Opetushenkilöstön osaamistarpeet erityisen tuen ja ohjauksen tehtävissä

Tutkimukset osoittavat, että toisen asteen opiskelijoiden mielenterveyden pulmat ovat lisääntyneet ja jaksaminen heikentynyt. Erityistä huolta herättää lukiolaistyttöjen uupumus ja vähemmistöryhmiin kuuluvien opiskelijoiden kokemukset kiusatuksi tulemisesta. (Kouluterveyskysely, 2019.) Enää ei voida ajatella, että pulmatilanteita varten on kuraattorit, psykologit ja erityisopettajat. Vaikka moniammatillinen yhteistyö on merkityksellistä, jokainen opettaja tarvitsee osaamista erityisestä tuesta ja hyvinvointia lisäävästä ohjauksesta. Moni opettaja pohtii, tietääkö riittävästi erilaisten tuen tarpeiden tunnistamisesta ja erityisestä tuesta. Valtakunnallisen Oppijan oikeus – opettajan taito -hankkeen päätavoitteena on ollut selvittää toisen asteen opettajien osaamistarpeita erityisestä tuesta ja ohjauksesta.

Opettajien osaamistarpeita on kartoitettu haastattelemalla. Hankkeessa on toteutettu teemahaastatteluja ammatillisen toisen asteen opettajille, opinto-ohjaajille, erityisopettajille, ammatillisille ohjaajille sekä johdon edustajille. Lisäksi aineistoa on hankittu työpajatapahtumassa, johon syksyllä 2018 osallistui yhteensä 100 toisen asteen opiskelijaa ja opettajaa. Työpajatapahtuma tuotti erityisesti opiskelijoiden näkemyksiä tuen tarpeesta ja toiveistaan opettajia kohtaan.

Työpajoista saadun aineiston ja teemahaastattelujen pohjalta Oppijan oikeus –hankkeen toimijat kokosivat yhdessä järjestöjen ja toisen asteen oppilaitosten asiantuntijoiden kanssa keskeiset osaamistarpeet ja työstivät niiden pohjilta täydennyskoulutussuosituksia toisen asteen opettajille erityisen tuen ja ohjauksen teemoista. Täydennyskoulutussuositukset teemoiteltiin kolmijakoisesti: oppimisen tuki, hyvinvointi ja jaksaminen sekä sosiaaliset suhteet. Seuraavat listat osoittavat tiivistetysti, millaisia kysymyksiä ja näkökulmia aineistosta nousi teema-alueiden alle.

Oppimisen tuki

• Oppimisen tuki toisen asteen oppilaitoksessa
• Erityinen tuki yksilöllisillä opintopoluilla
• Opiskelijoiden tuen tarpeet – miten tuen tarve tunnistetaan?
• Mitä oppimisen tuki tarkoittaa?
• Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot – hyviä käytänteitä
• Oppimisen tuen saavutettavuus
• Mihin asioihin voi saada tukea?
• Mistä/miten tukea saa?
• Mitä oppimisen tuki tai erityisopetus toisella asteella tarkoittaa?
• Henkilöstön työnjako oppimisen tuen prosesseissa ja käytänteissä

Hyvinvointi ja jaksaminen

• Hyvinvointi ja jaksaminen oppilaitoksessa
• Hyvinvoinnin ulottuvuudet
• Vahvuuksien tunnistaminen ja käyttäminen
• Huolenpito itsestä ja muista
• Sinnikkyys muutosten ja yllätysten maailmassa
• Vallitsevan kulttuurin kriittinen tarkastelu – mitkä asiat tukevat hyvinvointia, entä kuormittavat?
• Opiskelijoiden hyvinvointi ja jaksaminen
• Nuorten elämänhallinta
  • Tukitoimet
  • Itseohjautuvuus ja muut oppimisen edellytykset
• Opettajien hyvinvointi ja jaksaminen
• Työskentelytavat hyvinvoinnin ja jaksamisen tueksi
  • Työnjako
  • Työparityöskentely
  • Yhteisopettajuus
  • Työyhteisön tuki

Sosiaaliset suhteet

• Oman vuorovaikutusorientaation tunnistaminen
• Tunne-, ihmissuhde- ja empatiataidot
• Kohtaaminen ja läsnäolo
• Jännitykset vuorovaikutussuhteessa
• Ryhmäytyminen ilman ryhmiä
• Osallisuus kokemuksena
• Yhteistyökyky ja yhdessä oppimisen taidot
• Rakentava ja tavoitteellinen vuorovaikutus
• Palaute ja motivointi vuorovaikutuksessa

Oppimisen tukeen liittyvät koulutussuositukset

Aineisto osoitti, että opettajat eivät aina tiedä, miten toimia erityisen tuen asioissa omassa organisaatiossaan. Koulutuksen järjestäjät ovat kyllä laatineet tuen ja erityisen tuen suunnitelmat, joista löytyy määritelmät sekä prosessit ja toimintaohjeet, mutta kehitettävää on siinä, miten opettajat perehdytetään näihin. Olisi hyvä aika ajoin syventää opettajien osaamista ja mahdollistaa valmiudet toimia tukeen liittyvissä prosesseissa. Käytännön osaamisessa opettajia mietitytti eniten se, miten tunnistaa tuen tarpeita ja määritellä tuen tarpeen tavat, toteutukset sekä arvioida, onko tuki ollut riittävää.

