Siirry sisältöön
Yrittäjyys
Kenestä tulee kasvuyrittäjä? – Joillakin on tähän persoonallisia taipumuksia

Kirjoittajat:

Julkaistu : 20.04.2022

Persoonallisuus ja psykologinen pääoma vaikuttavat ihmisen menestymisen näyttämisen haluun. Osaa innostaa esimerkiksi kilpaileminen mahdollisuutena nähdä omaa kehittymistä, ja osalle taas kilpailu tarkoittaa mainetta ja kunniaa. Yrittäjinä ihmiset voivat haluta esimerkiksi varmistaa toimeentulonsa tai tehdä yrityksestään alansa parhaan.

Persoonallisuustyypit yrittäjinä

Persoonallisuustyypiltään ekstravertit ja intuitiiviset ovat todennäköisempiä yrittäjiä kuin introvertit ja tosiasialliset, mutta kasvuhakuisimpia ja parhaaksi pyrkijöitä ovat näiden lisäksi myös ajattelevat persoonallisuudet enemmän kuin tuntevat. Yrittäjäksi ryhtyy siis todennäköisemmin ekstravertti ja intuitiivinen persoonallisuus, kun taas kasvuyrittäjäksi pyrkii ekstravertti, intuitiivinen ja ajatteleva persoonallisuus.

Ekstravertit elävät enemmän niin sanotussa ulkoisessa maailmassa kuin introvertit, ja tällöin palaute muilta on heille arvokkaampaa kuin introverteille. Introvertit ovat tietyssä mielessä itsenäisempiä, koska he eivät tarvitse ulkoista palautetta tai näkyvyyttä tekemiselleen ollakseen tyytyväisiä työhönsä.

Intuitiiviset näkevät jatkuvasti mahdollisuuksia, ja jos intuitiivisuus yhdistyy ekstraversioon, se tarkoittaa mahdollisuuksien näkemistä ulkoisessa maailmassa. Tosiasialliset lähestyvät asioita ennemminkin fakta- kuin mahdollisuuspohjaisesti, jolloin he eivät välttämättä koe yrittäjyyden tuottamia mahdollisuuksia niin selkeästi kuin intuitiiviset.

Ajattelevat ovat asiakeskeisiä, kun taas tuntevat ihmiskeskeisiä, ja he pyrkivät harmoniaan ihmissuhteissaan. Voi olla, että kasvuyrittäjyys tai menestyminen on tuntevalle ihmiselle toissijaista sen suhteen, ovatko esimerkiksi hänen läheiset ihmissuhteensa kunnossa, jolloin hän ei ehkä ole valmis tekemään niin suuria uhrauksia kuin mitä kasvuyrittäjyys vaatisi. Kilpailu on luontevampaa asiakeskeiselle ihmiselle, joka ei niinkään koe rikkovansa harmoniaa tai loukkaavansa ketään, jos hän menestyy.

Psykologisen pääoman vaikutus kasvuhakuisuuteen

Psykologinen pääoma mittaa yksilön ominaisuuksia toiveikkuuden, optimismin, sinnikkyyden ja itseluottamuksen kautta. Psykologisella pääomalla on merkittävä vaikutus ihmisten työhyvinvointiin, ja erityisesti Suomessa se vaikuttaa merkittävästi uralla etenemiseen.

Osa-alueista toiveikkuus tarkoittaa tavoitteellisuutta, tahdonvoimaa tavoitteiden saavuttamiseksi sekä kykyä löytää vaihtoehtoisia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Optimisti näkee onnistumiset pysyvinä, yleisinä ja toistuvina, kun taas epäonnistumiset rajoittuvat hetkeen ja tiettyyn, ei-toistuvaan tilanteeseen. Optimisti pystyy myös ottamaan etäisyyttä negatiivisista tapahtumista ja ulkoistamaan ne. Psykologisessa pääomassa optimismi tarkoittaa myös realismia: tunnistetaan omat ja muiden positiiviset saavutukset ja otetaan vastuu hankalista tilanteista.

Sinnikkyys tarkoittaa kestävyyttä kohdata elämän vastoinkäymiset ja myös positiiviset haasteet. Sinnikkäillä ihmisillä palautuminen pettymyksistä on nopeampaa ja helpompaa kuin muilla.
Itseluottamus tarkoittaa, että ihmisellä on tarvittava itseluottamus omista kyvyistä onnistua haasteellisten ja yllättävien tehtävien suorittamisesta. Se tarkoittaa myös sitä, että kykenee toimimaan itsenäisesti ja omien arvojensa mukaisesti, vaikka toiminta poikkeaisikin muiden toiminnasta.

Yrittäjyyden suhteen ihmiset, joilla on korkeampi psykologinen pääoma dimensioissa itseluottamus, optimismi ja sinnikkyys, ovat todennäköisempiä aloittamaan yritystoiminnan. Toiveikkuus eli tavoitteiden asettaminen oli merkitsevämpää kasvua ja menestystä tavoittelevilla yrittäjillä. Ehkäpä tavoitteellisuus on se kipinä, jolla kasvuyrittäjä saa motivaationsa pidettyä korkealla. Jos tavoitteet on saavutettu, motivaatiota pelkkään asioiden ylläpitoon ei enää ole.

Tutkimusten mukaan psykologisen pääoman kehittäminen on mahdollista, ja erilaisilla interventioilla voidaan kehittää psykologista pääomaa, joka auttaa monissa työelämän tilanteissa. Olisikin hyvä kehittää opiskelijoiden psykologista pääomaa opintojaksoilla, jolloin heidän työelämään tai yrittäjäksi siirtymisensä haasteineen ja mahdollisuuksineen olisi helpompaa.

Lähteet

Brandt, T. (2022, tulossa). Psychological capital and entrepreneurial success. Proceedings of 17th European Conference on Innovation and Entrepreneurship (ECIE).

Brandt, T. & Helander, N. (2020). Entrepreneurial tendencies by different personalities. Journal of Finnish Studies, 23(2), 104-116.

Järlström, M., Brandt, T. & Rajala, A. (2020). The relationship between career capital and career success among Finnish knowledge workers. Baltic Journal of Management, 15(5), 687-706.

Järlström, M. & Brandt, T. (2017). Psychological capital and psychological career mobility among Finnish business school graduates. Journal of Finnish Studies, 20(2), 144-170.