Korkeakoulupedagogiikka Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun osaamisalueena

Korkeakoulupedagogiikka on ollut Ammatillisen opettajakorkeakoulumme yhtenä keskeisenä osaamisalueena jo 2000-luvun alusta lähtien. Kehittämistyössä syntynyt osaaminen on rakentunut lukuisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä opettajankoulutustyön kautta. Olemme vastanneet useista korkeakoulujen verkostomaisista TKI-hankkeista, joissa on tuotettu tutkittua tietoa korkeakoulupedagogiikasta ja johtamisesta. Näitä ovat esimerkiksi AMK-opettajuus, Hankekirjoittaminen, Osataan, Verkkovirta ja Toteemi.

Hankkeissa on tutkittu ja kehitetty ammattikorkea­kouluopettajan työtä ja pedagogista osaamista, pedagogista johtamista, korkeakouluopiskelun ja työn integrointia, osaamisperustaista korkeakoulutusta, työelämälähtöistä pedagogiikkaa sekä käytäntölähtöisen tutkimuksen metodologiaa. Yhteistyökumppaneina ovat olleet toiset korkeakoulut sekä elinkeinoelämä, julkinen sektori ja järjestöt. Korkeakoulupedagogisten TKI-hankkeiden tuotoksia on hyödynnetty opettajankoulutuksessa ja opettajakorkeakoulun toteuttamassa täydennyskoulutuksessa.

Korkeakoulupedagogista osaamista ja asiantuntijuutta on opettajakorkeakoulussamme koordinoitu korkeakoulupedagogisen verstaan (KOPEDA) kautta vuodesta 2012. Verstas toimii tutkimuksen, kehittämisen ja valmennuksen keinoin. Vuosittain kokoontuva KOPEDA-henkilöverkosto jakaa osaamistaan niin pedagogiikan käytännön ratkaisujen kuin pedagogiikan tutkimuksenkin osalta. Yhtenä aktiivisen pedagogisen osaamisen jakamismuotona ovat olleet ajankohtaiset ja suositut tutkimus- ja kehittämisperustaiset julkaisut. Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu on tuottanut lukuisia artikkeleita ja toimitettuja teoksia korkeakoulupedagogiikan moninaisesta olemuksesta.

Kontekstuaalinen korkeakoulupedagogiikka jäsentää opettajakorkeakoulumme pedagogista työtä ja osaamista. Tutkimus- ja kehittämisperustaisuus ovat sen keskeisiä juuria. Fokuksessa on opettajan tutkiva ja kehittävä työote suhteessa korkeakouluyhteisöön, oppijoihin sekä yhteistyökumppaneihin lokaalisti ja globaalisti.

KOPEDA-verstaslaiset:
Kimmo Mäki, KTT, KL, yliopettaja
Hannu Kotila, KT, yliopettaja
Liisa Vanhanen-Nuutinen, TtT, yliopettaja

Opettajankoulutuksen vetovoima kasvussa

Haaga-Helian ammatillisen opettajankoulutuksen hakijamäärä kasvoi tänä vuonna viime vuoteen verrattuna. Ensisijaisia hakijoita Haaga-Helian suomenkieliseen opettajankoulutusohjelmaan oli 1 080, joista 295 sai opiskelupaikan. Englanninkieliseen opettajankoulutukseen oli 159 ensisijaista hakijaa, joista 20 sai opiskelupaikan.

Valtakunnallisesti opettajankoulutukseen, erityisopettajankoulutukseen ja opinto-ohjaajan koulutukseen hakijoita oli noin tuhat enemmän kuin viime vuonna. Koulutuksen kehittämiselle vetovoiman lisääntyminen on hyvä merkki. Vetovoiman lisääntyminen voidaan nähdä myös ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen arvostuksen kasvamisen valossa.

Neuvottelukunnassa tehdään tärkeää yhteistyötä

Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa toimii monialainen neuvottelukunta. Se on yksi tärkeä osa opettajakorkeakoulun yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Neuvottelukunnan työtä on viime vuosina suunnattu seminaarityyppiseen toimintamalliin, jolloin neuvottelukunnassa tutustutaan opettajankoulutuksen tavoitteisiin, tuloksiin ja tulevaisuuden näkymiin sekä kuullaan neuvottelukunnan asiantuntijoiden alustuksia koulutukseen, työelämään, yrittäjyyteen ja opettajankoulutukseen liittyen.

Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Porvoon kaupungin sivistysjohtaja Sari Gustafsson. Ammatillisen opettajakorkeakoulun varsinaisena opettajajäsenenä toimii yliopettaja Liisa Vanhanen-Nuutinen ja varajäsenenä lehtori Petja Sairanen ja johdon edustajina johtaja Jari Laukia sekä koulutuspäällikkö Mika Saranpää. Opiskelijajäsenten toimikausi on vuosi kerrallaan. Opiskelijat valitsevat edustajakseen varsinaisen jäsenen ja varajäsenen.

Neuvottelukunnan muut jäsenet edustavat elinkeinoelämää, koulutuksen järjestäjiä, oppilaitoksia ja opettaja­korkeakoulua. Muita jäseniä ovat Veli-Matti Lamppu (toimitusjohtaja, AMKE ry), Katri Ojasalo (vararehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu), Leila Pehkonen (yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto), Maria Sarkkinen (rehtori, Stadin ammatti- ja aikuisopisto), Minna Ström (kehittämisjohtaja, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia), Liisa Tenhunen-Ruotsalainen (johtaja, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT), Marja Vartiainen (koulutusasioiden asiantuntija, Suomen Yrittäjät) sekä Antti Virtanen (kunta­yhtymäjohtaja, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä). Sihteerinä toimii johdon assistentti Karin Nieminen.

Etäopiskelu-kyselyn avulla kohti parempaa opetusta

Kuten muissakin kouluissa myös Haaga-Heliassa siirryttiin koronaepidemian vuoksi etäopetukseen alkuvuodesta. Ammatillinen opettajakorkeakoulu tutki ja selvitti Haaga-Helian tutkinto-opiskelijoiden kokemuksia etäopiskelusta poikkeustilanteessa. Tuloksia käytetään etäopetuksen kehittämistyöhön.

Kyselyyn vastasi lähes 900 Haaga-Helian opiskelijaa. Alustavien tulosten mukaan amk-opiskelijoiden opinnot ovat edenneet hyvin poikkeustilanteesta huolimatta ja opiskelijat ovat saaneet neuvontaa ja ohjausta riittävästi. Myös etäyhteydet ja -välineet ovat pääsääntöisesti toimineet hyvin. Osa opiskelijoista jatkaisi etäopiskelua myös jatkossa.
Toisille opiskelijoille taas oppimisen sosiaalinen merkitys on kirkastunut etäopiskelun aikana. Nämä opiskelijat kokivat lähiopiskelun tukevan enemmän oppimista ja elämänhallintaa.

Kyselyn vastauksista nousi esiin hyviä ideoita etäopiskelun kehittämiseksi. Kehitysideat liittyivät pääasiallisesti ohjauksen ja tuen järjestämiseen. Myös tiedottamiseen ja opetus­teknologian käyttökoulutukseen on kiinnitettävä huomiota.

Tämä artikkeli on julkaistu Pedagogissa 2/2020. Haaga-Helia Pedagogi käsittelee ammatilliseen koulutukseen, opettajankoulutukseen ja opetukseen liittyviä teemoja. Lehteä julkaisee Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Lehden toimituskuntana on opettajakorkeakoulun kehittämisryhmä ja päätoimittajana johtaja Jari Laukia.