Yritysten ulkopuolisen koulutuksen markkina on jälleen piristynyt korona-ajan jälkeen. Haaga-Helian tekemän HR-asiantuntijatutkimuksen mukaan huippuvuonna 2021 jopa 92 % tutkimukseen osallistuneista yrityksistä aikoi hankkia erittäin tai melko todennäköisesti ulkopuoliselta toimijalta koulutusta lähivuosina. Kuluvana vuonna 2022 luku on pudonnut hieman ollen silti erittäin korkealla 86 %:n tasolla.

Tutkimuksen mukaan merkittävimmät hankintaesteet yritysten ulkopuoliselle koulutukselle ovat kiire, koulutuksen toteuttaminen itse tai käytössä olevan koulutusbudjetin pienuus. Etenkin pienyritysten kohdalla jatkuva kiire ja rahakirstun tarkka vartioiminen vaikuttavat ostopäätökseen muutenkin vaikeassa markkinatilanteessa.

Koulutukselta vaaditaan myös entistä enemmän tuloksellisuutta, mikä näkyy koulutuksen vaikuttavuuden mittauksen yleistymisessä. Nyt vaikuttavuutta mittaa jo 43 % yrityksistä, kun vuonna 2021 sitä mittasi 34 %. Usein koulutuksen todelliset vaikutukset esimerkiksi yrityksen liikevaihtoon näkyvät kuitenkin vasta ajan kanssa, joten tuloksellisuuden arviointi on hankalaa. Suoraan käyttöön tulevat työkalut ja menetelmät lisäävät koulutuksen vaikuttavuutta.

Myös B2B-ostaja googlaa

Usein toistellun mantran mukaan yli 90 % B2B-asiakkaista aloittaa ostopolkunsa Google-haulla. Tätä tukee myös tuore HR-asiantuntijatutkimus, joskin hakukone pääsee vasta kolmanneksi yleisimmäksi kanavaksi koulutusten seuraamiseen (57 %). Tähän saattaa tosin vaikuttaa kysymyksenasettelu: hakukoneita ei samalla tavalla mielletä kanavaksi kuin yleisintä vastausta LinkedIn (74 %) ja oppilaitosten tai kouluttajien internetsivut (71 %).

HR-asiantuntijatutkimus ei anna yksiselitteistä vastausta kysymykseen siihen, kannattaako koulutusyritysten panostaa asiantuntijablogeihin vai siirtää enemmän painopistettä LinkedIn-sisältöjen luomiseen. LinkedIn on omalta osaltaan vienyt tehoa blogeilta, jotka vain 22 % ilmoittaa suosituimmaksi kanavaksi koulutusten seuraamiseen. Toisaalta taas koulutusyritysten internetsivujen seuraaminen nousee tutkimuksessa selkeästi esille. Yleensä käytännössä tämä tarkoittaa blogimuotoista artikkelia kouluttajan verkkopalvelussa.

”Molempi parempi” on edelleen toimiva ohje. Yrityksen omalle verkkoalustalle tehty korkealaatuinen sisältö parantaa myös hakukonenäkyvyyttä ja tuo sitä kautta entistä laajemman asiakaskunnan. Toisaalta taas LinkedIn-verkoston suosittelu voi olla ratkaiseva tekijä koulutuksen ostopäätöksen tekemisessä.

Voidaankin todeta, että hakukonesijoitus painaa erityisesti ostopolun alkupäässä, kun koulutustarve on vasta syntynyt, kun taas LinkedIn-näkyvyys korostuu lähempänä varsinaisen ostopäätöksen tekemisestä.

LinkedIn säilyttää suosionsa

LinkedIn on lunastanut paikkansa erityisesti B2B-kohderyhmän työhön liittyvien hankintojen tiedotuskanavana. Vuonna 2002 perustettu LinkedIn on yksi vanhimmista somekanavista ja se on hallinnut ammattilaiskohderyhmää lähes yhtä ylivoimaisesti kuin Google hakukonemarkkinaa. Microsoftin omistuksen aikana LinkedIn-kanavan tuotot ovat jopa viisinkertaistuneet.

Suomessa LinkedIn tavoittaa n. 1,6 miljoonaa käyttäjää kuukausittain. Ehkä hieman yllättäen Suomessa suurin käyttäjäryhmä ovat 25–34-vuotiaat urapolkunsa alkupäässä olevat asiantuntijat. Ammattikorkeakoulun järjestämälle asiantuntijakoulutukselle tämä onkin erityisen potentiaalista kohderyhmää. Haaga-Helialla on LinkedIn-kanavallaan noin 49 000 seuraajaa. Monet seuraajista ovat varmasti Haaga-Helian alumneja, joilla on jo valmiiksi positiivinen mielikuva entisestä oppilaitoksestaan.

HR-asiantuntijatutkimus paljasti myös tämän vuoden halutuimmat yrityskoulutuksen aiheet: johtaminen ja esimieskoulutus (84 %), digitaaliset ratkaisut (49 %), vastuullisuus (35 %) sekä asiakaspalvelu (34 %). Ehkä hieman yllättäen vain 20 % vastaajista aikoo panostaa yrityksen viestintäkoulutukseen tai palvelumuotoiluun.

Katso myös

DNA:n Digitaaliset elämäntavat 2022 -tutkimus