhteisten kehittämistarpeiden ja tutkimuskohteiden kirkastaminen. Helsingin yliopiston kasvatustieteen tiedekunta onkin osaamiskumppanuudessa paitsi jakamassa asiantuntijuutta myös tuottamassa uutta tutkittua tietoa kentältä.

Osaamiskumppanuus täydennyskoulutuksessa

Yhteistyöverkostossa oli mukana toisen asteen oppilaitoksen asiantuntijoita, joten oli luontevaa, että asiantuntijaverkoston asiakasryhmäksi määriteltiin toisen asteen oppilaitokset. Pilottioppilaitokseksi saatiin pääkaupunkiseudun lukio, jonka yhteyshenkilön kanssa neuvoteltiin kokeiluun lähtemisestä. Yhteyshenkilö innosti omasta oppilaitoksesta suunnitteluryhmän, jonka kanssa yhteistyössä koulutuksen keskeiset sisällöt ja toimintatavat päätettiin. Koulutussuunnittelu pohjasi Oppijan oikeus -hankkeessa koottuihin täydennyskoulutussuosituksiin. Suositusten pohjalta harkittiin, mistä olisi lukion henkilöstölle eniten hyötyä erityisen tuen ja ohjauksen kehittämiseksi.

Kun asiakastarpeet saatiin kartoitettua, koottiin yhteistyöverkostosta tarpeita parhaiten vastaava asiantuntijaryhmä, joka teki asiakkaalle ehdotuksen opetushenkilöstön koulutus- ja kehittämistilaisuuksien tavoitteista, sisällöstä ja toteutuksesta. Ehdotusta tarkennettiin asiakkaan kanssa.

Pilottikoulutuksen teemat ja sisällöt antavat suuntaa myös tutkimuksen tekemiseen, jota Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta toteuttaa pilottikoulutuksen eri vaiheissa. Tutkimuksen tekeminen sovitaan tarkkaan asiakkaan kanssa ja huomioiden asiaankuuluvat luvat. Tutkimusaineiston kerääminen on integroitu luontevaksi osaksi koulutuksen toteutustapaa. Se mahdollistuu esimerkiksi koulutusteemaan liittyvissä pienryhmäkeskusteluissa. Asiakasoppilaitos saa tutkimuksen tulokset luonnollisesti käyttöönsä, mikä hyödyttää oppilaitoksen toiminnan kehittämistä. Tällä hetkellä pilotin kanssa on toteutettu yksi täydennyskoulutustapahtuma ja toinen on tulossa helmikuussa. Tämän jälkeen asiakkaan kanssa pidetään ”lessons learned”- tilaisuus, jossa arvioidaan tavoitteiden saavuttamisesta, toteutusta sekä koulutus- ja kehittämistilaisuuksien ja tutkimustulosten vaikuttavuutta.

Ensimmäisen pilotin jälkeen päästään myös arvioimaan osaamiskumppanuusmallia asiantuntijaverkostossa. Arvioinnin kautta mallia voidaan kehittää sekä asiantuntijaverkoston toiminnan kannalta että asiakassuhteiden ja koulutuspalvelujen kehittämiseksi.

Lähteet:

• Maijanen, H. & Haikara, P. (2014) Kumppanuuskäsikirja. Näkökulmia monitoimijaisen yhteistyön kehittämiseen. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisuja A. 8:2014
• Kaukinen, R. (2019). Järjestöselvitys. Oppijan oikeus – opettajan taito -hanke.