Digitalisaation pelätään hävittävän töitä ja ammatteja, kun rutiinityö ja tavaroiden valmistus ulkoistetaan koneille. Tulevaisuuden osaamistarpeita on vaikea ymmärtää, koska tällä hetkellä koulutuksessa olevien tulevaisuuden töitä tai työpaikkoja ei ole vielä edes keksitty. Esimerkiksi robotit eivät yksinomaan vähennä työtä korvatessaan vanhaa. Niiden kehittäminen, hallinnointi ja kunnossapito työllistävät. Robotit myös aiheuttavat haittoja ja vaaroja, joiden torjuminen lisää ihmisten työtä. Uusia ammatteja ovat esimerkiksi robottiturvallisuuden tarkastaja ja robottikouluttaja. (Linturi & Kuusi 2018.)

Tulevaisuudessa korostuu erityisesti yksilön kyky ymmärtää kulttuurien eroavaisuuksia, tapa ratkaista ongelmia yrittäjämäisesti, sosiaalinen älykkyys, luova, uudistava ja soveltava ajattelu, design-ajattelu, informaatioähkyn hallinta ja uusmedialukutaito, henkilökohtaisen brändin kehittäminen sekä taito omaksua nopeasti automatiikkaa omaan työhön ja arkeen. On tärkeää myös ymmärtää, miten koneet voivat toimia ihmisen kumppaneina. (Soveltaen IFTF 2011 ja IFTF 2017.)

Yrittäjämäinen käyttäytyminen, yrittäjämäiset ominaisuudet ja yrittäjätaidot ovat hyödyllisiä yrittäjien lisäksi lähes kaikille palkkatyössä toimiville. Yrittäjämäisyys tarkoittaa mahdollisuuksiin tarttumista, tavoitteellisuutta, luovaa ongelmanratkaisua, verkostoitumista, itsensä johtamista, neuvottelu- ja vakuuttamistaitoja, strategista ajattelua sekä epävarmuuden sietämistä – jopa epävarmuudesta nauttimista. Nämä osaamiset ovat lähtökohtana myös Eurooppalaisessa yrittäjyyden viitekehyksessä (EntreComp), joka rakentuu kolmesta osaamispaketista: ideoista ja mahdollisuuksista, resursseista ja toiminnasta. (Gibb 2005; McCallum 2018.)

Sukupolvi Z – diginatiivista yrittäjyysnatiiviksi

Z-sukupolven nuoret ovat monitaitoisia multitaskaajia ja kokevat olevansa yritteliäitä ja pystyvänsä parantamaan maailmaa. He haluavat myös työn olevan mielekästä (Baysal 2014), mutta pystyvätkö he hyödyntämään osaamisiaan mosaiikkimaisessa työelämässä? He ovat vauvasta asti käyttäneet uutta teknologiaa, ja he ovat luontevasti yhteydessä keneen tahansa ympäri maailmaa (Baysal 2014). Mutta sosiaalinen kanssakäyminen somessa on erilaista kuin ihmisten kohtaaminen todellisessa vuorovaikutustilanteessa. Nopea kommunikaatio voi aiheuttaa ulkopuolelle jäämisen pelkoa ja some- tai peliriippuvuutta.

He kuluttavat informaatiota älylaitteillaan ympäri vuorokauden, mutta tauotta tulvivasta pikainfosta ja valeuutisista on vaikea poimia oikea tieto. Turvallinen ja vastoinkäymisiä taklaava kasvuympäristö tekee heistä individualisteja, jotka eivät jaksa paneutua muiden kohtaamiseen tiimityössä. Teknologia helpottaa arjessa ja työssä, mutta helppous ja nopeus tekevät ihmisestä kärsimättömän – kaiken pitää tapahtua tässä ja nyt.

Emme vielä tiedä, miten kaikille elämänalueille jo vauvasta lähtien omaksuttu uusi teknologia ja nopeatahtisuus vaikuttavat ihmiseen ja oppimiseen eri kehitysvaiheissa. Meillä ei myöskään vielä ole kattavaa tutkimustietoa Z-sukupolven osaamisesta ja työelämätaidoista. Tutkimuksen mukaan nuoret ovat tietoisia mm. oma-aloitteisuuden ja vuorovaikutustaitojen tärkeydestä työelämässä, mutta yrittäjämäisen toimintatavan omaksuminen kaipaa vahvistusta (TAT & T-Media 2018).

Nuorten suhtautuminen yrittäjyyteen polarisoitunutta

Nykytiedon varassa voimme vain arvailla Z-sukupolven valmiuksia omaksua yrittäjämäinen asenne ja käyttäytyminen. Yrittäjämäisen ajattelu- ja toimintatavan oppiminen edellyttää pitkäjänteisyyttä ja sinnikkyyttä eli tahtoa viedä asioita eteenpäin, kykyä tiedon jäsentelyyn sekä kokonaisuuksien hallintaan ja priorisointiin. Yrittäjän täytyy olla utelias ja tiedonhaluinen, mutta hänen on osattava myös arvioida tietoa ja tiedonlähteitä kriittisesti. Yrittäjyyteen liittyvät vahvasti myös erilaiset sosiaaliset ja empaattiset taidot mm. neuvottelu- ja myyntitilanteissa. Myös sujuva liikkuminen erilaisissa yhteistyö- ja partneriverkostoissa edellyttää yhteistyötaitoja ja vastuullisuutta kaikilta osapuolilta.