Käytännössä tuen tarpeita voidaan tunnistaa jo ennen opintoja, esimerkiksi perusasteen opiskelijoiden kohdalla jo nivelvaiheen tiedonsiirrossa. Ammatillisen toisen asteen jatkuvan haun opiskelijoiden tuen tarpeita puolestaan voidaan selvittää esimerkiksi erilaisilla oppimisvalmiustesteillä. Testit eivät kerro kaikkea ja siksi vastuuopettajan rooli havainnoida sekä tunnistaa opiskelijan tuen tarpeita niin opintojen alkuvaiheessa, kuin koko opintojen ajan, on tärkeää. Opettaja tarvitsee keinoja paitsi tuen tarpeiden tunnistamiseen, myös erityispedagogisiin menetelmiin ja ohjaukseen. Hyvällä ohjauksella ja vaihtelevalla sekä taitavalla pedagogiikalla voidaan auttaa kaikkia opiskelijoita oppimisen prosessissa.

Hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvät koulutussuositukset

Hyvinvointi ja jaksaminen oppilaitoksessa on merkityksellistä sekä opiskelijoille että opettajille. Aineisto osoittaa, että opettajat kokevat olevansa varsin uupuneita ja kaipaavat toimia työhyvinvointinsa tukemiseksi. Jaksamista heikentävät erityisesti jatkuvat uudistukset niin organisaatioissa kuin laajemmin koulutusjärjestelmässä. Sekä opettajien että opiskelijoiden näkökulmasta olisi merkittävää tunnistaa kuormitustekijöitä ja tarkastella kriittisesti vallitsevaa toimintakulttuuria niin oppilaitostasolla kuin yksilötasolla. Esimerkiksi oppilaitoksen yhteisölliseen toimintakulttuuriin panostaminen voi osaltaan ehkäistä merkittävästi yksilöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä pulmia (Salmela-Aro 2018). Sosiaaliseen yhteisöön kuuluminen on monelle opiskelijalle merkittävä kuormitusta ehkäisevä tekijä. Kun toisella asteella perinteiset luokat ja oppimisryhmät ovat väistyneet yksilöllisten opintopolkujen ja työssä tapahtuvan oppimisen tieltä, kaipaavat opettajat keinoja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi.

Toisen asteen opiskelijoiden elämänhallintataidot näkyvät hyvinvoinnissa opintojen aikana. Täydennyskoulutuksessa opettajat voivat saada esimerkiksi työvälineitä opiskelijoiden vahvuuksien ja voimavarojen tunnistamisen ohjaamiseen.

Sosiaalisiin suhteisiin liittyvät koulutussuositukset

Opiskelijat kaipaavat opettajilta aitoa läsnäoloa, kuuntelemisen taitoa ja motivointia. Nämä kaikki toteutuvat opettajan ja opiskelijan välisessä vuorovaikutussuhteessa. Opettajan on tärkeää tunnistaa mahdollisia jännitteitä vuorovaikutussuhteita. Jännitteisiin voivat johtaa esimerkiksi riittämättömät itseohjautumisen ja itsearvioinnin taidot. Myös opiskelijan tarve tulla hyväksytyksi voi aiheuttaa jännitteitä vaikkapa kokemuksissa saamastaan palautteesta tai osaamisensa arvioinnista (Gerlander ja Isotalus 2010) . Opettajan työ edellyttääkin monipuolisia tunnetaitoja, joihin kuuluu muun muassa opiskelijan empatiatarpeen tunnistaminen ja tarvittava emotionaalisuuden etäyttämien ohjaustilanteessa.

Opettajan sosiaalisiin suhteisiin liittyvää osaamista on myös yhteisopettajuus, mikä parhaimmillaan myös lisää opettajan jaksamista ja hyvinvointia. Yhteisopettajuuden toteuttaminen antaa opiskelijoille myös mallia tavoitteellisesta yhdessä tekemisestä. Sosiaalisia suhteita pitää vahvistaa siellä, missä niille uudessa ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa on paikkoja. Esimerkiksi työssä tapahtuvassa oppimisessa opiskelija tarvitsee sosiaalisia taitoja kiinnittyäkseen työyhteisöön. Tämä voisi osaltaan paikata sitä ryhmien puutetta, mistä opiskelijat oppilaitoksessa kokevat.

Koulutussuositusten hyödyntäminen

Koulutussuositukset on koottu ohjaamaan opettajien täydennyskoulutustarpeiden tunnistamista ja jatkuvaa osaamisen kehittämistä tuen ja ohjauksen teemoista. Oppijan oikeus – opettajan taito -ankkeen toiminnan kautta rakentunut yhteistyöverkosto kouluttaa toisen asteen oppilaitosten opettajia kohdennetusti ja tarvelähtöisesti eri teemoista. Koulutuksen käytännön toteuttamiseen on kehitetty osaamiskumppanuusmalli, jossa oppilaitoksen henkilöstö, järjestöjen asiantuntijat sekä yliopiston ja ammattikorkeakoulun opettajankouluttajat toteuttavat koulutusta yhteistyössä.

Lähteet

• Gerlander, M. & Isotalus, P. (2010). Professionaalisten viestintäsuhteiden ääriviivoja. Puhe ja kieli, 30(1), 3–19.
• Kouluterveyskysely 2019
• Salmela-Aro, K. (2018). Motivaatio ja oppiminen