Kuka muistaa sellaiset ammatit kuin latoja, reikäkortin lävistäjä tai sentraalisantra? Yhteistä näille on se, kuinka nopeasti ne ja kymmenet muut ammatit hävisivät työmarkkinoilta. Syynä yhteiskunnan nopea digitalisoituminen.

Internetin ansiosta elämässämme on muuttunut ihan kaikki. Ennen käytiin lähikylän vaatehtimossa, nyt ostetaan vaatteet suoraan Saksasta. Lavatansseista ei enää haeta elämänkumppania, vaan se löytyy pyyhkäisyn päästä kännykästä. Kaikki tämä on digitalisoituneen yritystoiminnan ansiota.

Tieto on valtaa…ja markkinaosuuksia

Asialla on myös kolikon kohtalokkaampi puoli. Kiihtynyt digitalisaatio, markkinoiden globalisaatio ja liiketoiminnan siirtyminen verkkoon uhkaavat tuhansien suomalaisyrittäjien elinkeinoa.

Työ- ja elinkeinoministeriön raportin (Tulevaisuuden työ 2019) mukaan työhön vaikuttavia keskeisiä muutoksia ovat mm. älykkäät palvelut, alustatyön mahdollisuudet ja yrittäjyyden monimuotoisuus. Näillä kaikilla on selkeä yhteys digitalisaatioon. Verkkomaailmassa yrittäjän menestys rakentuu monen uuden osaamisen varaan. Niin tekijän kuin käyttäjänkin näkökulmasta.

Tämän päivän älykäs palvelu syntyy käyttäjärajapinnasta (User Interface) eli siitä miten palvelua käytetään, mitä toimintoja automatisoidaan teköälyn avulla ja miten palvelut kytketään osaksi verkkoympäristön ekosysteemiä. Nämä systeemi-integraation mukanaan tuomat mahdollisuudet ovat jo itsessään iso teollisuuden haara, joka on luonut käyttäjädatasta yritysten tärkeimmän resurssin.

Lähestulkoon monopolia harjoittava Alphabet – tai tutummalta nimeltään Google – tarjoaa käyttäjille ilmaisia palveluita ja työkaluja vastineeksi käyttäjätietojen luovuttamisesta. Tätä käyttäjädataa Google hyödyntää omassa mainosmyynnissään. Googlen 260 miljardin US dollarin liikevaihdosta 92% tulee tähän liittyvistä palveluista ja vain 7% pilvipalveluliiketoiminnasta. Tieto on todella valtaa!

Ei paluuta entiseen

Siinä missä koronasulku köyhdytti kylät ja torit, verkon markkinapaikat lähtivät kukoistukseen. Erilaiset alustat ja markkinapaikat kiihdyttävät globaalia liiketoimintaa ja markkinoiden yhdentymistä.

Samaan aikaan valtiot ovat hätää kärsimässä kasvavien menojen ja ehtyvien verotulojen kanssa. Verot valuvat halvemman verotuksen maihin ja tässä kilpajuoksussa valtiot pyrkivät kiireesti uudistamaan lainsäädäntöjään.

Jäykkien työmarkkinoiden ja kasvavien julkisten menojen paineessa yhteiskunnat ovat menossa kohti yrittäjämäisempää mallia. Uudistuksilla kannustetaan yrittäjyyteen ja työmarkkinoiden joustavuuteen markkinadynamiikan ehdoilla. Ja hyvä niin.

Kaikessa tässä yksinyrittäjät ja itsensä työllistäjät ovat kovan paineen alla puun ja kuoren välissä. Miten toteuttaa liiketoiminnan digiloikka ja varmistaa oma ansainta myös tulevaisuudessa? Miljoonista tai maailmanvalloituksesta ei kannata puhua silloin, kun oma elintila rapautuu klikkaus kerrallaan.

Haaga-Helian DigiTikkaat hanke pyrkii vastaamaan tähän yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien kehitystarpeeseen.

Kuva: www.shutterstock.com