Mediassa ja koulutuksessakin vallitseva startup-hypetys vaikuttaa nuorten asenteisiin erilaisia yrittäjyyden muotoja kohtaan. Osa opiskelijoista ei koskaan halua ryhtyä yrittäjiksi, osa haaveilee löytävänsä loistavan yritysidean ja perustavansa kiitävään kasvuun lähtevän yrityksen, jonka he myyvät Bill Gates -tyyliin miljoonilla euroilla ja keskittyvät sen jälkeen harrastuksiinsa tai johonkin muuhun kiinnostavampaan kuin työntekoon tai yrittäjyyteen.

Opiskelijoiden asenne yrittäjyyden eri tapoihin voidaan karkeasti jakaa alla olevassa taulukossa esitettyihin yrittäjyyden näkemyksiin (Römer-Paakkanen & Suonpää 2017).

Haaga-Helia vastaa tulevaisuuden osaamishaasteisiin koulutusuudistuksella

Haaga-Heliassa käynnistyneen laajan koulutusuudistuksen tavoitteena on luoda osaamisperusteinen jatkuvan oppimisen alusta, joka vastaa muuttuviin yhteiskunnan, yrityselämän ja korkeakouluopiskelijoiden tarpeisiin. Tavoitteena on vahvistaa vuoropuhelua uudistuvan työelämän kanssa tarjoamalla opiskelijoille laajat mahdollisuudet joustaviin yksilöllisiin opintopolkuihin. Opetussuunnitelmien rakenteiden täytyy olla entistä joustavampia, jotta opiskelijat voivat suorittaa myös pienempiä ammatillisesti kiinnostavia kokonaisuuksia, joita he voivat myöhemmin liittää osaksi tutkintoaan. Koulutusuudistuksessa hyödynnetään eri kampusten ja koulutusohjelmien hyviä käytäntöjä, jotka tukevat tunnistettujen työelämäkompetenssien rakentumista. Koulutusuudistus lähtee liikkeelle yrittäjyyden ja yrittäjyysopintojen tarjonnan näkyvyyden ja saavutettavuuden voimakkaasta lisäämisestä.

LÄHTEET

Baysal, S. 2014. Working With Generations X And Y In Generation Z Period: Management Of Different Generations in Business Life. Mediterranean Journal of Social Sciences Vol 5, No 19.

Gibb, A. (2005). The future of entrepreneurship education – determining the basis for coherent policy and practice? In. P. Kyrö & C. Carrier (Eds) The dynamics of learning entrepreneurship in a cross-cultural university context. Hämeenlinna. University of Tampere.

IFTF 2011. Future Work Skills 2020. Institute for the Future of the University of Phoenix Research Institute). Luettu 21.2.2019. http://www.iftf.org/uploads/media/SR-1382A_UPRI_future_work_skills_sm.pdf

IFTF 2017 The next era of human machine partnerships. Emerging technologies’ impact on society & work in 2030. Institute for the Future. Luettu 21.2.2019. http://www.iftf.org/humanmachinepartnerships/

McCallum, E., Weicht, R., McMullan, L.Price, A., Bacigalupo, M. & O’Keefe, M. (2018). EntreComp into Action – Get inspired, make it happen: A user guide to the European Entrepreneurship Competence Framework. Publications Office of the European Union. Luettu 21.2.2019 https://ec.europa.eu/jrc/en/publication/eur-scientific-and-technical-research-reports/entrecomp-action-get-inspired-make-it-happen-user-guide-european-entrepreneurship-competence.

Linturi, R. & Kuusi, O. 2018. Suomen 100 mahdollisuutta- Yhteiskunnan toimintatavat uudistava radikaali teknologia. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2018. Helsinki. Luettu: 21.2.2019. https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_1%2B2018.pdf.

Römer-Paakkanen, T. & Suonpää, M. 2017. Yrittäjyyden ja yrittäjäksi ryhtymisen erilaiset tavat ja yrittäjyyskasvatuksen haasteet ammattikorkeakouluissa. In: Turpeinen, J-M. (edt.) 2017 Yrittäjyyskasvatus – Tulevaisuuden siltojen rakentaja ja raja-aitojen murtaja? Yrittäjyys-kasvatuspäivät 2017 Oulussa: Artikkelikirja. Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta. Oulun yliopiston oppimateriaalia. E, Kasvatustieteet 6. Tampere. 370 p., pp. 311-331. http://urn.fi/urn:isbn:9789526217895

TAT & T-Media 2018. Kun koulu loppuu – nuorten tulevaisuusraportti 2018.