Miltä ammatillisen opettajankoulutuksen tulevaisuus näyttää?
Syntyvyyden laskun vaikutukset näkyvät ammatillisen koulutuksen kontekstissa 2030-luvulla, toisaalta iso osa ammatillisia opettajia siirtyy eläkkeelle. Pyrkimys jatkuvaan oppimiseen tulee lisäämään opinto-ohjauksen tarvetta. On erittäin tärkeää, että ammatilliset opettajat saavat omaan alaansa sopivaa koulutusta. Myös heidän yleinen pedagoginen kelpoisuutensa on arvokasta, ja koulutuksen on tarjottava sopiva tasapaino näiden kahden välillä. Yhteiskuntamme muutos yhä monikulttuurisemmaksi ja -kielisemmäksi vaikuttaa myös ammatilliseen opettajakoulutukseen. Kehitystyötä on tärkeä tehdä tutkimusperusteisesti, ja olen ilolla seurannut ammatillisten opettajakorkeakoulujen panostavan siihen.

Olen tietoinen toiveista sijoittaa ammatilliset opettajankoulutukset osaksi kansallista tutkintojen viitekehystä. Opettajan pedagogiset opinnot voi suorittaa yliopistoissa osana tutkintoa tai erillisinä, kun taas ammattikorkeakoulussa ne suoritetaan pääasiassa erillisinä. Mielestäni ei ole järkevää katsoa ammatillista opettajakoulutusta erikseen, koska opettajan pedagogiset opinnot antavat laaja-alaisen pedagogisen kelpoisuuden.

Millä tavoin opettajan osaamistarpeet muuttuvat?

Nopeasti muuttuva maailma vaikuttaa myös opettajien osaamistarpeisiin, esimerkiksi digipedagogiikan tärkeys konkretisoitui keväällä 2020 koronapandemiasta johtuen. Tarvitaan oppimisen tukeen ja erityispedagogiikkaan liittyvää osaamista, ja yhteisöllisyysnäkökulmat sekä johtamisosaamisen vahvistaminen ovat jatkossakin tärkeitä. Näihin on panostettukin jo Opettajankoulutusfoorumin kehityshankkeissa. OECD:n opetuksen ja oppimisen kansainvälinen TALIS-tutkimus osoittaa, että niissä meillä on kuitenkin edelleen parannettavaa. Unohtaa ei voi myöskään geneerisiä taitoja: vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja, projektinhallintaa, ongelmanratkaisua ja kriittistä ajattelua.

Onko opettajan työllä vetovoimaa?

Tutkimusten mukaan opettajat kokevat, että heidän työtään arvostetaan. Hakupaine opettajakoulutukseen on viime vuosina kuitenkin laskenut. Onneksi lasku näyttäisi nyt pysähtyneen. Esimerkiksi Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun hakijamäärät ovat kasvaneet viimeisten kahden vuoden aikana. Vetovoimaisuus vaikuttaa välillisesti opetuksen laatuun. Jos työtä arvostetaan, mielikuvat opettajan työstä ovat hyviä ja opettajakoulutukseen saadaan hyviä hakijoita. Arvostusta parannetaan vaikuttamalla opettajien työhyvinvointiin, panostamalla perehdyttämiseen ja uran aikaiseen osaamisen kehittämiseen. Mitä paremmin opettajat voivat, sitä parempaa on opetus ja sitä paremmalta työ näyttäytyy ulospäin. Julkisuuteen voisi myös tuoda enemmän positiivisia asioita opettajan työstä. Ministeriön teettämä vetovoimaselvitys kertoo meille tarkempia tietoja opettajankoulutuksen vetovoimasta.

Tämä artikkeli on julkaistu Pedagogissa 2/2020. Haaga-Helia Pedagogi käsittelee ammatilliseen koulutukseen, opettajankoulutukseen ja opetukseen liittyviä teemoja. Lehteä julkaisee Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Lehden toimituskuntana on opettajakorkeakoulun kehittämisryhmä ja päätoimittajana johtaja Jari Laukia.