Viestinnän arvo ja merkitys punnitaan kriisitilanteissa.

Keväällä 2020 alkanut koronakriisi on lisännyt ammattitaitoisen viestinnän tarvetta paitsi organisaatioissa myös koko yhteiskunnassa.

Samaan aikaan viestinnän merkitys organisaatioiden maineen, luottamuksen, työnantajakuvan ja elinvoimaisuuden vahvistajana on korostunut entisestään.

Tämä on johtanut viime marraskuussa julkaistun Viestinnän ala 2021 -tutkimuksen mukaan alan kasvuun myös näinä taloudellisesti haastavina aikoina.

Mutta vaikka viestinnän alan rekrytointeja onkin tehty aktiivisesti kuluneen kahden vuoden aikana, niin tästä huolimatta yli puolet tutkimukseen vastanneista viestinnän ammattilaisista ilmoitti työmääränsä lisääntyneen pandemian aikana.

Työ koetaan kuormittavaksi

Työn kuormitus nousi myös esiin maamme kattavimmassa viestintäalan tutkimuksessa. Viestinnän parissa työskentelevistä vastaajista jopa 55 % koki työnsä vähintäänkin melko kuormittavaksi.

Kuormituksen keskeisiksi syiksi mainittiin työn määrä, liian pienet resurssit, yllättävät tilanteet, liiallinen kiire sekä työn silppuisuus. Edellä mainittujen kuormitustekijöiden takaa on kuitenkin mahdollista löytää yksi yhteinen nimittäjä eli eräänlainen juurisyy.

Tutkimustuloksista nimittäin käy ilmi, että vaikka organisaatiot viestijöiden mielestä arvostavatkin viestintää melko paljon, niin tästä huolimatta niissä ei ymmärretä viestintäosaston tehtäviä kovinkaan hyvin.

Kehno organisaatiotason tuntemus viestinnästä heijastuu suoraan paitsi viestijöiden hyvinvointiin myös viestintään käytettyihin resursseihin.

Moni viestijöistä myös kokee, että kaikilla muilla kuin viestijöillä on huomattavasti selkeämpi ja vahvempi käsitys siitä, miten organisaatioviestintää tulisi hoitaa. Tämä on myös omiaan kuormittamaan työtä.

Ennakoivaa ja valmistelevaa

Kuormittuminen ja loppuun palaminen ovat todellisia haasteita, mutta onneksi niihin on olemassa ratkaisuja ja ennaltaehkäisemisen keinoja.

Kenties yksinkertaisin konsti pienentää viestintätyön kuormittavaa vaikutusta on muuttaa organisaation yleistä suhtautumista viestintään.

Viestinnän tulisi olla proaktiivista, eikä suinkaan reaktiivista. Ennakoivaan ja valmistelevaan työhön jää huomattavasti enemmän aikaa, kun viestinnän henkilöt ovat mukana jo toimintojen kehitys- ja suunnitteluvaiheessa.

Samalla myös viestinnän laatu paranee, kun viestijälle annetaan mahdollisuus suunnitella hänen työtään, ja tuottaa tavoitteiden mukaista ja tehokasta viestintää asiantuntijuutensa kautta.

Viestintä näkyväksi

Kohtuuton kiire voi tehdä työstä sotkuista ja pahimmassa tapauksessa pilata kokonaan muuten ihanteellisen työpaikan ilmapiirin.

Tämä korostuu varsinkin silloin, kun viestijälle annetut tehtävät ovat kiireellisyyden lisäksi myös puutteellisia tai vaillinaisia.

Tosin ironista kyllä, että samaan aikaan viestinnän työn kuormittavimmat tekijät voi korjata vain oikeanlaisella viestinnällä – vaikuttamalla henkilöstön organisaatiotuntemukseen sekä sisäiseen viestintäkulttuuriin.

Viestinnän keinoin organisaatioon on mahdollista rakentaa yhtenäinen ja jaettu tulkinta siitä, miksi viestintä on tärkeää, mitä se tarkoittaa ja miten sitä toteutetaan organisaatiotasolla.

Siksi onkin erityisen tärkeää, että viestinnän ammattilaiset tekevät muiden töiden lisäksi myös omasta työstään näkyvää.

Lähde:

Julkisen alan tiedottajat ry & ProCom ry. 2021. Viestinnän ala 2021 -tutkimus.

Kuva: www.shutterstock.com